Llapan kanqanman ëwari

Qallananchö tïtulukunaman ëwë

“Santo espïrituwan noviam, imëpis nikäyan: ‘¡Shamï!’”

“Santo espïrituwan noviam, imëpis nikäyan: ‘¡Shamï!’”

“Santo espïrituwan noviam, imëpis nikäyan: ‘¡Shamï!’”

“Santo espïrituwan noviam, imëpis nikäyan: ‘¡Shamï!’. [...] Y yakunaq kaqkuna shamurnin kawatsikoq yakuta debaldilla upuyätsun.” (REV. 22:17, NM.)

1, 2. ¿Kawënintsikchö imatataq puntaman churashwan y imanir?

¿DIOSTA servinqantsikta puntamanku churëkantsik? Këpita willaparmi Jesus qateqninkunata kënö nirqan: “Diospa mandaquinincho cawaquillatana, y pe munashqanno allicunata rurellatana tirayë”. Tsëpitanam nirirqan tsënö rurayaptinqa imëkankunapis Dios mana faltätsinanta (Mat. 6: 25-33). Hina Jesusqa nirqanmi: “Diospa mandaquinincho queta munaq nunacunaqa iwalayan imeca allapa chaniyoq perlas alajata juc negosianti nuna asheqwanmi” (Mat. 13:45, 46). Kanan witsampis, yachatsikï y Diosta serviyänampaq nunakunata yanapë alläpa preciso kanqantam rikänantsik.

2 Qepa ishkë artïculokunachö yachakunqantsiknöpis, Diospa santo espïritunmi yanapamantsik mana mantsakushpa yachatsikunapaq y Diospa Palabranta alli manejanapaq. Kë artïculochönam, imëpis yachatsikoq yarqunantsikpaq santo espíritu yanapamanqantsikta yachakushun. Rikärishun mä imanöshi ruran.

Llapanmi invitado kayan

3. ¿Ima yakutataq Dios awnin llapan nunakunata?

3 Santo espïritunwanmi llapan nunakunata invitëkämantsik (lei Apocalipsis 22:17) *. Llapantsiktam: “¡Shamï!” nimantsik, y alli yakuta upur yakunënintsikta ushakätsinapaqmi invitamantsik. Manam upunqantsik yakupaqtsu, parlëkan. Tsë yakuqa hukläyam, tsë yakupaq parlaparmi samaritana warmita Jesus kënö nirqan: “Pipis noqa qonqä yacu upoq caqqa, mananam imepis yacunanqanatsu. Antis imeca mana ushacaq pucyu cuentam wiñe caweyoq ticrarenqa” (Juan 4:14). Rikanqantsiknöpis, upunqantsik yakupitapis más alli kaq yakuta upunapaq invitamantsik, tsë yakuwanqa mana wanushpa kawakïtam tarishun.

4. ¿Imataq kawatsikoq yaku, y imanirtaq alläpa preciso?

4 ¿Imanirtaq alläpa preciso tsë kawatsikoq yakuqa? Bibliachömi leintsik Adanwan Eva, Teytan Jehoväpa contran churakäyanqanta (Gén. 2:16, 17; 3:1-6). Tsëmi Kamakoq Yayaqa ishkanta tsë shumaq huertapita qarqurerqan. ¿Imapaqtaq tsëta rurarqan? “Kawatsikoq montepa frütanta [Adan] mana pallanampaq y tsëta mikurirnin mana wanushpa mana kawanampaq” (Gén. 3:22). Pëkunarëkurmi kananqa llapantsikpis hutsayoq kantsik y wanuntsik (Rom. 5:12). Pero Diosnintsikqa alli nunakuna hutsapita y wanïpita librakärir shumaq kawakïta tariyänampaqmi shumaq patsätsimushqa. Tsëqa Jesus wanunampaq Jehová tukïta ruranqanchömi këkan, tsëmi kawatsikoq yakuqa (Mat. 20:28; Juan 3:16).

5. ¿Pitaq “¡Shamï!” y “kawatsikoq yakuta debaldilla upuyätsun nishpa qayamantsik”? Willakaramï.

