Llapan kanqanman ëwari

Qallananchö tïtulukunaman ëwë

Tukï yachatsikïkunawan oqrakashqa

Tukï yachatsikïkunawan oqrakashqa

Tukï yachatsikïkunawan oqrakashqa

ALLI kawakïta munar consëjota asheqkunapaqqa imëkakunam yarqamushqa, tsëmi mëchö tsëchöpis tukï consëjokunata raslla taririyan. Gran Bretaña, Latinoamérica, Japón y Estados Unidos nacionkunachö alli kawakuyänampaq consejakoq librokunata alläpam rantiyan. Kananqa tsë consëjokunata mëchö tsëchöpis yachatsikuyannam, hina vidëokunachö y televisionkunachöpis yarqamunnam. ¿Imanirtaq tsëkunata nunakuna alläpa ashiyan? Psicólogo nishqankunaman, casädokunata yanapaqkunaman, o religionchö yachatsikoqkunaman manana ëwar kikinkunalla problëmankunata altsayänampaq yachatsikuptinmi. Pero ¿imakunatataq yachatsikun tsë librokuna?

Alli nuna kayänampaq, alli majata tariyänampaq y wambrakunata alli wätayänampaq yachatsikoq librokunatam masqa ashiyan. Wakin librokunanam yanapan alläpa llakinëwan qeshyaqkunata, majankunapita rakikaqkunata o wanupakushqakunata. Hina atskaq nunakunam cigärrota manana shoquyänampaq, machakïta haqiyänampaq o alläpa wira mana kayänampaq yanapakoq librokunata ashiyan. Pero ¿rasumpaku tsë librokuna yanapakun? Wakinqa yanapakunmi, pero wakin kaqqa manam alläpa yanapakuntsu. Tsëmi Biblia kënö nimanqantsikta wiyakunantsik: “Mana musyaqqa imëka niyanqanmanmi markäkun [yärakun], pero musyaq kaqqa mëpa ëwanampaqpis alliraqmi rikan” (Proverbios 14:15).

Consejakoq librokunaqa, manam contabilidadta, huk idiömata o computadora manejëta yachakunapaq librokunanötsu. ¿Imachötaq hukläya kayan? Computadörata o hukkunatapis yachakunapaq librokunaqa yanapakunmi, y dictayanqan cläsekunapitaqa manam alläpa chaniyoqtsu. Pero qellëta alli manejayänampaq, majanwan yamë kakuyänampaq, wambrankunata shumaq wätayänampaq o ima problëmakunatapis altsayänampaq consejakoq librokunaqa manam tsënötsu, antis nunakunapa consëjonkunallata y portakïninkunallatam yachatsikun. Tsëmi kënö tapukunantsik: “¿Pipa pensënintataq kë libro yachatsikun? ¿Imapitataq tsë consëjokunata horqayämushqa?”

Rasun kaqchöqa manam alli estudiëkurtsu höraqa tsë consejakoq librokunata rurayan, tsëmi markäkïpaqtsu o yärakuypätsu. Wakinkunaqa nunakuna wiyëta munayanqankunallatam tsë librokunaman qellqayan, tsënö rurar atska qellëta tariyänampaq kaqta musyar. ¿Kë librokunawan huk nacionllachö 8 mil millonpitapis masta ganayanqanta musyarqëkiku?

¿Rasumpaku yanapakun?

Consejakoq libro këkarqa yanapamashwanchi. Pero rasun kaqchöqa, manam allillaqa yanapakuyantsu o lluta llutallam yachatsikuriyan. “Imachöpis allim kashaq nerqa, allim yarqapukunki” nirmi consejakoq librokuna yachatsikuyan. Hina “qellëta, saludta o alli majatapis tarishaqmi nerqa tarinkim” ninmi. Pero ¿tsëllatsuraq rasumpa yanapamashwan? Hina, ¿imëka mana allikunata pasanqantsikchö yanapamashwantsuraq?

Nuna mayinwan shumaq kawakuyänampaq y majayoqkunapaq yachatsikoq librokunaman pensarishun. ¿Familiakunata yanapanku alli y yamë kawakuyänampaq? Höraqa manam. Latinoamëricachö alli rantikuyanqan librota qellqaqpaqmi huk revista kënö nin: “Imapaqpis paqwë servïtsu mana niyänampaq, y alli nuna kayänampaqmi leeqkunata yanapan”. Tsënö nikaptimpis, tsë libro qellqaqqa yachatsikun, pipis majanwan mana alli këkar mana rakikarqa, kikinlla traicionakïkanqantam. Tsëchömi rikärintsik, problëmakuna imapita qallanqanta y imanö altsayänampaqpis yachatsinampa rantin, kikinkunallaman pensayänampaq nunakunata yachatsenqanta.

Kë librokunapa wakin yachatsikïninkunaqa allinöraqmi. Pero wakimpa yachatsikïnenqa manam yanapakunllatsu. Huk estudioso nuna, itsa huk asuntochöqa shumaq consejakunman, pero huk asuntochöqa allinatsu consejakunman. Hinamampis hukta hukta yachatsikuyaptinmi, mëqan libropa yachatsikïnin alli kanqampis musyëtsu. Tsëmi kënö tapukunantsik: “¿Alli estudiëkurtsuraq qellqashqa, o kikimpa pensëninllapitatsuraq? ¿Reqishqa o atska qellëyoq këta munarllatsuraq tsëkunata yachatsikun?”.

Kë librokunapitaqa, huk librom allikunata yachatsikun y unëpitanam pï më nunakunata yanapashqa. Tsë libroqa Bibliam. Atska millón nunakunatam yanapashqa ‘shonquncunacho allicunata yarpayananpaq’ y ‘juclaya nunana cayänanpaq’ (Efesios 4:23, 24). ¿Imanirtaq Bibliaqa pï mëtapis alli yanapan? Puntataqa problëmakuna imapita qallanqantam musyatsimantsik y imanöpis altsanampaqmi yachatsimantsik. Hinamampis alli kaqta ruranapaqmi kallpata qomantsik. Tsëtam qateqninchö yachakurishun.