Llapan kanqanman ëwari

Qallananchö tïtulukunaman ëwë

Jehovämi familianta juntarin

Jehovämi familianta juntarin

Jehovämi familianta juntarin

“Qamcunata[m] roguecuyaq [...] Santu Espiritu yanapayäshonqequirecur, imecanopapis tïrecuyë juc shonqunolla shumaq pasaquicho cawaquita.” (EFE. 4:1, 3.)

¿WILLAKARAMUNKIMANKU?

¿Imapaqtaq Dios ‘imanöpis ruranampaq kaq’ pensanqanqa?

¿Ima ninantaq ‘Santu Espiritu yanapamaptintsic juc shonqunolla shumaq pasaquicho cawaquiqa’?

¿Imataq yanapamäshun ‘shumag cuyanacurnin llaquipänacur cawacunapag’?

1, 2. ¿Imataq nunakunapaq y Patsapaq Jehoväpa munënin?

FAMILIA. ¿Imamantaq tsë palabra yarpätsishunki? ¿Kuyakïmanku? ¿Kushikïmanku? ¿Imatapis tarita munar junto trabajëmanku? ¿Pipis shumaq winanampaq, imatapis yachakunampaq y pensëninkunata willakunampaq alli nunakunawan junto këmanku? Quizaschi kuyanakuyanqan familiachö tärarqa tsëman yarpankiman. Kikin Jehovämi familiakuna kayänampaq patsätsirqan (Efe. 3:14, 15). Pëqa ciëlochö y Patsachö kamanqankuna yamë, mana mantsanakushpa y juknölla kawakuyänantam imëpis munashqa.

2 Adanwan Eva jutsallakuriyaptinqa, llapan nunakunam Diospa familiannatsu kayarqan, pero tsëqa manam Jehová Diospa munëninta ushakätsirqantsu. Pëqa Adanpawan Ëvapa mirëninkuna juk shumaq Patsaman juntayänampaqmi imëkatapis ruranqa (Gén. 1:28; Isa. 45:18). Tsënö kanampaqqa tukïtam rurashqa, y Efesios librom rikätsikun tsënö kanampaq imëkata alistanqanta, pero masqa parlan juk familianölla këpaqmi. Tsë libropa wakin versïculonkunapita yachakurishun y Jehová llapan kamanqankunata juk familiatanölla tikratsita munanqanchö imanö yanapakunapaq kaqta rikärishun.

IMANÖPIS RURANAMPAQ KAQ Y TSËNÖLLA RURAKANQAN

3. Efesios 1:10 texto ninqanchö, ¿imataq Diosnintsik imanöpis ruranampaq kaq pensanqan y punta kaqqa imëtaq cumplikar qallëkushqa?

3 Jehová rurëninkunaqa llapampis munënin rurakänanllapaqmi. Tsëmi, “patsätsinqan ushanan tiempokunachö” Dios “imanöpis ruranampaq kaqta” pensanqanta rurar qallëkun, tsëqa, llapan kamanqankunata juk familianölla kayänampaq alistanqanmi (lei Efesios 1:8-10, NM). Tsëta rurëta munanqanqa ishkënöpam cumplikanqa. Puntataqa, Pushaqnin Jesucristuwan kawayänampaqmi ciëlota ëwaqkunata alistan. Këqa qallarqan 33 wata pentecostes fiestachömi, tsë watam Cristuwan ciëlochö mandakuyänampaq nunakunata Jehová juntar qallëkurqan (Hech. 2:1-4). Pëkunaqa, Cristu wanunqanrëkurmi jutsannaq këman tikrariyashqa y mana wanushpa kawakïtapis chaskiyashqa. Tsëmi alläpa kushikuyan ‘Diospa wamrancunanöna’ reqishqa kayanqampita (Rom. 3:23, 24; 5:1; 8:15-17).

4, 5. Efesios 1:10 textochö Dios imanöpis ruranampaq kaq pensanqan, ¿imanötaq ishkë kaqqa cumplikëkan?