5 ¿Pitaq “¡Shamï!” y “kawatsikoq yakuta debaldilla upuyätsun” nishpa qayakun? Waranqa Wata Gobernaciompaqmi wakin kaq versïculokuna parlëkan, tsëchömi cumplikärenqa Jesusrëkur nunakuna mana wanushpa kawakuyänampaq Jehová ruramonqan. ‘Wiñepa cawatsicoq cristalyäquicaq mayu’ nishpam tsë yakupaq nin. Rikanqantsiknöpis tsë mayuqa yarqamun “Dios y Achcas tëcayashqan tronupitam” (Apo. 22:1). ¿Ima ninantaq këqa? Kë kawatsikoq yakuqa Jehovämi, pëllam kawë qokoq (Sal. 36:9). “Achcasnin” Jesucristuwanmi, qomantsik (Juan 1:29). Tsë mayuqa manam rasumpa mayutsu, antis Adan hutsallakonqanta Dios altsanampaq kaqtam rikätsimantsik. Tsëmi, “¡Shamï!” nimaqnintsikqa kikin Jehová.

6. ¿Imëpitanataq ‘kawatsikoq yaku’ shamïkan?

6 Cristu Waranqa Wata Gobernamuptinraq ‘kawatsikoq yaku’ más atskayämunan kaptimpis, ‘Señorpa junaqnin’ 1914 watapitanam tsë yaku yarqëkämun, tsë watachömi ‘Achcasta’ ciëlochö coronayarqan (Apo. 1:10, QKW). Tsë watapita patsam llapan nunakuna mana wanushpa kawakïta tariyänampaq tukïnöpa yanapëkantsik. Huk kaq yanapakïqa, ‘yaku’ cuenta Diospa Palabran yachatsikunqanmi (Efe. 5:26). Señorpa hunaqnin witsanchö llapan nunakuna alli noticiata wiyakuyanmanmi, tsënöpa kawatsikoq yakuta upunampaq. ¿Pikunataq invitakuyan?

Noviam “¡Shamï!” nin

7. ¿Pikunataq puntataqa qayakuyarqan Señorpa hunaqninchö, y pikunatataq?

7 Achkaspa “novian” o ciëlota ëwayänampaq akrashqakunam “¡Shamï!” nikäyan. Pero ¿pikunatataq “Shamï” nikäyan? Manam kikinkunallatatsu. Pëkunaqa qayëkäyan, ‘Llapan Puedeq Dyospa jatun junaqnimpita’ salvakur kë Patsachö wineypa kawëta chaskiyänampaq kaqkunatam (lei Apocalipsis 16:14, 16, QKW).

8. ¿Imakunataq rikätsikïkan ciëlopaq kaqkuna 1918 watapita patsë yachatsikïkäyanqanta?

8 Ciëlopaq kaqkunaqa 1918 watapitam, “¡Shamï!” nishpa qayakïkäyan. Tsë watachömi, “Kanan tiempo kawaqkunaqa manam imëpis wanuyanqatsu” neq discursota yachatsikuyarqan, tsëchömi Armagedón ushakäriptin atskaq nunakuna shumaq Patsachö kawakuyänampaq kaqta käyitsikuyarqan. Y 1922 watachönam, Biblia yachakoqkuna Estados Unidos (en Cedar Point, Ohio) markachö hatun asambleata rurayarqan, tsëchömi Diospa Gobiernompita y Reynimpita willakuyänampaq llapanta niyarqan. Kë discursom Cristupa novian kaqkunata yanaparqan, më tsëpapis yachatsikuyänampaq. Tsëpita huk watakunatanam, inglés idiömachö kë revistantsik “Kuyakïwanmi invitakuyan” neq tïtulopita Apocalipsis 22:17 textowan yachätsikurqan kënö nirnin: “Ciëlopaq kaqkunapis kuyakïwanmi [Dios] ninqanta ‘Shamï’ nir qayakuyan. Kë yachatsikïtaqa apanantsik llapan alli rurëta munaqkunaman y rasun kaqta asheqkunamanmi”. Këtaqa kananmi ruranantsik” (The Watchtower, 15 de marzo de 1929). Kanan kamayaqmi noviaqa, këta rurëkan.

