Llapan kanqanman ëwari

Qallananchö tïtulukunaman ëwë

Ashishun Cristuchö pakarëkaq tesörokunata

Ashishun Cristuchö pakarëkaq tesörokunata

Ashishun Cristuchö pakarëkaq tesörokunata

“Peychowmi pakareykan llapan yacheypa i reqikiypa tesorukuna.” (COL. 2:3, QKW.)

1, 2. a) ¿Ima tesörokunatataq tariyarqan 1922 watachö y mëchötaq këkan kanan tsë tesörokuna? b) ¿Imata ashinapaqtaq invitamantsik Diospa Palabran?

ALLÄPA valoryoq tesörota tarïkuyaptenqa noticiakunachöpis tsëllapaqnam parlayan. Tsënömi karqan 1922 watachö, Howard Carter nishqan nuna atska watana ashenqan tesörota taririptin. Tarïkorqan Tutankhamón nishqan Faraonpa panteonninta y tsëchömi casi pitsqa waranqanö tukïläya tesörokuna karqan.

2 Tsë tesörokunataqa apakuyarqan musëokunaman y wakintanam kapoqyoq nunakuna wayinkunachö churaratsikuyänampaq apakuyarqan, tsënöllam apar ushariyarqan. Alläpa väleq y shumaq karnimpis manam kushishqa kawakunapaq yanapakuntsu. Pero Diospa Palabran Bibliaqa kawënintsikchö yanapamänapaq tesörota ashinapaqmi animamantsik. Kë invitacionqa patsachö llapan nunakunapaqmi y tsëta tarirqa, örota o yulaq qellëta tareqpitapis masmi kushikonqa (lei Proverbios 2:1-6).

3. ¿Imanirtaq alläpa valoryoq Jehová qomanqantsik tesörokuna?

3 Tsë väleq tesörokunata ashinapaq Biblia animamanqantsikchömi këkan “Jehoväta mantsë”, tsëmi kë mana alli tiempokunachö imëka mana alli rurëkunapita tsapämantsik (Sal. 19:9). Hina tsë tesörochömi këkan “imawampis mana igualaq Diosnintsikpa yachënin” y tsëmi yanapamantsik Kamakoq Diosnintsikpa amïgon kanapaq. Hinamampis, yachëta, musyëta, alleq yarpakachëta Diosnintsik qomanqantsikmi yanapamäshun imëka problëmapa pasarnimpis alleq tsarakunapaq (Pro. 9:10, 11). ¿Imanötaq kënö alläpa väleq tesörokunata tarishwan?

¿Imanötaq tarishwan espiritual kaq tesörokunata?

4. ¿Imataq yanapamantsik espiritual kaq tesörokunata tarinapaq?

4 Tesörokunata asheq nunakunaqa mëchöpis pamparanqanta mana musyarmi unëtaraq tariyan, pero noqantsikqa alleqmi musyantsik Diosnintsik awnimanqantsik tesörota mëchö tarinatapis. Bibliaqa huk mapa cuentam tsëmi willamantsik espiritual kaq tesörokunata mëchö tarinantsiktapis. Apóstol Pablum kënö qellqarqan “Peychowmi [Cristochömi] pakareykan llapan yacheypa i reqikiypa tesorukuna” (Col. 2:3, QKW). Pablu kënö qellqanqanta leirnenqa itsa kënö tapukurishwan: “¿Imanirtaq kë tesörokunata ashishwan? ¿Imanirtaq kë tesörokunaqa Cristuchömi ‘pakareykan’ nintsik? ¿Imanötaq tarishwan?”. Kë tapukïkunapa respuestanta tarinapaqqa apóstol Pablu nenqampita masllata yachakurishun.

5. ¿Espiritual kaq tesörokunapaq manaraq parlarnin imapaqtaq puntata Pablu parlarqan?

