Llapan kanqanman ëwari

Qallananchö tïtulukunaman ëwë

10 KAQ

¿Imanirtan bautizakunkiman?

¿Imanirtan bautizakunkiman?

“Cada ünu [...] bautizakuyë” (HËCH. 2:38).

34 KAQ CANCION Jehovä, nänikipam imëpis purikäshaq

¿IMATATAQ YACHAKUSHUN? a

1, 2. (1) Bautizakuyanqan höra, ¿imanötan sientikuyan? (2) ¿Imatataq yachakushun?

 ¿IMËLLAPIS rikarqunkiku bautizakoqpaqna këkaqkunata? Yachatsikamoq ishkë kuti tapuriptinmi, llapan shonqunkunawan kushishqa contestayan. Familiankuna y amïgunkunapis alläpam kushikuyan. Bautizakurir yakupita yarqaramurqa kushishqam rikäkuyan, y tsëchö llapan këkaqkunam kushishqa paqchiyan o taqllayan. Tsënömi Jehovällatana sirwiyänampaq bautizakuyan. Cada semänam mëtsika mil nunakuna bautizakuyan.

2 Bautizakuyta pensëkarqa, ‘Teyta Jehoväta cäsukuyta’ munanqëkitam rikätsikunki (Sal. 14:1, 2). Tsëmi këchö yachakunqantsikqa, jövin o mayor kaptikipis Jehoväta imanir sirwinëkipaq yanapashunki. Tsëtam kimallata rikärishun. Y bautizakushqana kashqaqa, Diosnintsikta imëyaqpis sirwinapaqmi yanapamäshun.

RASUMPA KAQTA Y JUSTICIATA KUYANQËKI

Satanasqa mëtsika watakunapanam Jehoväpa sagrädu jutimpaq mana allita parlan. (Rikäri 3 y 4 kaq pärrafukunata).

3. ¿Imanirtan Jehoväpa sirweqninkunaqa rasumpa kaqllata parlantsik y imëpis alli kaqllata rurantsik? (Salmus 119:128, 163).

3 Jehovä Diosnintsikqa shuyaran sirweqninkuna rasumpa kaqllata parlayänantam (Sal. 15:2). Y Jesusnam nirqan alli kaqllata imëpis ruranantsikpaq (Mat. 5:6). Tsëwanqa entiendintsik alli kaqllata y limpiu kaqllata imëpis ruranantsikta Diosnintsik shuyaranqantam. ¿Qamqa rasumpa kaqllataku parlakunki y alli kaqllataku imëpis ruranki? Tsënö karqa mana alli rurëkunata y ulikuytaqa o llullakuytaqa chikinkichi (leyi Salmus 119:128, 163). Mana rasumpa kaqta parlakoqkunaqa, kë munduta gobernaq Satanas ruranqantam qatiyan (Juan 8:44; 12:31). Satanasqa Eden huertachömi Jehovä Diosta acusarqan, “mana alli gobernantim y manam sirweqninkuna kushishqa kawakuyänanta munantsu” nirnin. Tsënöllam kanampis Satanasqa, Diosnintsikpa jutinta mana allichö quedatsita munan (Gen. 3:1, 4, 5). Satanas tsënö ulikunqampitam o llullakunqampitam, Jehovä Diosnintsik mana alli kanqanta mëtsika nunakuna pensayan. Satanas ninqanta creirmi, nunakunaqa imëka mana allikunata rurëkäyan (Rom. 1:25-31).

4. ¿Imanötan Jehoväqa ‘rasumpa kaqllata parlakoq’ kanqanta rikätsikushqa? (Rikäri dibüjuta).

4 Jehovä Diosnintsikqa ‘rasumpa kaqllata parlakoq’ Diosmi, y pëta kuyaq nunakunataqa rasumpa kaqllatam yachatsin (Sal. 31:5). Tsënö rasumpa kaqllata yachatsiptinmi, Satanas ulikunqantaqa o llullakunqantaqa creiyannatsu. Jehoväqa sirweqninkunata yachatsin honrädu kayänampaq y alli kaqkunallata imëpis rurayänampaqmi. Tsëta rurarqa, respetashqam kayan y kushishqam sientikuyan (Prov. 13:5, 6). ¿Qampis Bibliapita yachakur qallanqëkipita tsënöku sientikunki? Jehovä Diosnintsik yachatsimanqantsiklla qampaqpis y llapan nunakunapaqpis mas alli kanqantachi entiendirqunki (Sal. 77:13). Tsëchi kananqa, Jehovä Dios mandakunqannö kawakuyta munanki (Mat. 6:33). Y manam tsëllatsu, Satanas ulikoq o llullakoq kanqantachi rikätsikuyta munanki. Peru ¿imanötan rurankiman?