“Wiyaqkunapis niyätsun: ‘¡Shamï!’”

9, 10. ¿Imanötaq yupëtapis mana puedepaq nunakunata “¡Shamï!” nishpa qayakuyänampaq yanapayashqa?

9 ¿Wiyaqkunapis “¡Shamï!” nishpa qayakuyänanku? Pëkunatapis tsënö invitakuyänampaqmi niyan. La Torre del Vigía [Täpakoq] de noviembre de 1932 (página 174) revistam nirqan: “Ciëlopaq kaqkuna, llapan yachatsikïta munaqkunata niyätsun Diospa Gobiernompita yachatsikuyänampaq. Diospita yachatsikuyänampaqqa, manam ciëlota ëwayänampaq akrashqaraqtsu kayänan. Jehoväpa testïgonkunapaqqa, alläpa kushikïpaqmi Armagedonchö salvakuyänampaq y wiñeypa kawakïta tariyänampaq kawatsikoq yakuta apëqa”.

10 Kë revistam 1934 watachö , Patsapaq kaqkuna Jehonadabnö kayanqanta willakurqan, y pëkuna ciëlopaq mana karpis Diospa Gobiernompita yachatsikurninmi, ciëlopaq akrashqa Jehunö kaqkunata yanapayan”. (Españolchöqa yarqamorqan La torre del vigía, enero de 1935 página 12 revistachömi.) Y 1935 watachönam musyakärerqan Apocalipsis 7:9-17 textochö “mana yupëtapis puedipaq”, Jehonadab cläsella kayanqanta. Këta musyayanqanmi yanapakurqan më tsëpapis más yachatsikur puriyänampaq. Tsëpita patsam más y más ‘shuyni nunacuna’ wiyakuyashqa y kananqa kantsik qanchis millonpitapis masnam. Awmi, Diospita wiyakurmi kananqa pëllatana serviyänampaq awnikuyashqa, bautizakuyashqa, y noviawanmi llapan nunakunata qayayan: “Yakunaq kaqkuna shamurnin kawatsikoq yakuta debaldilla upuy[ë]” nishpa.

‘Santo espiritum’ “¡Shamï!” nin

11. ¿Imanötaq santo espíritu yachatsikïchö punta cristiänokunata yanaparqan?

11 Punta cristiänokunapa tiemponchöqa santo espïritupa yanapakïnin alläpa precïsom karqan. Huk kutim Nazaretchö Diosta adorayänampaq wayichö Jesus yachatsikurqan. Tsënam profeta Isaías qellqanqanta kicharir këta leirerqan: “Diospa Espiritunmi noqacho. Pemi acramashqa wactsacunata alli willaquita willapänäpaq, llaquishqacunata cushitsinäpaq, presu cuenta caquicaqcunata libranäpaq, wiscucunata cachacätsinapaq, y ancupëpaq sirwipacoqcunata libranäpaq. Y tsenolla que tiempucho Diospa ancupäquininta willayänaqpaq”. Tsëpitanam nirqan: “Wiyecayanqequi öram cumplicärerqon librucho escribirëcanqan” (Luc. 4:17-21). Y ciëlota manaraq ëwarmi qateqninkunata këta awnirqan: ‘Santu Espirituta chasquirirmi, poderyoq ticrariyanqui. Tsenam noqa rurashqäcunata [...] jinantin munduyaq chäratsiyanqui’ (Hech. 1:8).

12. ¿Imanötaq nunakunata yachatsishqa santo espíritu yanapamantsik?

