Llapan kanqanman ëwari

Qallananchö tïtulukunaman ëwë

11 KAQ

¿Imatataq rurankiman bautizakunëkipaq?

¿Imatataq rurankiman bautizakunëkipaq?

“¿Imatan bautizakunäta michäkunman?” (HËCH. 8:36).

50 KAQ CANCION Diosllatana sirwinäpaq änikur mañakunqä

¿IMATATAQ YACHAKUSHUN? a

Jövinkuna y mayorkunapis Jehoväpita yachakurirmi entëru Patsachö bautizakuyan. (Rikäri 1 y 2 kaq pärrafukunata).

1, 2. Bautizakunëkipaq manaraq listu këkarqa, ¿imanirtan qelanäkurinkimantsu? (Rikäri jana qaranchö këkaq fötukunata).

 BAUTIZAKUNËKIPAQ decidishqana kaptikiqa, alläpam kushikuyä. Peru ¿listunaku këkanki bautizakunëkipaq? Listuna këkanqëkita pensarqa y anciänukunapis bautizakunëkipaq listuna këkanqëkita niyäshuptikiqa, juklla bautizakuy. Tsënöpam Jehoväta sirwirnin kushishqa kawakunki.

2 Peru bautizakunëkipaq manaraq listu këkanqëkita niyäshuptikiqa y kikikipis manaraq listu këkanqëkita pensarqa, ¿imatataq rurankiman? Ama qelanäkuritsu. Jövin kar y mayor karpis, Jehoväpita maslla yachakurmi bautizakuytaqa puëdinki.

“¿IMATAN BAUTIZAKUNÄTA MICHÄKUNMAN?”

3. Etiopïa cortichö trabajaq nuna, ¿ima nirqantan Felïpita y imatataq tapukushwan? (Hëchus 8:36, 38).

3 (Leyi Hëchus 8:36, 38). Etiopïa cortichö trabajaq nunam Felïpita kënö tapurqan: “¿Imatan bautizakunäta michäkunman?”. Tsënö ninqanwanmi rikätsikurqan bautizakuyta munanqanta. Peru ¿bautizakunampaqqa listuku këkarqan?

Etiopïa cortichö trabajaq nunaqa Jehoväpitam maslla yachakuyta munarqan. (Rikäri 4 kaq pärrafuta).

4. ¿Imanötan Etiopïa cortichö trabajaq nunaqa Jehoväpita maslla yachakuyta munanqanta rikätsikurqan?

4 Tsë nunaqa, Jerusalentam Diosta adoraq ëwashqa karqan (Hëch. 8:27). Capazchi judïukunapa religionninman yëkushqa karqan. Pëqa Jehoväpitam yachakushqa karqan y Hebreu Idiömachö Qellqarëkaq Diospa Palabrantam alli musyaq. ¿Imatataq rurëkarqan Felïpi tarinqan höra? Diospa willakoqnin Isaïas qellqanqantam leyikarqan (Hëch. 8:28). Tsëqa manam fäcil entiendinantsu karqan. Peru Jehoväpita maslla yachakuyta munarmi tsëtaqa leyikarqan.

5. Etiopïapita nuna yachakurirqa, ¿imatataq rurarqan?

5 Tsë nunaqa, “Etiopïa nunakunata gobernaq Candäci jutiyoq warmipa sirweqninmi karqan y imëka väleqninkunatam rikaq” (Hëch. 8:27). Tsënö këkarqa, atska rurëyoq nunachi karqan. Tsënö karpis, Jehoväta adoranampaqqa tiempunta rakirqanmi. Jehoväpitaqa manam yachakurqanllatsu, sinöqa yachakunqannömi kawarqan. Tsëmi Jehoväta adoranampaq Etiopïa markapita Jerusalenchö templuman ëwarqan. Tsënö karuta viajëqa manachi fäciltsu karqan y alläpa gastuchi kaq. Tsënö kaptimpis, tsë nunaqa Jehoväta adorëta munarmi karuta viajarqan.