5. Rasumpa kaqta y alli kaq rurëkunallata kuyanqëkita rikätsikunëkipaqqa, ¿imatataq rurankiman?

5 Imanö kawakunqëkiwanmi rikätsikunki Jehovä Gobernantiki kananta munanqëkita y mandakunqankunata cäsukunqëkita. Y wakin nunakunatam rikätsinki Satanasqa ulikoq o llullakoq kanqanta. Peru tsëpaqqa, Jehovä Diosnintsikllata sirwinëkipaqmi änikunëki, y tsëpitanam atskaq nunakuna rikëkäyäshuptiki bautizakunëki. Bautizakunëkipaqqa yanapashunki rasumpa kaqta y alli kaq rurëkunata kuyanqëkim.

JESUCRISTUTA KUYANQËKI

6. Salmus 45:4 ninqannö, ¿imanirtan Jesusta kuyanki?

6 ¿Imanirtan Jesusta kuyanki? Tsëpaqqa yanapashunki Salmus 45:4 (leyi) ninqanmi. Jesusqa rasumpa kaqllatam parlan, humildim y alli kaqllatam ruran. Tsëchi qampis rasumpa kaqllata parlar y alli kaqllata rurarqa Jesusta kuyanki. Pensari, pëqa mana mantsapakushpam rasumpa kaqllata parlarqan y alli kaqllata rurarqan (Juan 18:37). Peru ¿imanötan humildi këtaqa yachatsimantsik?

7. Jesus humildi kanqampitaqa, ¿imatan mas gustashunki?

7 Jesusqa humildi këta yachatsimantsik parlanqankunawan y ruranqankunawanmi. Pëqa manam nunakuna alabayänanta munarqantsu, imëpis Teytan Jehovätam alabaq (Mar. 10:17, 18; Juan 5:19). ¿Ima ninkitan Jesus humildi kanqampita? ¿Manaku humildi kanqanta musyarqa Jesusta mas kuyanki y pë ruranqanta qatita munanki? ¿Imanirtan Jesusqa humildi? Teytan Jehoväpita yachakushqa karninmi (Sal. 18:35; Heb. 1:3). ¿Manaku humildi kanqanta musyar Jesusta mas kuyanki?

8. ¿Imanirtan Jesus Gobernamaqnintsik kanqampitaqa alläpa kushikuntsik?

8 Jesus Gobernamaqnintsik kanqampitaqa alläpam kushikuntsik, ¡pëllam alli kaq gobernantiqa! Pëtaqa Jehovämi gobernanti kanampaq churashqa y yachatsishqa (Is. 50:4, 5). Jesusqa alläpam kuyamantsik (Juan 13:1). Gobernamaqnintsik kaptinmi, Jesustaqa alläpa kuyantsik. Y kikinmi nirqan pëta kuyaqkunaqa mandakunqankunata cäsukuyanqanta (Juan 14:15; 15:14, 15). Jehoväpa Tsurinwan amïgu kanqantsikpitaqa, ¡alläpam kushikuntsik!

9. ¿Imachötan Jesus bautizakunqanwan discïpulunkuna bautizakunqan igualan?

9 Jesusqa bautizakuyänampaqmi qateqninkunata mandarqan (Mat. 28:19, 20). Tsëtam kikimpis rurarqan, Jesus bautizakunqanwan discïpulunkuna bautizakuyanqan jukläya kaptimpis, wakin wakinchöqa igualanmi (rikäri “ ¿Imachötan jukläya Jesus bautizakunqanwan discïpulunkuna bautizakuyanqan?” neq recuadruta). Jesusqa, Teytampa munëninta ruranampaqmi bautizakurqan (Heb. 10:7). Tsënöllam discïpulunkunapis, Diospa munëninta rurayänampaq bautizakuyan. Bautizakurninqa, Jehoväpa munëninllatana rurayänampaq kaqtam rikätsikuyan. Kikinkunapa munëninkunata rurayänampa rantinmi, Diospa kaqta mas puntaman churayan. Tsëta rurarmi Jesus ruranqanta qatiyan.

10. ¿Imanirtan Jesusta kuyanki y imatataq rurankiman kuyanqëkita rikätsikunëkipaq?

10 Qamqa creinkim Jehoväpa Tsurin Jesus kanqanta, gobernanampaq Diosnintsik churanqanta, Jesus humildi kanqanta y Teytan Jehovänölla kanqanta. Tsënöllam yachakurqunki, milagruta rurëkur mëtsikaq nunakunata pacha junta mikutsinqanta, llakishqakunata consolanqanta y hasta qeshyëkaqkunata jampinqanta (Mat. 14:14-21). Kanampis rikëkankim sirweqninkunata imanö dirigikanqanta (Mat. 23:10). Y musyankim shamoq tiempuchö Diospa Gobiernunchö gobernarnin, imëka allikunata ruramunampaq kaqta. Tsëqa, ¿imanötan rikätsikunkiman Jesusta kuyanqëkita? Pë ruranqannö rurarninmi (Juan 14:21). Tsëtaqa juknöpa rurankiman, Jehovällatana sirwinëkipaq änikurnin y bautizakurninmi.