4 Ishkë kaqnam, Cristupa Gobiernonta wiyakurnin shumaq Patsachö kawayänampaq kaqkunata alistanqan. Qallananllachöqa, tsë grüpochöqa këkäyan “mana yupetapis puedipaq” nunakunam (Apo. 7:9, 13-17; 21:1-5). Jesus Waranqa Wata Gobernanqan witsannam, waranqëpayan millón kawarimoq nunakunapis tsë grüpoman yapakäyanqa (Apo. 20:12, 13). Nunakuna kawariyämunan witsanqa, ¡alli tiempom kanqa juk familianölla kanqantsikta rikätsikunapaq! Tsë Waranqa Wata ushakäriptinqa, ‘patsacho caqcunam’ juk ushanan pruëbapa pasayanqa y tsëchö alli tsarakoqkunallam ‘Dios Yayapa wamrancuna’ këman kë Patsachö chäyanqa (Rom. 8:21, NTCN; Apo. 20:7, 8).

5 Kanan witsanqa ishkantam alistëkan: ciëlopaq kaqkunata y Patsapaq kaqkunata. Pero ¿imanötaq yanapakushwan Dios imanöpis ruranampaq kaq pensanqan cumplikänampaq?

SANTO ESPÍRITU “JUC SHONQUNOLLA” KAWATSIKUNQANTA RIKÄSHUN

6. ¿Cristiänokuna imanö juntakäyänampaq kaqtataq Diospa Palabran rikätsikun?

6 Diospa Palabranqa rikätsikun cristiänokuna juntakäyänampaq kaqtam (1 Cor. 14:23; Heb. 10:24, 25). Pero këqa, manam rantipakoq ëwaqnö o juk estadiochö pukllaqkunata rikänapaq ëwar juk tiempo karinöllatsu. Rasumpëpa junto këqa manam tsëllatsu. Tsëtaqa lograntsik Diospa mandakïninkunata wiyakurnin y santo espíritu ninqannö rurarninllam.

7. ¿Imanötaq wiyakuntsik santo espíritu “juc shonqunolla” kawakunapaq yanapamanqantsik consëjota?

7 Cristu wanunqanrëkurmi, Jehoväqa ciëlopaq akrashqa kaqkunata imëka jutsannaq wamrankunatanö chaskishqa y Patsapaq kaqkunatanam alli amïgonkunatanö. Tsënö kaptimpis, mëqantsikpis kë mundochö kawëkarqa hora höraqa llakitsinakushunmi (Rom. 5:9; Sant. 2:23). Tsënö mana pasakuptinqa, manachi “jucniqui jucniquipis pasensianacur mana chiquinacushpa” kayë ninqan consëjota chaskishwantsu karqan. ¿Imanötaq cristiano mayintsikkunawan juk familianölla kawëta tarishwan? Alläpam precisan ‘qollmi shonqu’ y alläpa kuyakoq kanantsik. Jina Pabluqa, ‘Santu Espiritu yanapamaptintsic juc shonqunolla shumaq pasaquicho cawacunapaq’ imëkanöpapis procuranapaqmi nimantsik (lei Efesios 4:1-3). Pablu consejakunqannölla ruranapaqqa, alläpam precisan Diospa santo espïritun pushamänantsikta y shumaq portakunantsikpaq yanapamänata dejanantsik. Santo espíritu munanqannö kawanqantsikqa yanapamantsik ima problëmatapis altsarir wakinkunawan juk familianölla kanapaqmi, pero ëtsantsikpa munëninkunata rurëqa rakikätsimantsikmi.

8. ¿Imanötaq nunakunata rakikätsin ëtsapa mana alli munëninkuna?

8 Ëtsapa “mana alli munenincunata” rurëqa juknin juknintsiktam rakikätsimantsik (lei Galatas 5:19-21). Këllaman pensarishun, manaraq casakurnin piwampis punukïkïqa Jehoväpita y congregacionpitam tsënö ruraqta rakikätsin, y casado këkar mana majanwan punukïqa, wamrakunatam teytankunapita y casädokunatam majankunapita rakikätsin. Rakchata ruraqqa manam Dioswan ni kuyanqan familiankunawampis junto këta puëdentsu. Tsëqa imëka gömawan imatapis alleq laqëta munanqantsiknömi, tsëta ruranapaqqa alliran rikänantsik laqanapaq kaq partekuna rakcha o qanra mana kayänampaq kaqta. Pipis mana penqakoq karqa, Diospa leyninkunata mana kaqpaq churanqantam chipyëpa rikätsikun. Y ëtsapa wakin munëninkunaqa, Diospitam y nunakunapitam juknin jukninta rakikätsin. Tsë llapan mana alli portakïkunaqa Diospa limpio kënimpa contranmi kayan.