12 ¿Imanötaq santo espíritu kanan yanapamantsik? Santo espïrituqa Jehoväpam, tsëmi ciëlopaq kaqkunapa shonqunta y peqanta atsikyan Bibliata más käyiyänampaq. Hinamampis shumaq paraïsochö kawakïta munaqkunata invitayänampaq y yachatsiyänampaqmi yanapan. Kë nunakuna Diospita yachakurirnam santo espíritu yanapaptin wakinkunatapis qayayan. Y “Santu Espiritupa jutincho” bautizakushqa karnam, espíritu yanapananta y pushananta haqiyan (Mat. 28:19). Hinamampis ciëlopaq kaqkuna yachatsikuyanqanqa Bibliapitam y Bibliata qellqayänampaqpis santo espïritum yanapashqa. Këkunachömi rikantsik santo espïritupa kallpanwan invitakïkanqantsiktapis. Llapantsiktam yanapamantsik. Tsëpenqa, ¿imanöraq Diospita yachatsikushwan?

“Imëpis nikäyan: ‘¡Shamï!’”

13. ¿Ima ninantaq ‘Santo espïrituwan novia, imëpis “¡Shamï!” nikäyanqan’?

13 ‘Santo espïrituwan noviaqa’ manam höra hörallatsu “¡Shamï!” niyan. Griego idiömachöqa, imëpis qayakuyanqantam rikätsikïkan. Tsëmi Traducción del Nuevo Mundo Bibliantsikchöqa kë verbota kënö traduciyämushqa: “Santo espïrituwan noviam, imëpis nikäyan: ‘¡Shamï!’”. Këchömi imëpis invitakïkäyanqanta rikätsimantsik. Rikanqantsiknöpis, hina invitacionta chaskeqkunapis wakinkunatam ¡Shamï! nishpa qayayänan. Hinamampis “mana yupetapis puedipaq” nunakunapaqmi kënö nin: “tronunpa nopancho[mi] quecayan paqasta junaqta templuncho, peta sirwirnin” (Apo. 7:9, 15). “Paqasta junaqta” ninqanqa, ¿ima ninantaq? (Lei Lucas 2:36, 37, Hechos 20:31 y 2 Tesalonicenses 3:8.) Mana haqishpam kallpachakï ninanmi, Profetisa Ana y apóstol Pablu rurayanqannö.

14, 15. ¿Imanötaq Daniel rikätsikurqan imëpis Diosta servinanqa alläpa preciso kanqanta?

14 Hina Danielpis manam haqirqantsu Jehoväta adorëtaqa (lei Daniel 6:4-10, 16). Kë profëtaqa manam Diospa kaqchö ruranqantaqa haqirirqantsu, imëpis ruranqannömi huk hunaqchö kima kuti” Diosman mañakoq. Manam huk killallapis mañakïta haqirita munarqantsu leonkuna llawiränanman hitarkuyänan kaptimpis. Tsënö rurarninmi rikätsikurqan Diosta serviqa alläpa preciso kanqanta (Mat. 5:16).

15 Leonkuna llawiranqan uchkuchö Daniel huk paqas kariptinmi, reyqa rikaq ëwarqan, y kënömi nirqan: “Daniel, kawëkaq Diospa nunan, ¿imëpis sirvenqëki Diosniki leonkunapa shiminkunapita salvashurqonkiku?”. Profeta Danielnam kënö contestarqan: “Ho rey, imëyaqpis kawëkällë. Diosnïmi huk angelninta kachëkamushqa y leonkunapa shimintam wichqarkushqa, manam mikuyämashqatsu, alli nuna kanqäta rikashqa karnin; y qampa puntëkichöpis manam imatapis mana allitaqa rurarqütsu”. Tukïnöpam Jehoväqa bendecirqan “imëpis” sirvenqampita (Dan. 6:19-22).

16. Daniel ruranqanman yarparnin, ¿imatataq tapukunantsik Jehoväta imanöpis servikanqantsikpita?

16 Diosta adoranampaq tukï ruranqantaqa manam haqirqantsu leonkuna llawiräyänan uchkuman hitarkuyänan kaptimpis. Y noqantsikqa ¿imatataq rurantsik Diospita imëpis yachatsikïkänapaq? ¿Sinchikïkantsikku imëpis Diospita yachatsikoq yarqunantsikpaq? Manam huk killallapis Diospita mana yachatsikushpa pasaritaqa permitinantsiktsu. Cada semänam churapakänantsik Diospita yachatsikoq yarqunantsikpaq. Y manana imatapis rurëta puëderqa killachö 15 minutoslla yachatsikurirpis, informentsikta entreguëta puedentsikmi. ¿Imanir? Noviata y espïritutam imëpis yanapëta munantsik, “¡Shamï!” nirnin qayakïchö. Awmi, tukïnöpam yachatsikïta tïranantsik, tsënöpa cada killa yachatsikunqantsikta informëta mana haqinapaq.