6, 7. ¿Imatataq Etiopïapita nuna rurarqan Jehoväta mas kuyanampaq?

6 Felïpiqa tsë nunata entienditsirqan mana entiendinqankunatam. Tsë nunaqa manam entiendinaqtsu Diospa Akrashqan Jesus kanqanta (Hëch. 8:34, 35). Pëpaq Jesus imëkata rurashqa kanqanta entiendirirqa, alläpam kushikurqan. Peru ¿imatataq rurarqan? Cargunllachö sïguinampa rantin y judïukunapa religionninllachö kanampa rantinmi, Jehoväta y Jesusta kuyarnin bautizakunampaq y Jesuspa qateqnin kanampaq decidirqan. Bautizakunampaq listuna këkanqanta rikarmi, Felïpiqa bautizarqan.

7 Etiopïapita nuna ruranqanta yachakunqantsikmi yanapashunki qampis bautizakunëkipaq. Pënömi, “¿imatan bautizakunäta michäkunman?” nita puëdinki. ¿Imatataq tsë nuna rurarqan? Masllam yachakurqan, yachakunqannömi kawarqan y Jehovätam mas kuyarqan. Tsëkunapita yachakurishun.

MASLLA YACHAKUY

8. Juan 17:3 ninqannö, ¿imatataq ruranëki?

8 (Leyi Juan 17:3 y nöta). ¿Jesus ninqanqa yanapashurqëkiku Bibliapita yachakur qallanëkipaq? Mëtsikaqtam yanapashqa. Tsënöllam, Jesus ninqanqa yanapamantsik Diosnintsikpita yachakuyta imëpis mana dejanapaq. ‘Rasumpa kaq Diospita’ yachakuytaqa manam imëpis ushashuntsu (Ecl. 3:11). Diosnintsikpitaqa imëpis yachakuykäshunllam. Jehovä Diosnintsikta mas reqirmi, mas amïgum tikrashun (Sal. 73:28).

9. Bibliapita mas fäcil-lla entiendinan kaqkunata yachakurirqa, ¿ima mastataq rurankiman?

9 Bibliapita yachakur qallarqa, apostol Pablu ninqannömi “qallanan yachatsikuykunata” o mas fäcil entiendinan kaqkunallataraq Jehoväpita yachakuntsik. Tsë yachatsikuykunaqa alläpam precisan, llullu wamrata lichi yanapanqannömi yanapamantsik (Heb. 5:12; 6:1). Tsënö kaptimpis, apostol Pabluqa cristiänu mayinkunata nirqan mas sasa o aja entiendinan kaqkunatapis yachakur sïguiyänampaqmi. Y qamqa, ¿maslla yachakuyta munankiku? ¿Jehoväpita y ruramunampaq kaqkunapita maslla yachakuyta munankiku?

10. ¿Imanirtan wakinkunapaqqa estudië fäciltsu?

10 Wakinkunapaqqa, estudiëqa manam fäciltsu. ¿Y qamtaqa estudië gustashunkiku? ¿Escuëlachö yachatsiyäshurqëkiku leyita y estudiëta? ¿O manaku gustashunki librukunata estudië? Mana gustashuptikiqa ama yarpachakuytsu, wakinkunatapis manam gustantsu. Peru Jehovä Diosnintsikqa Alli Yachatsikoqmi, pëmi yanapashunki yachakunëkipaq.

11. ¿Imanirtan Jehoväqa ‘Alläpa Alli Yachatsikoq’?

