Llapan kanqanman ëwari

Qallananchö tïtulukunaman ëwë

Diospa Palabranqa kawëkaqmi: ¡alli utilisäshun!

Diospa Palabranqa kawëkaqmi: ¡alli utilisäshun!

“Diospa palabranqa kawëkaqmi, y alläpa poderyoqmi.” (HEB. 4:12NM)

1, 2. ¿Imata ruranampaqtaq Jehovä Moisesta mandarqan, y imatataq änirqan?

¿IMANÖRAQ sientikunkiman Diospa markampa favornin juk precisaq mandakoqta parlapänëki kaptin? Itsa mantsapakunkiman. ¿Imanöraq alistakunkiman? ¿Imataraq rurankiman Diospa jutinchö parlanqëkita creiyäshunëkipaq?

2 Egiptupa mandakoqnin faraon kaqta ëwar, esclävu kayanqampita markanta libranampaqmi Moisesta Jehovä mandarqan, pëqa ‘llapan nunakunapitapis mas manshum’ karqan (Nüm. 12:3). Orgullösu faraon kanqanta musyëkarpis, Egiptupita markan ëwakunanta jaqinampaqmi Moisestawan Jehovä willatsirqan (Ex. 5:1, 2). Tsënam Moisesqa mana puëdeqnö sientikur kënö nirqan: “¿Pitaq noqa kä Faraon kaqman ëwar Egiptupita Israelta jorqanäpaq?”. Peru Jehoväqa, “qamwanmi këkäshaq” nirmi änirqan (Ex. 3:9-12).

3, 4. a) ¿Imanirtaq Moises mantsapakurqan? b) ¿Imataq Moisestanöpis pasamashwan?

3 ¿Imanirtaq Moises mantsapakurqan? Diospa jutinchö ninqanta faraon mana creinampaq kaqta, y Egiptupita jorqanampaq Jehovä akranqanta israelïtakuna mana creiyänanta pensarmi. Tsëmi Jehoväta nirqan: “Mana creiyämaptinqa, y ninqätapis mana cäsuyaptinqa, porqui niyanqam: ‘Jehoväqa  manam yuripushurqunkitsu’” (Ex. 3:15-18; 4:1).

4 Itsa Moisesnöqa juk puëdeq mandakoqwanqa parlankitsu. Peru ¿Diospa Gobiernumpita pillatapis parlapëta mantsapakurqunkiku? Moisesta Jehovä imanö contestanqan y tsëpita pasakunqankunam, alläpa precisaqta yachatsimantsik.

“¿IMATATAQ MAKIKICHÖ KATSINKI?”

5. a) ¿Imata apanampaqtaq Jehovä Moisesta nirqan? (Rikäri kë yachatsikïpa qallananchö këkaq dibüjuta.) b) ¿Imanötaq tsëta katsinqan Moisespa markäkïninta sinchiyätsirqan?

5 Pipis mana creinampaq kaqta niptinmi, Jehovä nirqan: “‘¿Imatataq makikichö katsinki?’, tsënam pë nirqan: ‘Juk tukrutam’. Tsënam nirqan: ‘Patsaman jitë’. Tsënam pëqa patsaman jitëkurqan, y tukrunqa culebramanmi tikrarirqan; y Moisesqa culebrapitam escapar qallëkurqan. Tsënam Jehoväqa Moisesta kënö nirqan: ‘Makikiwan chupapita tsari’. Tsënam makinwan tsarirkuptin culebraqa tukruman yapë tikrarirqan. Y nirqanmi: ‘Tsënöpam Jehovä yuripushunqëkita creiyanqa’” (Ex. 4:2-5). ¡Diosmi tukruta kawëkaq culebraman tikraratsirqan! Tsë milagruwanmi Moisesqa rikätsikïta puëdirqan Jehovä mandëkanqanta y yanapëkanqanta. Jehovämi nirqan: “Tsë tukruta apë, tsëwan señalkunata ruranëkipaq” (Ex. 4:17). Tsë tukruta katsirmi, Moisesqa israelïtakunata y faraonta rasumpa kaq Diospa jutinchö parlaparqan (Ex. 4:29-31; 7:8-13).