5 Manaraq këta nirmi apóstol Pabluqa Colosas markachö cristiano mayinkunata nerqan, “Dios Yayaman qamkunapaq alläpa rogakurnin mañakur imëka pelyaqnöraq rurëkanqäta musyayänëkitam munä”, y ‘hukniki huknikipis kuyanakur kakuyänëkipaq’ (lei Colosenses 2:1, 2, NM). ¿Imanirtaq alläpa yarpakacharqan apóstol Pablu? Itsa wakin cristiänokunaqa tsë griegu nunakunapa yachatsikïninta qatiyänampaq yachatsikïkäyarqan o Moisespa leyninta cumplir seguiyanampaq obliguëkäyarqan, tsëmi apóstol Pabluqa yarpakacharqan wakin cristiänokunapis peligrochö kayaptin. Tsëmi kënö willaparqan: “¡Paqtataq, pipis mana allita creyitsiyäshurniqui, shumaq parleninwan llutanta yachatsiyäshunquiman! Tseno mandacur yachatsicuyanqanqa nunacunapa yarpenincunallam y costumbrincunallam, manam Jesucristupatsu” (Col. 2:8).

6. ¿Imanirtan apóstol Pablu Colosas cristiänokunata consejanqan alläpa preciso noqantsikpaq?

6 Kanan tiempo noqantsikpis alleqmi tsarakunantsik Sanataspa makinman y mundompa munëninman mana ishkinapaq. Kë mundochö Diospita rakikashqa nunakunapa yachatsikïninkunam y imëkapis kikinllam kamakäkushqa y nunapis monupitam shamun nishpa yachatsikïkunam nunakunapa peqanta tumakätsishqa, tsëmi lluta munayanqannö kawakuyan. Kë mundopa imëka fiestankunapis uli o llulla religionkunapa yachatsikïninkunapitam shamun. Televisionchö tukï progrämakuna, müsicakuna, imëka librokunapis, kë mundopa mana alli munëninkunallatam munapätsikun, y internetchö tukï progrämakunapis jövenkunata y yashqakunatapis peligromanmi churan. Këkunata o imëka mana allitapis seguido rikaräkorqa ichikllapa ichikllapam Jehová Dios nimanqantsik wiyakïpita rakiramäshun. Y këqa qonqaratsimashwanmi mana wanushpa kawakï munënintsikta (lei 1 Timoteu 6:17-19). Tsënö Satanaspa toqllankunaman mana ishkita munarqa, alleqmi yachakunantsik apóstol Pablu Colosas cristiänokunata consejanqampita.

7. ¿Ima ishkë rurëkuna Colosenses cristiänokunata yanapanantataq apóstol Pablu nerqan?

7 Colosas cristiänokunaman Pablu cartakonqanta yapë rikärishun. Tsë mana alli yachatsikïkunapita cuidakuyänampaq consejarirninmi, apóstol Pabluqa parlarqan ishkë rurëkuna Colosenses cristiänokunata yanapanampaq y kushitsinampaq kaqta, tsënöpa imëpis junto kuyanakur kawakuyänampaq. Puntataqa parlarqan, “llapan yachakuyanqanman shonqunkunapita patsë markäkuyänampaq [yärakuyänampaq]” nishpam. Këwanqa rikätsimantsik Colosenseskunaqa Diospa Palabranta paqwëpa musyayänampaqqa alleq yachakïta sinchikuyänantam, tsënöpa markäkïninkuna o yärakuyninkuna sinchi kanampaq (Heb. 11:1). Y tsëpitanam parlarqan, “tsënöpam musyayanki Diosnintsikpa pakarëkaq yachatsikïninkunata” nishpa. Këwanqa rikätsikorqan cristiänokunaqa punta yachakuyanqanllawan kushishqa mana kakuyänantam, sinöqa Jehová Diospa más sasa o aja yachatsikïninkunata yachakuyänan alläpa preciso kanqantam (Heb. 5:13, 14). ¡Këqa alläpa alli consëjom pëkunapaq y noqantsikpaqpis! Pero ¿imanötaq tsë yachakonqantsikman pasëpa markäkushwan o yärakushwan, y imanötaq kë rasumpa kaq yachatsikïta tarishwan? Kë tapukïpa respuestanqa Pablu nenqanchömi këkan: “[Jesucristochömi] pakareykan llapan yacheypa i reqikiypa tesorukuna”.

Jesucristucho pakarëkaq tesörokuna

8. ¿Ima ninantaq Jesucristuchömi tsë yachë tesörokuna pakarëkan ninanqa?