11 Jehoväqa nimantsik ‘Alläpa Alli Yachatsikoq’ Teyta kanqantam (Is. 30:20, 21). Pëqa alläpa pacienciayoq, yachanëpaq, entiendimantsik y imakunachö alli kanqantsiktam cuentachö katsin (Sal. 130:3). Pëqa rurëta mana puëdinqantsikkunataqa manam imëpis mañamantsiktsu. Yarpäshun, Teyta Jehovämi cerebruntsikta kamarqan (Sal. 139:14). Y pëqa yachakuyta munaqtam kamamarquntsik, y imëyaqpis yachakur sïguinantsiktam munan y yachakurnin kushishqa kanantsiktam munan. Tsëmi kananllapitana yachakänantsik, juk wamra ‘lichita löcuyëpa munaqnö’, Diosnintsikpa Palabrampita yachakuyta (1 Pëd. 2:2). Tsëpaqqa, ¿imatan yanapashunki? Bibliata leyinëkipaq y estudianëkipaq tiempuykita alli patsätsinqëkim (Jos. 1:8). Jehovä yanapashuptikim Bibliata leyiqa gustashunki y leyinqëkikunamampis allim pensanki.

12. ¿Imanirtan Jesuspa kawënimpita y yachatsikunqampita alli yachakunantsik?

12 Kë ushanan tiempukunachö Jehoväta alli sirwinapaqqa, Jesus ruranqankunatam qatinantsik. Tsëmi Jesus imanö kawanqanman y yachatsikunqankunaman alli pensanantsik (1 Pëd. 2:21). Jesusqa qateqninkunata clärum nirqan sufriyänampaq kaqta (Lüc. 14:27, 28). Peru musyarqanmi kikin ruranqannöpis Jehoväta mana dejayänampaq kaqta (Juan 16:33). Jesuspa kawënimpita yachakuy y pë kawanqannö cada junaq kawanëkipaq churapakë.

13. ¿Imatataq Jehoväta mañakunkiman y imanir?

13 Bibliapitaqa manam musyanallapaqtsu yachakuyta munantsik, sinöqa Teyta Jehoväta mas reqinapaq, kuyanapaq y pëman markäkunapaqmi o yärakunapaqmi (1 Cor. 8:1-3). Jehoväpita maslla yachakurqa, pëman markäkunëkipaq yanapëkushunëkipaq mañakuy (Lüc. 17:5). Pëqa yanapashunkim. Diosnintsikpita rasumpa kaqta yachakur pëman markäkurqa, pë munanqannömi kawakunki (Sant. 2:26).

YACHAKUNQËKIMANNÖ KAWAKUY

Noëwan familianqa Jehoväta cäsukurmi arcata rurayarqan. (Rikäri 14 kaq pärrafuta).

14. ¿Imanötan apostol Pëdruqa alli entienditsikurqan yachakunqantsikmannö kawë precisanqanta? (Rikäri dibüjuta).

14 Apostol Pëdruqa entienditsikurqan Jesuspa qateqninkunaqa yachakuyanqanmannö kawayänan precisanqantam. Tsëpaqmi, Noë arcata ruranqantawan igualatsirqan. Jehovämi Noëta nirqan tsë tiempuchö nunakunata ushakätsinampaq kaqta. Peru Noëqa manam tsëta musyanqanllawantsu salvakunan karqan, tsëpa rantinqa familianwanmi arcata rurayänan karqan. Tsëmi Pëdruqa tsë tiempupaq parlar kënö nirqan: “Arcata rurar ushayänanta pacienciawan Teyta Dios shuyarëkanqan” witsan (1 Pëd. 3:20). Noëwan familianqa musyayarqanmi mana alli nunakunata Diosnintsik ushakätsinampaq kaqta, tsëmi salvakuyänampaq jatun arcata rurayarqan (Heb. 11:7). Y apostol Pëdruqa bautizakuytam, Noë ruranqantawan igualatsirqan. Kënömi nin: “Tsënöllam bautizakuyanqëkipis, Jesucristu kawarimunqanman markäkuyanqëkirëkur o yärakuyanqëkirëkur qamkunata salvëkäyäshunki” (1 Pëd. 3:21). Bautizakunëkipaq rurëkanqëkiqa, diluviu manaraq shamuptin Noëwan familian arcata rurayanqanwanmi igualan. Tsëqa, ¿imatataq rurankiman bautizakunëkipaq?