6. a) ¿Imatataq makintsikchö katsishwan Diospita yachatsikurnin, y imanir? b) ¿Imanirtaq “Diospa palabranqa kawëkaqmi, y alläpa poderyoqmi” nirqan Pablu?

6 Diospa Palabrampita yachatsikushqaqa, itsa nunakuna kënö tapumaqnintsik cuenta kayanman: “¿Imatataq makikichö katsinki?”. Bibliatam masqa katsintsik y listum këkantsik utilisänapaq. Lluta librutanölla rikäyaptimpis, Bibliaqa Diospa Palabranmi, y tsëwanmi Jehoväqa parlapämantsik (2 Pëd. 1:21). Tsëchömi, Diospa Gobiernun imata ruranampaq kaqta tarintsik. Tsëmi apostul Pabluqa “Diospa palabranqa kawëkaqmi, y alläpa poderyoqmi” nirqan (leyi Hebrëus 4:12, NM *). Tsëtaqa nirqan, Palabran Bibliachö änikunqantaqa Jehovä imëpis cumpliptinmi (Is. 46:10; 55:11). Jina ‘poderyoq’ karmi, Bibliachö leyiyanqanqa kawëninkunachö nunakunata yanapan.

7. ¿Imanötaq “rasumpa kaq palabrata alli utilisë” neq consëjuta qatishwan?

7 Jehoväqa makintsikmanmi kawëkaq cuenta Palabran Bibliata churamushqa, tsëwanmi rikätsikuntsik yachatsikunqantsik willakïqa pëpita shamunqanta y rasumpa kanqanta. Tsënö kaptinmi, Timoteuta Pablu kënö consejarqan: “Rasumpa kaq palabrata alli utilisë” (2 Tim. 2:15NM). ¿Imanötaq kë consëjuta qatishwan? Textukunatam alli akranantsik nunakunapa shonqunman chätsinapaq. Tsëman pensëkurmi 2013 wata asamblëachö mushoq tratädukunata jorqayämurqan.

ALLI AKRËKUR JUK TEXTUTA LEYI

8. ¿Ima nirqantaq juk anciänu mushoq tratädukunapaq?

8 Mushoq tratädukunaqa llapampis tsë niraqllam kayan; jukta utilisëta yachakurqa wakintapis utilisëta puëdishunmi. Hawaipita (Estädus Unïdus) juk anciänum nirqan: “Manam pensayarqätsu kë mushoq tratädukuna wayin  wayin y cällikunachö yachatsikushqa alli yanapakunanta”. Tsënöqa nin, shumaq parlakuriyänampaq yanapaptin y utilisäyänampaq fäcil-lla kaptinmi. Jina qallanan kaq päginachö tapukïpa kima (kimsa) respuestakuna kaptinmi, nunakuna yarpachakuyannatsu pantayänampaq kaqta.

9, 10. a) ¿Imanötaq tratädukuna yanapamantsik Bibliata utilisänapaq? b) ¿Mëqan tratädukunawantaq alli yachatsikurqunki, y imanir?

9 Juk alli akrashqa textutam cada tratäduchö tarintsik. Tantiyarinapaq parlarishun ¿Ushakanqatsuraq sufrimientukuna? neq tratädupaq. “¿Awmi?”, “¿manam?” o “¿itsapis?” nir contestayämuptimpis, qateqnin kaq päginaman ëwë y kënö niri: “Këtam Biblia nin”. Tsëpitana Apocalipsis 21:4 textuta leyiri.