9. Santo espíritu munanqannö “imecanopapis [...] juc shonqunolla shumaq pasaquicho cawaquita” procurëkanqanta musyanampaqqa, ¿imatataq juk cristiano tapukunman?

9 Tsëmi alläpa precisan llapantsik kënö tapukunantsik: “¿Kallpachakïkäku ‘Santu Espiritu yanapamaptin juc shonqunolla shumaq pasaquicho cawacunäpaq’? ¿Imatataq rurä ima problëmakunapis yurimuptinqa? ¿Amïgökuna yanapayämänanta munarku nuna jananchö mana gustamanqankunapaq parlëkachä? ¿Piwampis piñatsinakushqa karnin imëkanöpa altsëta procuranäpa rantinku o trukanku, anciänokuna favornïchö yarqurnin yanapayämänantaraq shuyarä? ¿Juk nunakunawan mana tarinakïtaku procurä imallachöpis llakitsinqäta mana yarpäyänampaq?”. Rasumpam, tsënö portakushqaqa Cristupa mandädonchö juk familianölla kayänampaq Dios llapanta juntëta munanqampa contranmi këkashwan.

10, 11. a) ¿Precisanku cristiano mayintsikwan yamë kawakïqa? b) ¿Ima rurëkunataq yamë kawakunapaq y Diospa kaqchö más poqunapaq yanapamäshun?

10 Jesusmi kënö nirqan: “Tsemi Diospa altarninman ofrendata aparqa, puntata yarpäcurcuyë meqan nuna mayiquillatapis piñatsiyashqequita. Piñatsishqa carqa, altar nopancho tse ofrendequita jaqirïcur, tse wauqiquiman ewë amishtaq. Tsepitana cuti ofrendequi churaq. ‘[...] Aregleta tïrayë’” (Mat. 5:23-25). Y Santiägunam këta qellqarqan: “Alli cawaquicho quecaq nunaqa alli cawaquillatam apecan murucoqno memanpis. Tsenopam nunacuna alli cawaquillacho cayanqa” (Sant. 3:17, 18). Tsënö kaptinmi, alli kawakïta mana procurashqaqa, allikuna rurëta puëdeshuntsu.

11 Këman pensarishun. Guerra ushakätsishqan nacionkunachöqa, cada pachak chakrakunapita kima chunka pitsqa chakrakunata murïta puëdeyanmanmi patsachö pamparëkaq bombakunata mana mantsarqa. Chakrankunachö tsë bombakuna pashtëkuptinqa, chakrankunata dejarirmi tsë nunakunaqa ëwakuyan, tsëmi ichik markakunachö kawayänampaq kaqkuna wallkärin y jatun markakunachöpis mikïkuna pishir qallëkun. Tsënöllam Diospa kaqchöpis, manam más poqïta puëdeshuntsu cristiano mayintsikkunawan yamë kawakunapaq portakïnintsik mana yanapakuptinqa. Pitapis raslla perdonashqa y wakinkuna alli kayänampaq procurashqaqa, kushishqa kawakunapaqmi yanapakushun.

12. ¿Imanötaq anciänokuna yanapamantsik juk familianölla kawakunapaq?

12 Jinamampis, imëka qarë cuenta nunakunaqa o anciänokunaqa yanapakuyan juk familianölla kawakunapaqmi. Pëkunaqa yanapakuyan ‘marcäquinintsiccunacho jucnolla’ kanapaqmi (Efe. 4:8, 13). Diosta sirwinqantsikchö anciänokuna yanaqamaptintsik y Diospa Palabranta alli tantear reunionkunachö alli parlayämunqanqa, jukläya nunana kanapaqmi yanapamantsik (Efe. 4:22-24). ¿Tsë consëjokunawan mushoq Patsachö Jesucristuta wiyakurnin kawanapaq kananllapitana Jehová alistëkämanqantsiktanöku rikantsik? Anciänokuna, ¿shamoq tiempochö kawëman yarpëkarku cristiano mayikikunata consejëkäyanki? (Gal. 6:1.)