17. ¿Mëkunachötaq Diospita yachatsikïta tïranantsik?

17 ¡Yakunëkaqkunata, “shamï” y ‘mana pagashpa kawatsikoq yacuta debaldilla upuyë’ niqa alläpa kushikïpaqmi! Tsëmi, congregacionwan yachatsikoq ëwanqantsikllawantsu kushishqa kanantsik. Sinöqa rantipakoq ëwarnin, viajarnin, trabajarnin, estudiarnin, më tsëchöpis y imë hörapis, yachatsikïta tïranantsikmi. Yachatsikunata autoridadkuna michämashqapis tukïnöpa y yachëllapam tïranantsik yachatsikïta, itsa huk wayiman tocakurirninqa más karun wayimanna ëwarishwan o imanöpapis mana mäkatsikushllapam yachatsikunantsik.

Mana haqishpa “¡shamï!” nikäshun

18, 19. ¿Imanötaq rikätsikuntsik Diosta yanapanqantsikta alläpa precïsom kanqanta?

18 Isqon chunka watakunapitapis masnam, espïrituwan novia yakunaq kaqkunata ¡shamï! kawatsikoq yakuta upoq nishpa qayëkäyan. Qamqa, ¿kë alli invitacionta chaskirqunkinaku? Tsënö kaptinqa wakin nunakunatapis invitëta puëdenkim.

19 Imëyaq o ëka wata kënö invitakunataqa manam musyantsiktsu. Pero invitakurnin Diosta yanapëkanqantsiktaqa musyantsikmi (1 Cor. 3:6, 9). Kë rurënintsikta alläpa precïso kanqantam rikätsikïta munantsik. Tsëmi, “Dios Yayata imaypis alabashun”, imëpis yachatsikurnin (Heb. 13:15 NTCN). Cristupa noviannö ciëlopaq kar o Patsapaq shuyni nunakunapita karpis, “¡Shamï!” nitaqa ama haqishuntsu, tsënöpa más nunakuna kë yakuta upuyänampaq.

[Päginapa ura kuchunchö willakï]

^ par. 3 Revelación 22:17, NM: “Santo espïrituwan noviam, imëpis nikäyan: ‘¡Shamï!’. Wiyaqkunapis niyätsun: ‘¡Shamï!’. Y yakunaq kaqkuna shamurnin kawatsikoq yakuta debaldilla upuyätsun”.

¿Imakunatataq yachakurqontsik?

• ¿Pikunatataq “¡Shamï!” nishpa, qayayan?

• ¿Imanirtaq Jehoväpitam kë invitación shamun nintsik?

• ¿Imanötaq santo espíritu yanapakun nunakunata invitëchö?

• ¿Imanirtaq sinchikushwan imëpis y më tsëchöpis Diospita yachats

[Yachakunapaq kaqpa tapukïninkuna]

[23 kaq päginakunachö lista y dibüju]

(Imanö yarqamunqanta rikëta munarqa, kikin publicacionta rikäri)

“Imëpis nikäyan: ‘¡Shamï!’”

1914

5.100 publicadorkuna

1918

Atskaq nunakunam Paraïsochö mana wanushpa kawakuyanqa

1922

“Willakuyë, willakuyë, willakuyë Gobiernompita y gobernaqpita”

1929

Ciëlopaq kaqkunam, “¡Shamï!” niyan

1932

Invitacionqa manam ciëlopaq kaqkunallapaqtsu

1934

Jehonadabnö cristiänokunatam yachatsikuyänampaq qayayan

1935

“Mana yupetapis puedipaq” nunakuna pikuna kayanqampis musyakärin

2009

7.313.173 publicadorkuna