JEHOVÄTA KUYANQËKI

11. ¿Imanirtan bautizakunkiman?

11 ¿Imanirtan bautizakunkiman? Tsëtaqa musyanki Jesus kënö ninqanwanmi: “Jehovä Diostam llapan shonquykikunawan, llapan kawënikikunawan, llapan pensënikikunawan y llapan kallpëkikunawan kuyayänëki” (Mar. 12:30). ¿Kë textu ninqannöku Diosta kuyanki?

Imëka allikuna kapushunqëkikunata y shamoq tiempuchö imëka allikuna kapushunëkipaq kaqkunatapis Jehovämi bendicishunki. (Rikäri 12 y 13 kaq pärrafukunata).

12. ¿Imanirtan Jehoväta kuyanki? (Rikäri fötukunata y dibüjuta).

12 Teytantsik Jehovätaqa imëkapitam kuyantsik. Këllaman pensarishun: Pëmi ‘kawatsimantsik’ y imëka ‘alli qarëkunata’ qaramantsik (Sal. 36:9; Sant. 1:17). Jehovä Diosnintsik alli kaptin y alläpa kuyakoq kaptinmi, imëkëkipis kapushunki.

13. ¿Imanirtan noqantsikrëkur Tsurin wanunanta Jehovä permitinqanwanqa imapis igualantsu?

13 Nunakunarëkur Tsurin wanunanta Jehovä permitinqanwanqa manam imapis igualantsu. ¿Imanirtan tsënö nintsik? Këllaman pensarishun: Jehoväwan Jesusqa alläpam kuyanakuyan. Jesusmi nirqan ‘Teytan kuyanqanta’ y pëpis ‘Teytanta kuyanqanta’ (Juan 10:17; 14:31). Pëkunaqa mëtsika millon watakunapam juntu kayashqa, tsëmi alli reqinakuyan y kuyanakuyan (Prov. 8:22, 23, 30). Peru kananqa pensari, ¡imanöraq Jehovä Diosqa llakikurqan kuyë Tsurin sufreqta y wanoqta rikarnin! Llapan nunakunata y qamtapis kuyashurnikim Tsurin wanunanta permitirqan, tsënöpa mana wanurna imëyaqpis kawakunëkipaq (Juan 3:16; Gäl. 2:20). ¿Manaku tsëta musyarqa Diosnintsikta mas kuyantsik?

14. ¿Imata decidinqëkitan mas alliqa kanqa?

14 Jehoväta mas reqinqëkimannömi mas kuyarqunki, y pëwanqa imëyaqpis amïgu këtachi munanki. ¿Imatataq rurankiman? Parlanqëkikunawan y ruranqëkikunawanmi Pëta kushitsita puëdinki. Y tsëta ruranëkipaqmi kikin Jehoväpis nishunki (Prov. 23:15, 16). Kanan witsan kawënikichö imata ruranëkipaq decidinqëkiwanmi, rikätsikunki rasumpa Jehoväta kuyanqëkita o mana kuyanqëkita (1 Juan 5:3). Jehovällatana sirwinëkipaq decidinqëkiwanqa manam imapis igualanqatsu.

15. ¿Imanötan rikätsikunkiman Jehovä Diosnintsikta kuyanqëkita?

15 ¿Imanötan rikätsikunkiman Jehovä Diosnintsikta kuyanqëkita? Tsëpaqqa, puntataqa Jehovä Diosnintsiktam willanëki pëllatana sirwinëkipaq decidinqëkita (Sal. 40:8). Tsëpitanam, Jehovällatana sirwinëkipaq decidinqëkita llapankuna musyayänampaq bautizakunëki. Qallanan pärrafuchö rikanqantsiknöpis bautizakunqantsik junaqqa alläpa kushikuypaqmi. Tsëpita patsëqa mananam munanqëkinönatsu kawakunki, sinöqa Teyta Jehovä munanqannönam (Rom. 14:8; 1 Pëd. 4:1, 2). Bautizakurir Jehovä Diosnintsikta sirwirqa, kushishqam kawakunki.

16. Salmus 41:12 ninqannö Jehovä Diosnintsikta sirwiptikiqa, ¿imataraq qampaq ruramunqa?

16 Manam pï nunapis Jehovänö alliqa kantsu. Pëpaq imëkata ruraptikipis, pëqa ruranqëkipita mastam kutitsishunki (Mar. 10:29, 30). Hasta kë mana alli tiempuchöpis kushishqa y alli kawakunëkipaqmi yanapashunki. Y manam tsëllachötsu usharinqa, bautizakurirqa Jehovä Diosnintsiktaqa imëyaqpis sirwitam puëdinki. Mas reqinakuyanqëkimannömi mas kuyanki y Pëpis masmi kuyashunki. Y pënömi mana wanurna imëyaqpis kawakunki (leyi Salmus 41:12).