15. Rasumpa arrepentikurqa, ¿imatataq rurankiman?

15 Tsëpaqqa, jutsata ruranqëkikunapitam llapan shonquykiwan arrepentikunëki (Hëch. 2:37, 38). Rasumpa arrepentikurqa, mananam mana alli rurëkunata rurankinatsu. ¿Dejarqunkinaku jukwan jukwan kakuyta, cigärru shoquyta y mana alli palabrakunata parlëta? Jehovätaqa manam tsëkuna gustantsu (1 Cor. 6:9, 10; 2 Cor. 7:1; Efes. 4:29). Tsë rurëkunata manaraq dejashqa karqa, dejanëkipaq kallpachakuy. Y capaz Bibliapita yachëkätsishoqnikita o anciänukunata willarinkiman yanapayäshunëkipaq. Jövinllaraq kar y teytëkikunapa wayinllachöraq karqa, pëkunata willë mana alli rurëkunata y mana alli costumbrikunata dejëta yanapayäshunëkipaq.

16. Bibliapita alli yachakurpis, ¿imakuna mastataq rurankiman?

16 Bibliapita alli yachakurpis, reunionkunamanmi seguïdu ëwanëki y tsëchö parlakunëkipaqmi preparakunëki (Heb. 10:24, 25). Y manaraq bautizakuptiki yachatsikuytana puëdinqëkita niyäshuptikiqa, seguïdum yachatsikoq yarqunëki. Seguïdu yachatsikoq yarquptikiqa, gustashunkim (2 Tim. 4:5). Jövinllaraq kar y teytëkikunapa wayinllachöraq këkarqa, kënömi tapukunëki: “¿Reunionkunaman y yachatsikoqqa kikï munarku ëwä? ¿O teytäkuna mandayämaptinllaku?”. Kikiki munar tsëkunata rurarqa Jehoväta kuyanqëkita, pëman markäkunqëkita y agradecikunqëkitam rikätsikunki. Tsëkunata rurarqa, ‘llapan shonquykiwanmi Teyta Diosta sirwikanki’ y Pëqa alläpam kushikunqa (2 Pëd. 3:11; Heb. 13:15). Jehovätaqa gustan kikintsik munar sirwinqantsikmi y mana munëkar ruranantsiktaqa manam gustantsu (2 Corintius 9:7 ninqantawan igualaratsi). Jehoväta llapan puëdinqantsikmannö y kikintsik munar sirwirqa kushishqam sientikushun.

JEHOVÄTA MASLLA KUYANËKIPAQ KALLPACHAKUY

17, 18. ¿Imaraq yanapashunki bautizakunëkipaq y imanir? (Proverbius 3:3-6).

17 Bautizakunëkipaqqa manam fäciltsu kanqa. Capazchi wakinkunaqa qampita burlakuyanqa o Diosnintsik munanqannö kawakuptiki chikiyäshunki (2 Tim. 3:12). O capazchi mana alli rurëkunata dejëta munëkanki, peru puëdinkitsu. O capazchi imëpis mana bautizakunëkipaq kaqta pensanki. Tsëkunaqa qelanäratsishunkimanmi. Peru ¿imaraq yanapashunki? Jehoväta kuyanqëkim.

18 Jehoväta kuyanqëkiqa alläpa shumaqmi (leyi Proverbius 3:3-6). Jehoväta llapan kallpëkiwan kuyarninqa, imëka problëmakuna kaptimpis allim tsarakunki. Tsënö nirqa, nikan sirweqninkunata imëpis mana dejanampaq kaqta y kuyëkänampaq kaqtam (Sal. 100:5). Jehoväqa kikin niraqtam kamashurqunki (Gen. 1:26). Tsënö këkaptinqa, ¿imatataq rurankiman pënölla kuyakoq kanëkipaq?