10 Tsënöllam, Qampaqqa, ¿imataq Biblia? neq tratäduwampis rurashwan. Qallanan kaq päginachö kiman respuestapita mëqanta akraptimpis, kënö nï: “Kikin Biblia ninqanta rikärishun”. Nïkurna qateqnin kaq päginaman ëwë y tsëchö këkaq textuta leyi: “Bibliaqa yachatsikun ‘Teyta Diospa palabran kikimpita shamunqantam’”. Tsëpitana kënö nï: “Jina tsëchöqa mastaraqmi nin”. Y 2 Timoteu 3:16 textuta leyiri.

11, 12. a) ¿Imanöraq sientikunki mushoq tratädukunata alli utilisarninqa? b) ¿Imanöraq tratädukuna yanapashunki watukaq kutirnin nunakunata yachatsinëkipaq?

11 Wiyakoqnö kayaptinqa, itsa tratädupita maslla leyirapunkiman y yacharatsinkiman. Imanö kaptimpis, puntata watukarnin tratäduta entregarir juk ishkë textukunata Bibliapita leyirapurninqa allim sientikunki. Yapëchö kutirnam maslla parlakuriyanki.

12 Tratädupa ushanan kaq päginanchömi, “Këta tapukï” neq yurin. Itsa tsëpa jawanchö këkaq tapukïpita y textukunapita kutirnin yacharatsinkiman. ¿Imanöraq shamoq tiempu kanqa? neq tratädupa tapukïninqa, “¿Imanöraq Diosnintsik kë Patsata altsaramunqa?” ninmi, y Mateu 6:9, 10 textum yurin. Tsënöllam ¿Wanushqakuna kawariyämunqatsuraq? neq tratädupa tapukïnimpis “¿Imanirtaq edäyantsik y wanuntsik?” nin, y Romänus 5:12 textum yurin.

13. ¿Imanötaq tratädukunata utilisashwan estudiu biblicuta qallanapaq?

 13 Estudiu biblicuta qallanëkipaq kë tratädukunata utilisë. Ushanan kaq päginachömi Internetchö raslla kichanapaq QR neq cödigu këkan. * Tsë cödiguwan yëkuriyaptinmi, Bibliapita yachakuyänampaq invitakoq vidëu yarqamun. Jina tratädukunaqa Diospa alli willakïninkuna follëtupaqpis willakuyanmi, y mëqan yachatsikïnintapis leyiyänampaqmi invitan. Tantiyarinapaq, ¿Pitaq kë munduta gobernëkan? tratäduchöqa, 5 kaq yachatsikïninta leyiyänampaqmi invitan, y Familiachö kushishqa kawakunapaq tratäduchönam, 9 kaq yachatsikïninta leyiyänampaq nin. Yachakunqantsiknö tratädukunata alli utilisarninqa, tsëllaraq yachatsir y yapëchö watukarnimpis Bibliatam utilisëta puëdishun. Y tsëqa estudiu biblicuta qallanapaqmi yanapamäshun. ¿Ima mastataq rurëta puëdinki Diospa Palabranta mas alli utilisänëkipaq?

YACHAKÏTA MUNAYANQAMPITA NUNAKUNATA PARLAPË

14, 15. ¿Imanötaq yachatsikurnin Pablu ruranqanta qatishwan?

14 “Nunacunata” yachatsirninqa, imakunapa pasëkäyanqantam Pabluqa entiendita procuraq (leyi 1 Corintius 9:19-23). Tsëtaqa rurarqan, Israel nunakunata, ley cumpleqkunata, leyta mana musyaqkunata y mana alläpa markäkoqkunata Diospita yachatsinanrëkurmi. Wakinllapis salvakuyänampaqmi pï mëta yanapëta procurarqan (Hëch. 20:21). ¿Imanötaq Pablu ruranqanta qatishwan yachatsikunapaq alistakurnin? (1 Tim. 2:3, 4.)