17. ¿Imatataq Jehoväta qarëta puëdinki?

17 Teyta Jehovämi imëka allikuna kapushunqëkita qarashurqunki y hasta kushishqa kawakunëkitam permitishurqunki. Y qamqa, ¿ciëluta y Patsata Kamaq Diosnintsikta imataraq qarankiman? Pëllatana sirwinëkipaq änikurnin y bautizakurninqa, Teytantsik Jehoväta mana kapunqanta qaranëkipaqmi listu këkanki. ¿Imata? Mana dejëpa y ima pägutapis mana shuyarëpa llapan shonquykiwan sirwita (Job 1:8; 41:11; Prov. 27:11). Vïdëkichöqa Jehoväta sirwinqëkim mas alli kanqa. Y bautizakuyta munanëkipaqqa, Jehoväta kuyanqëkim yanapashunki.

¿BAUTIZAKUNËKIPAQ LISTUKU KËKANKI?

18. ¿Imakunatataq tapukunkiman?

18 Imanir bautizakunëkipaq kaqtaqa yachakurirquntsikmi. ¿Y kananqa bautizakunkitsuraq? Tsëtaqa kikikim decidinëki. Peru tsëpaqqa, kënö tapukunqëkim yanapashunki: “¿Listuku këkä bautizakunäpaq?” (Hëch. 8:36). Kë yachatsikuychömi kimallata rikarquntsik imanir bautizakunëkipaq kaqta. Puntatam rikarquntsik rasumpa kaqta y alli rurëkunata kuyanqëkita. Tsëmi kënö tapukunëki: “¿Rasumpaku munä rasun kaqllata parlakoq y alli kaqllata ruraq nunakuna kawayanqan tiempuchö kawëta?”. Ishkë, Jesusta kuyanqëki. Kënö tapukuy: “¿Rasumpaku munä Diospa Tsurin Jesus Gobernamaqnï kananta y pë ruranqankunata rurëta?”. Y kima, Jehoväta kuyanqëki. Kënö tapukuy: “¿Rasumpaku Jehoväta sirwita munä y ruranqäkunawan kushitsita munä?”. Kë tapukuykunata “awmi” nir contestarqa, ¿imanirtan bautizakunkitsu? ¿Imatan michëkäshunki? (Hëch. 16:33).

19. ¿Imanirtan bautizakunëkipaqqa pensar kakunëkitsu? Juk igualatsikuywan willakaramuy (Juan 4:34).

19 Bautizakunëkipaq manaraq decidishqa karqa, Jesus ruranqanman pensari (leyi Juan 4:34). Jesuspaqqa Teytampa munëninta rurëqa, mikuynin cuentam karqan. Y musyantsikmi mikuyqa allita ruramanqantsikta. Tsëmi Jesusqa musyarqan Teytampa munëninta rurëqa pëpaq alli kanqanta. Jehoväqa manachi mana allikunaman chätsimaqnintsik rurëkunataqa mañamashwantsu. Jehoväqa munan bautizakunëkitam (Hëch. 2:38). Jehovä mandakunqanta cäsukur bautizakurqa, allim kawakunki. Këllaman pensari: mas gustashunqëki mikuyta sirwiriyäshuptikiqa, ¿“miküku o manaku” nirtsuraq kakunkiman? Manachi. Kushishqachi mikurinkiman. Tsënöllam bautizakunëkipaqpis pensar kakunëkitsu.

20. ¿Imatataq qateqninchö yachakushun?

20 ¿Imanirtan wakinkunaqa bautizakuyantsu? Capazchi pensayan bautizakuyänampaq manaraq listu këkäyanqanta. Awmi, Jehovä Diosllatana sirwinapaq änikuyqa y bautizakuyqa alläpam precisan. Tsëmi bautizakunëkipaqqa, alliraq pensanëki y listu këkänëkipaqmi kallpachakunëki. Peru bautizakuyta munaptikiqa, ¿imaraq yanapashunki listu këkänëkipaq? Tsëtam qateqninchö yachakurishun.

28 KAQ CANCION ¿Imanöraq Jehoväpa amïgun kashwan?

a ¿Imanirtan Bibliata estudiëkaqkunaqa bautizakuyanman? Jehoväta kuyarninmi. Këchömi yachakushun, Bibliata estudiëkaqkuna imakunata y pikunata kuyayänampaq kaqta, y bautizakushqana kaqkunata imakuna yanapanqanta.