Chaskinqëki bendicionkunapitaqa cada junaqmi Jehoväta agradecikuyta puëdinki. (Rikäri 19 kaq pärrafuta). b

19. Jehovä qampaq ruramunqampita, ¿imanötan agradecikunkiman? (Gälatas 2:20).

19 Puntataqa, qampaq Jehovä ruramunqankunapitam agradecikunëki (1 Tes. 5:18). Kënö tapukuy: “Kanan junaqqa, ¿imatataq Jehovä ruramushqa kuyamar?”. Tsëpitana, mañakunqëki höra tsë ruramunqankunapita agradecikuy. Tsë ruramunqankunataqa qamllapaq ruramunqantanö rikë. Tsënömi apostol Pablupis rikarqan (leyi Gälatas 2:20). Y kënö tapukuy: “Y noqaqa, ¿Jehoväta kuyarnin imatataq ruräman?”. Jehoväta kuyarqa imëka tentacionkunapa y problëmakunapa pasarpis allim tsarakunki, y Diosnintsikpaq rurëkunataqa manam dejankitsu. Tsënömi cada junaq rikätsikunki Teytantsik Jehoväta kuyanqëkita.

20. (1) ¿Jehovällatana sirwinëkipaq änikurqa, juk tiempullapa sirwinëkipaqku änikuykanki? (2) ¿Imanirtan Jehovällatana sirwinëkipaq änikunëki?

20 Tiempuwanqa, Jehovä Diosnintsikta alläpa kuyarmi pëllatana sirwinëkipaq änikunki. Tsëtaqa äninki Diosnintsikman mañakunqëkichömi y juk kutillam ruranki. Jehovällatana sirwinëkipaq änikurirqa, pëllapaqnam imëyaqpis kanki. Alli tiempupa y mana alli tiempupa pasarpis, manam sirwita dejanëkitsu. Jehovä Diosnintsikllatana sirwinëkipaq änikurqa manam juk tiempullapaq sirwinëkipaqtsu änikuykanki, sinöqa imëyaqpis sirwinëkipaqmi änikuykanki. Peru yarpänëkim: vïdëkichöqa tsëta ruranqëkim imëkata ruranqëkipitapis mas alli kaq kanqa (Sal. 50:14). Satanasqa, Jehovä Diosnintsikta sirwita dejanëkitam munanqa, peru ama permititsu (Job 27:5). Änikunqëkita cumplinëkipaq y Diosnintsikpa mas amïgun tikranëkipaqqa, Diosnintsikta kuyanqëkim yanapashunki.

21. Bautizakurirqa, ¿pitataq sirwir qallëkunki?

21 Jehovällatana sirwinëkipaq änikurirqa, bautizakunëkipaqmi anciänukunata willanëki. Peru bautizakurirqa, tsëran Jehovä Diosnintsikta sirwir qallëkanki, manam ushëkankitsu. Tsëmi Jehovä Diosnintsikta cada junaq mas kuyanëkipaq kallpachakunëki. Tsëmi yanapashunki bautizakunëkipaq, tsë junaqtaqa manam imëpis qonqankitsu. Jehovätawan Jesusta cada junaq mas kuyanëkipaq kallpachakuy.

135 KAQ CANCION “Yachaq kë wamrallä” nishunkim Jehovä

a Pï nunapis bautizakuyta munarqa imanir bautizakuyta munanqantam cuentachö katsinan, y bautizakunampaqmi kallpachakunan. ¿Imakunatataq ruranman bautizakunampaq? Tsëta musyanapaqqa yanapamäshun, Etiopïa cortichö trabajaq nuna ruranqampita yachakunqantsikmi.

b FÖTUTA MASLLA ENTIENDINAPAQ: Juk shipash panim chaskinqan bendicionpita Jehoväta agradecikuykan.