8 Jesucristuchömi tsë yachë tesörokuna pakarëkan nenqanqa, manam alläpa sasa o aja tarinan ninantsu. Sinöqa, tarita munarqa alleq sinchikunan ninanllam. Hinamampis tarita munarqa ashinantsik Jesuschömi. Këta más tantearintsik kikin Jesus kënö nenqanchömi: “Noqam näni cuenta cä. Rason caqta willacoqmi cä. Jina caweniquicunapis noqam cä. Y noqaman marcäcurllam pipis Dios Yayaman chäyanqa” (Juan 14:6). Tsënömi, Diosnintsikpa yachëninta tarinapaqqa Jesuspa yanapakïninraq alläpa preciso.

9. ¿Imakunachötaq Jesus más yanapamantsik?

9 Jesusqa “noqam näni cuenta cä” nirirpis “rason caqta willacoqmi cä”, “jina caweniquicunapis noqam cä” nerqanmi, këqa rikätsimantsik, Jesusqa Dioswan amishtatsikoqlla mana kanqantam, sinöqa más kanqantam. Jesusqa yanapamantsikmi rasumpa kaqta Diosnintsikpita musyanapaq, tsënöpa mana wanushpa kawëta tarinapaq. Tsënömi, Jesuschöqa alläpa valoryoq pakarëkaq espiritual kaq tesörokuna kan, y tsëqa listom këkan tariyänampaq Diospa Palabranta estudiarnin sinchikoq kaqkunapaq. Rikärishun mä imanöshi kë tesörokuna yanapamashwan shamoq tiempochö kawënintsikpaq, y Diosnintsikwan imëpis alli kakunantsikpaq.

10. ¿Imatataq yachakushwan Jesuspita Colosenses 1:19 y 2:9 nishqan textota leir?

10 “Diospa puedeq quenenqa y alli quenenqa Jesucristuchomi quecan” (Col. 1:19; 2:9). Mana yupëtapis puëdepaq atska watakuna Jesus Teytanwan kawashqa karmi, alleq reqerqan Teytan imanö kanqantapis y llapan munanqantapis. Kë patsachö këkarnam, Teytanwan këkar llapan yachakonqankunata nunakunata yachatserqan. Hinamampis, portakïninmi rikätsikorqan Teytan yachatsenqannölla imatapis ruranqanta. Tsëmi kënö nerqan: “Pipis noqata ricamarnïqa Dios Yayatapis ricashqam” (Juan 14:9). Diospa llapan yachëninqa pakarëkan Cristuchömi. Tsëmi Jehoväta reqita munarqa Jesusta alleq reqinantsik.

11. ¿Bibliachö profecïakunaqa pitataq más precisaqta rikätsikun?

11 “Diospa llapan une profetancunam willacuyarqanna Jesuspaq” (Hech. 10:43). Këmi rikätsimantsik Bibliachö atska profecïakuna qellqarëkaqchöqa Jesus más precisaq kanqanta. Tsë profecïakunata musyanapaqqa —punta kaq profecía Génesis 3:15 nishqampita hasta Apocalipsis profecïakunayaq— yanapamäshun Diospa gobiernonchö Jesus llapan ruramunampaq kaqta musyanqantsikmi. Tsënöpam, Jehová awnikonqan Mesías Jesus kanqanta mana creirqa Escrituras Hebreas nishqanchö Mesiaspaq qellqarëkaq profecïakunata tanteayantsu. Hina tsëmi Escrituras Hebreasta mana leeq y mana reqeqkunaqa Jesusta rikäyan alli nunatanölla. Pero Diospa markanqa shamoq tiempochö profecïakuna cumplikänampaq kaqta musyayanmi, tsëpaqqa yanapashqa Jesus pï kanqanta alleq musyayanqanmi (2 Cor. 1:20).

12, 13. a) ¿Imanirtaq Jesustaqa “actsi cuentam” “nunacunapaq” nintsik? b) Tsë mana alli religionchö paqaschöno këkäyanqampita librakashqa këkarnenqa, ¿imatataq rurayänan cristiänokuna?