15 Diospita Yachatsikunapaq höjachömi, cada killa imanö yachatsikunapaq yanapakï yarqamun. Tsëchö ninqannö rurë. Peru jukkunapita yachakïta munayaptinqa, tsëpitam parlapärinkiman. Kënö tapukï: “Yachatsinäpaq kaq nunakunaqa, ¿imakunapataq pasëkäyan? ¿Imamantaq masqa yarpachakuyan?”. Nïkurna yanapanampaqnö kaq textuta akrë. Bibliata utilisäyänampaq imata rurayanqanta willakurmi, congregacionkunata watukaq wawqi kënö nin: “Imapitapis raslla parlapäyaptïqa cäsi llapan nunakunam juk textuta leyipuyänäta jaqiyäman. Bibliata kicharkurllana shumaq saludarirmi juk textuta leyirapuyä”. Yachakurishun imapita, ima tapukïwan y ima textukunawan yachatsikuyanqan alli yarqunqanta. Itsa noqantsikpis tsënölla rurashwan.

¿Alleqku Bibliatawan tratädukunata utilisëkanki? (Rikäri 8-13 kaq pärrafukunata)

16. ¿Imanöraq yachatsikurnin Isaïas 14:7 textuta utilisankiman?

16 Mana alli rurëkuna kanqan sitiuchö tärarninqa, itsa kënö tapurinkiman: “¿Imanöraq sientikunkiman entëru Patsachö mana alli rurëkuna manana kanqanta, y llapampis kushishqana këkäyanqanta noticiachö willakayämuptin? Tsënö kanampaq kaqtam Isaïas 14:7 textu willakun. Jina Bibliachöqa shamoq tiempuchö yamë kawakï kanampaqmi atska änikïkuna kan”. Nïkurna mëqan änikïllatapis leyirapunëkipaq niri.

17. ¿Imanöraq Mateu 5:3 textuta yachatsikurnin utilisankiman?

17 Täranqëkichö qellë tarinan sasaraq (ajaraq) kaptinqa, itsa kënö tapurinkiman: “¿Ëkataraq juk nuna gänanman familianwan alli kawayänampaq?”. Contestarishuptikina, kënö niri: “Wakinqa tsëpitapis mastam ganayan, tsënö kaptimpis manam kushishqatsu kawayan. Tsëqa, ¿imatataq wanantsik kushishqa kawanapaq?”. Nïkurna Mateu 5:3 (NM) textuta leyiri y Bibliapita yachatsinëkipaq niri.

18. ¿Imanöraq Jeremïas 29:11 textuta utilisankiman nunakunata shoqanëkipaq?

 18 Täranqëkichö desgracia pasakushqa kaptin nunakuna llakishqa këkäyaptinqa, itsa kënö parlapärinkiman: “Shoqakïta apamurmi watukaqniki shamurqö”. Tsëpitana leyi Jeremïas 29:11 * textuta (leyi). Nïkurna kënö ni: “Këchö ninqannöpis, Diosqa munan ‘yamë y shuyäkïyoq’ kanatam. ¡Tsëta musyëqa alläpam shoqamantsik! Peru ¿imëllapis tsënö këta tarishuntsuraq?”. Nïkurna tsëpaqnö yachatsikoq Alli willakïninkuna follëtuwan yacharatsi.

19. ¿Imanöraq Apocalipsis 14:6, 7 textuta utilisankiman religiösu nunakunata yachatsinëkipaq?

19 Täranqëkichö nunakuna religiösu kayaptinqa, itsa kënö ninkiman: “Juk angel shamur parlapäshuptikiqa, ¿wiyankimantsuraq?”. Tsëpitana leyi Apocalipsis 14:6, 7 textuta (leyi). Nïkurna kënö ni: “Kë angelmi ‘sieluta’ y ‘patsata’ kamaq ‘Diosta adorecuyë’ nin. ¿Musyankïku ciëluta y Patsata kamaqpa jutin ima kanqanta?”. Nïkurna Salmu 124:8 textuta leyi, kënömi nin: “Patsata y ciëluta kamaq Jehoväpa jutinchömi yanapakïnintsik këkan”. Tsëpitana, Jehoväpita masta yachatsinëkipaq niri.