“JUCTAPIS JUCTAPIS CUYAYË”

13. ¿Imaraq pasakunman Efesios 4:25-32 textochö këkaq consëjota mana wiyakushqaqa?

13 Efesios 4:25-29 textom imanö mana portakunapaq kaqta rikätsimantsik. Tsëkunaqa kayan, ulikï o llullakuy, piñakï, qela kë y llakitsikoq parlëkunam. Juk familianölla kawatsikoq santo espïritutam llakitsintsik tsë consëjokunata mana wiyakurqa (Efe. 4:30). Yamë y juknölla kawakunapaqqa alläpam precisan Pablu consejakunqanta wiyakunantsik, pëmi kënö nirqan: “Mana piñacushpa, mana wäputupänacushpa, mana coleracushpa, mana qayapänacushpa, wasata mana rimanacushpa y mana lluta tratanacushpa cawacuyë. Antis juctapis juctapis cuyayë, ancupäyë; y Jesucristurecur Teyta Dios jutsantsiccunata perdonamashqantsicnolla qamcunapis jucniqui jucniquicuna perdonanaquicuyë” (Efe. 4:31, 32).

14. a) ¿Imata ruranapaqtaq “juctapis juctapis cuyayë” ninqan consejo yarpätsimantsik? b) ¿Imataq juktapis juktapis kuyanapaq yanapamäshun?

14 “Juctapis juctapis cuyayë” nirqa, ichik kuyakoq kashqa karpis, nuna mayintsikta kuyëchö imëpis más alliyëkänapaq kaqtam rikëkätsimantsik. ¡Alläpam precisan imatapis rurarqa wakinkunapa biennimpaq pensëkur ruranantsik! (Fili. 2:4.) Quizás asitsikïta munarnin o yachaq kanqantsikta rikätsikïta munarnin  imatapis parlarita munashwan, ¿pero kuyakoq kanqantsiktatsuraq tsënö parlanqantsikwan rikätsikïkäshun? Manaraq parlarnin tsëkunaman yarpachakunqantsikqa, Pablu consejakunqanta wiyakïkanqantsiktam rikätsikushun.

FAMILIACHÖ KUYANAKÏ Y RESPETANAKÏ

15. Efesios 5:28 texto ninqannö, ¿imatataq yachatsikun Jesus congregacionta imanö rikanqan?

15 Bibliaqa casado kaqkunawanmi Cristu congregacionta imanöpis rikanqanta igualatsin. Juk casado nunaqa warmintam shumaq pushanan, kuyanan y cuidanan, y warminam nunan ninqanta wiyakunan (Efe. 5:22, 23). Pablum kënö qellqarqan: “Tsenolla quiquiquicunapa cuerpiquicunata cuyanqequino warmiquicunatapis cuyayë” (Efe. 5:28). “Tsenolla” nirqa, ¿ima nïtataq munëkarqan? Tsëllaran parlarishqa karqan kënö nir: “Jesucristupis Peman creyicoqcunata cuyarnin[mi] pecunarecur wanorqan”, ‘yachatsiquininwan yacuwan paqareq cuenta limpiaramänapaq’. Tsëmi Cristupa mandädonchö juk familianölla Dios llapanta juntëta munanqannö rurëta procurarqa, teyta kaq familianta Diospita yachatsita imëpis dejanantsu.

16. ¿Imanötaq familiakuna kayanqa Biblia mañakunqannö teytakuna rurayaptinqa?

16 Teytakunaqa manam imëpis qonqayänantsu Jehová umpakunqanllata o paytakunqanta rurëkäyanqanta. Pero llakikïpaqqa kë mundochö mëtsikaq nunakuna “mana ancupäcoq” o llakipäkoq kayanqanmi (2 Tim. 3:1, 3). Mëtsikaq nunakunam wamrankunata manteniyantsu, tsëmi wamrakunaqa llakishqa kawakuyan. Pero Pabluqa ollqu kaqkunatam kënö consejarqan: “Ama wamrequicunata piñatsir quejacatsiyëtsu. Masbien shumaq tantiyatsir willapäyë Teyta Jesucristu [“Jehová”, NM] munanqanno cawacuyänanpäq” (Efe. 6:4). Mana wayichö karqa, ¿mëchöraq wamrakuna kuyakï y respeto ima kanqanta yachakuyanman? Tsëmi, wamrankunata tsëkunata yachatseq teytakunaqa, Jehová llapanta juk familiamannölla juntanampaq imanöpis ruranampaq kaqchö yanapakïkäyan. Familiantsikchö piñakï y insultanakï mana kaptinqa, wamrantsikkunatam yachatsintsik kuyakoq y autoridadkunata respetakoq kayänampaq. Y tsëkunaqa yanapanqa Dios awnikunqan mushoq Patsachö kawayänampaqmi.