12 “Noqaqa actsi cuentam cä nunacunapaq” (lei Juan 8:12 y 9:5). Atska watakuna kë patsachö Jesus yurinampaq pishikaptinmi, profeta Isaías kënö qellqarqan: “Paqaschö pureq markam rikashqa aktsita. Paqas patsachö täraqkunamanmi aktsi atsikyashqa” (Isa. 9:2). Apóstol Mateo willakonqannöpis kë profecïataqa Jesus cumplir qallëkorqan Teytampita willakonqanchömi, kënömi Jesus willakorqan: “Mana alli rureniquicunata jaqiricuyë. Porqui Dios mandacoqniquicuna cananpaq tiempu chäramunnam” (Mat. 4:16, 17). Awmi, tsënö Teytampita willakurninmi aktsi cuenta karqan nunakunapaq y mana alli religionpitam nunakunata librarqan. Kënömi nerqa: “Noqaqa actsi cuenta canäpaqmi nunacunaman shamushqa cä. Y pipis noqaman marcäcoq caqqa, mananam paqaschononatsu canqa” (Juan 1:3-5; 12:46.)

13 Tsëpita atska watakuna pasariptinmi apóstol Pablu kënö nerqa cristiano mayinkuna: “Puntataqa paqascho cuentam cawacuyarqequi; peru cananqa Jesucristuwan jucnollana carninmi, actsicho cuentana quecayanqui. Tseno carqa, actsichonona cawacuyë” (Efe. 5:8). Kë cristiänokunaqa mana alli religionchö paqaschöno kayanqampita librakashqa karninmi, kananqa aktsipa wambrankunanöna puriyänan karqan. Apóstol Pablu nenqanqa igualan Jesus hirkapita patsë qateqninkunata kënö nenqanwanmi: “Tse lamparin actsicoq cuenta qamcunapis allicunata rurar cawacuyë. Tseno alli ruraq cayanqequita ricarmi, nunacuna sielucho quecaq Dios Yayantsicta alabecuyanqa” (Mat. 5:16). ¿Alläpaku valorantsik espiritual kaq tesörokunata? ¿Y valoranqantsikta rikätsikuntsikku Diospita willakonqantsikchö y portakïnintsikchö, tsënöpa nunakuna ashita munariyänampaq?

14, 15. a) ¿Imapaqtaq unë tiempochö Diosta sirveq nunakuna üshata y wakin animalkunata sacrificäyaq? b) ¿Imanirtaq “Diospa achcasnin” imëka tesörokunapitapis más valoryoq?

14 Jesusmi “Diospa achcasnin” (Juan 1:29, 36). Unë tiempoqa Diosman más witiyänampaq y perdonta chaskiyänampaqqa üshakunatam Diospaq sacrificäyaq. Këman yarpärishun, Abrahan tsurin Isaacta sacrificänan këkaptinmi, Jehová nerqan wambranta mana wanutsinampaq y rantinmi qorqan carnërota sacrificänampaq (Gén. 22:12, 13). Egiptopita manaraq librakarninmi israelïtakuna sacrificäyarqan üshakunata Jehoväpaq Pascuata celebrar (Éxo. 12:1-13). Tsëpitanam Moisesta qonqan leyninchö Jehová patsätserqan üshata, cabrata, y huk animalkunatapis sacrificayänampaq (Éxo. 29:38-42; Lev. 5:6, 7).

15 Tsënö kaptimpis manam kë sacrificiokunaqa ni huk sacrificiokunapis nuna ruranqan kaqqa puëderqantsu nunapa hutsanta chipyëpa limpiëta ni wanïpita salvëta (Heb. 10:1-4). Pero Jesusqa “Diospa achcasnin[mi]. Pemi jinantin munducho” nunakunata hutsankunapita limpian. Tsërëkurmi Jesusqa imëka tesörokunapitapis más valoryoq tikran. Tsëmi alleq estudianantsik rescätepaq parlaq tëmata y markäkunantsik o yärakunantsik tsë alläpa valoryoq shumaq qarëman. Tsënö rurarqa atska bendiciontam chaskishun: Jesuspaq y “wallcalla” üsha ciëlota ëwaqpaq kaq grupopaqmi alläpa kushikï kanqa y wakin kaq üshakunapaqnam kë patsachö mana wanushpa kawakï kanqa (Luc. 12:32; Juan 6:40, 47; 10:16).