20. a) ¿Imanöraq Proverbius 30:4 textuta utilisankiman Diospa jutinta yachatsinëkipaq? b) ¿Ima mas textukunataq yanapashurqunki alli yachatsikunëkipaq?

20 Juk jövinwan parlarninqa, itsa kënö nirinkiman: “Juk precisaq asuntupaq parlaq textutam qamwan leyirita munä”. Tsëpitana leyi Proverbius 30:4 * textuta (leyi). Nïkurna kënö ni: “¿Pipaqtaq këchö parlëkan? Këchö ninqantaqa manam nunaqa rurëta puëdintsu, tsëqa, ¿pipaqtaq nikan? Këchöqa juk Kamakoqpaqmi parlëkan. * Peru ¿imanöraq jutinta musyashwan? Bibliachömi rikäratsïnikita munä”.

PROVECHË PODERYOQ PALABRATA

21, 22. a) ¿Imanötaq nunakunapa kawëninta cambiarinman juk alli textuta akranqantsik? b) ¿Yachatsikunqëkichö imata ruranëkipaqtaq churakarqunki?

21 Juk alli textuta akranqantsikqa nunakunapa kawënintam cambian. Australiachömi, ishkaq Testïgukuna juk shipashta, “¿musyankiku Diospa jutinta?” nir tapuriyarqan y Salmu 83:18 textutam leyirapuyarqan. Tsëpitanam shipashqa nirqan: “¡Manam creirirqätsu! Kutiriyaptinnam, juk librerïaman 56 kilömetruta cärrüwan ëwarqä juk Bibliakunachö Diospa jutinta ashinäpaq, y diccionariukunachöpis ashirqämi. Diospa jutin Jehovä kanqanta creirirnam, ‘¿ima maskunataraq musyätsu?’ nir tapukurqa”. Tsëpitanam nunanwan juntu Bibliata estudiar qallayarqan y tiempuwannam bautisakuriyarqan.

22 Diospa Palabranta leyiyanqan, y Jehovä änikunqanman markäkuyanqanmi, nunakunata cambiayänampaq yanapashqa (leyi 1 Tesalonicensis 2:13). Noqantsik parlanqantsikpitapis masmi, Bibliapa willakïninqa nunapa shonqunman chëta puëdin. Awmi, Diospa Palabranqa kawëkaqmi, y alläpa poderyoqmi. Tsëqa, ¡imëpis utilisëkäshun!

^ par. 6 Hebrëus 4:12 (NM): “Porqui Diospa palabranqa kawëkaqmi, y alläpa poderyoqmi, ishkan lädupa fïluyoq espädapitapis mas fïlum, y yëkurin almata y espïrituta, y moqukunata y urusninkunata rakinqanyaqmi; jina puëdinmi pensëkunata y shonqupa munëninkunata musyëtapis”.

^ par. 13 QR cödiguqa Denso Wave Incorporated nishqampam.

^ par. 18 Jeremïas 29:11: “Jehovämi kënö nin: ‘Porqui qamkunapaq imatapis pensëkanqätaqa kikïmi musyä, yamë kawakï pensamientukunata y manam jipatsiyäshoqniki kaqtatsu, alli shamoq tiemputa y shuyäkïta qoyänaqpaq’”.

^ par. 20 Proverbius 30:4: “¿Pitaq ciëluman witsashqa nïkur urämunampaq? ¿Pitaq vientuta ishkan makinwan ëllushqa? ¿Pitaq jakunwan yakuta qëpishqa? ¿Pitaq patsapa lindërunkunata rurashqa? Musyaptikiqa, ¿imataq pëpa y tsurimpa jutin?”.

^ par. 20 Rikäri 1987 wata 15 de juliu La Atalaya revistapa 31 kaq päginanchö “Preguntas de los lectores” neq yachatsikïta.