17. Diablu ishkitsimënintsikta munaptin, ¿imatataq necesitantsik alli tsarakunapaq?

17 Alläpam precisan alleq entiendenantsik yamë kawakïta ciëlochöpis y Patsachöpis ushakätseq Diabluqa, Diospa munëninta ruranata chipyëpa michämänantsikpa kaqta. Divorciakoqkuna, mana casakushpa junto kawaqkuna y warmi pura o ollqu pura casakoqkuna mëtsikaq mirayanqanqa, Satanaspa melanëpaq munëninlla kanqantam musyantsik. Pero noqantsikqa manam dejanantsiktsu portakïnintsik y imatapis imanö rikanqantsik nunakunapa pensëninkunanö kananta. Tsëpa rantinqa o trukanqa, Cristu pensanqannölla pensëtam procuranantsik (Efe. 4:17-21). Tsëmi Bibliaqa consejamantsik “Dios qomashqantsic llapan armacunawan prebinicur listu quecayë” nir, tsëqa yanapamäshun Diabluwan demonionkuna ishkitsimënintsikta procurayaptin alli tsarakunapaqmi (lei Efesios 6:10-13).

“SHUMAG CUYANACURNIN LLAQUIPÄNACUR CAWACUYAY”

18. ¿Imataq yanapamantsik cristiano mayintsikkunawan junto juk familianölla kawakunapaq?

18 Kuyanakunqantsikmi juk familianölla kawakunapaqqa yanapamantsik. Jesucristupaq, japallanlla Diosnintsikpaq y cristiano mayintsikpaq shonquntsikchö kuyakïnintsik junta kaptinmi, ‘Santu Espiritu yanapamanqantsicrecur juc shonqunolla shumaq pasaquicho cawaquita’ imëpis procuranapaq churapakantsik (Efe. 4:3-6). Tsë kuyakïpaq parlarninmi Teytanta mañakunqanchö Jesus kënö nirqan: “Manam pecunallapaqtsu mañacoq. Sinoqa pecuna yachatsicuyaptin wiyacur noqaman creyicoq caqcunapaqwanmi mañacoq. Papällä, pecuna jucnolla cayätsun, noqawan qam jucnolla canqantsicno. Tsenolla pecunapis noqantsicwan jucnolla cayätsun. [...] Pecunatam rasonpa qam Dios canqequita yachatsishqa cä, y yachatsishaqran. Tsemi noqata cuyamanqequi cuyaquiniqui pecunacho canqa, y noqapis pecunacho cashaq” (Juan 17:20, 21, 26).

19. ¿Imata ruranapaqtaq churapakarquntsik?

19 Mana alli munënintsikkunawan tsaränakïkashqaqa kuyakïmi yanapamäshun salmota qellqaqnö noqantsikpis mañakunapaq, pëmi kënö nirqan: “Jutikita mantsanäpaq shonqöta juknöllata tikraratsï” nir (Sal. 86:11). Ama dejashuntsu Diosnintsikpita y pëta kuyaqkunapita Diablu rakimänantsikta. Familiantsikchö, Diospita yachatsikur purinqantsikchö y congregacionchöqa, “Dios Yayapa cuyay wamrancuna car, pay cangannölla cawacuyta tïrayay” nir Pablu consejakunqantam wiyakunantsik (Efe. 5:1, 2, NTCN).

[Yachakunapaq kaqpa tapukïninkuna]

[29 kaq päginachö dibüju]

“Altar nopancho tse ofrendequita jaqirïcur, tse wauqiquiman ewë amishtaq”

[31 kaq päginachö dibüju]

Teytakuna, wamrëkikunata respetakoq kayänampaq yachatsiyë