16, 17. ¿Imanirtaq alläpa preciso Jesus markäkïnintsikta o yärakuynintsikta completo këman chätsenqanta musyanantsik?

16 Pëmi yanapamantsik “alli marcäquiyoq canantsicpaqqa” (lei Hebreus 12:1, 2). Hebreus libropa 11 capïtulonchömi Pablu allipa parlan kë markäkïpaq o yärakuypaq. Alleq clärom willamantsik markäkï o yärakuy ima kanqantapis, y atska shutikunatam parlan Noe, Abrahan, Sara y Rahabno alli markäkïyoq atskaq nunakunapaq. Tsëpa parlëkarmi apóstol Pabluqa cristiano mayinkunata kënö animarqan: “Jesucristu imano cawanqantapis cäyicushun. Pemi yanapecamäshun alli marcäquiyoq canantsicpaqqa”. ¿Imanirtaq Pablu tsënö Jesuspaq parlarqan?

17 Tsënö kaptimpis, apóstol Pablu parlanqan atska markäkïyoq o yärakuy-yoq fiel nunakunaqa manam alleq cläroqa musyayarqantsu Diospa awnikïninkuna imanö, Mesiaswan y gobiernonwan cumplikänantapis. Tsënöpam pëkunapaqa markäkïninkuna o yärakuyninkunaqa complëtotsu karqan. Y manam Bibliachö këkaq profecïakunata qellqaq nunakunapis rasumpëpaqa musyayarqantsu imanö tsë profecïakuna cumplikänanta (1 Ped. 1:10-12). Pero noqantsikqa Jesuspaq parlaq wakin profecïakuna imanö cumplikanqantapis rikarqontsikmi, tsemi markäkïnintsik o yärakuynintsikqa completo këman chan. Tsëmi Jesusqa ‘alli marcäquiyoq canantsikpaq’ yanapamaqnintsik. Awmi ¡alläpa precisom musyanantsik Jesuschö llapan profecïakuna cumplikanqanta!

Ashirnin siguishun

18, 19. a) ¿Mëqankunataq Jesuschö más pakarëkaq tesörokuna kayan? b) ¿Imanirtaq Jesuschö pakarëkaq espiritual tesörokunata ashirnin siguinantsik?

18 Diosnintsik nunata salvanampaq y llapan awnikonqanta cumplimunampaq Jesus ruranqantaqa wakin wakinllatam rikarqontsik. Pero kanran maskunapis Jesuschö pakarëkaq tesörokunaqa y tsëta tarirnenqa atska bendicionkunatam chaskishun. Këman yarpärishun, apóstol Pedrum Jesusta kënö qayarqan “wiñe cawatsicoq” y “paqascho actsicoq” nishpa (Hech. 3:15; 5:31; 2 Ped. 1:19). Hinamampis Bibliaqa Jesustam “Amen” nishpa qayan (Apo. 3:14, QKW). ¿Musyankiku imanirtaq Jesusta kënö qayan? Kikin Jesus nenqannöpis ashikarnenqa tarinkim respuestanta (Mat. 7:7).

19 Manam pipis ni imë Jesusnöqa kashqatsu shamoq tiempochö shumaq kawanapaq yanapamaqnintsikqa. Alläpa valoryoq tesörokunaqa “Peychowmi pakareykan” llapan ashita munaq kaqkunapaq. Munayämi tsë tesörokunata tarinëkita.

¿Yarpankiku?

• ¿Ima tesörokunata ashinapaqtaq invitado kantsik?

• ¿Imanirtaq alläpa preciso noqantsikpaq Colosenses cristiänokunata Pablu consejanqan?

• ¿Mëqankunataq kayan Jesucristucho ‘pakareykaq’ llapan “tesorukuna” y imapaqtaq yanapamantsik?

[Yachakunapaq kaqpa tapukïninkuna]

[17 kaq päginachö dibüjukuna]

Bibliaqa huk mäpanömi yanapamantsik Cristuchö pakarëkaq tesörokunata tarinapaq