Llapan kanqanman ëwari

Qallananchö tïtulukunaman ëwë

¿Rasumpatsuraq honrado këtsu?

¿Rasumpatsuraq honrado këtsu?

¿Rasumpatsuraq honrado këtsu?

“Kë accidentepita huknöpa willakurishqaqa llapampis allillam yarqunqa.”

“Impuestota rikaqkunaqa manam imanöpa llapanta musyayänantsu.”

“Mana taripuyäshunëkillam precisanqa.”

“¿Imapaqnataq rantinkiman debaldilla tarita puëdikarqa?”

KËKUNATAM niyäshunki negocio asunto o hukkuna asunto tapukuptikiqa. Mana pagakuyänanrëkur o imatapis facil-lla tariyänanrëkurqa, nunakuna “alläpam yachëkuyan” imata rurayänampaq o imata niyänampaqpis. Pero tsëta rurëqa, ¿honrado këtsuraq?

Pï më nunakunam honrädotsu kayan, tsëmi mana castïgota chaskiyänanrëkur, qellëta tariyänanrëkur o ima këmampis chayänanrëkur engañakïta, suwakïta y llullakuyta o ulikïtaqa allitanölla rikäyan. Y manam tsëllatsu, hasta wakin alläpa reqishqa y respetashqa nunakunapis manam honrädotsu kayan. Euröpapa huk nacioninchömi 2005–2006 watayaqlla emprësakunapa y Estädopa qellëninta o imantapis suwakï alläpa mirëkurqan. Y “mana kaq cuentallam” nir ichik cösaskunachö mana honrado kayanqantaqa manam cuentapaqpis churayannatsu. Tsëchi alläpaqa espantakuyarqantsu gobiernokunachö y hatun negociokunachö cargoyoqkuna, más cargoyoq kayänanrëkur tïtulonkunata falsificäyanqan musyakäriptimpis.

Mana honrado kë më tsëchö kaptimpis, kanraqmi alli kaqta rurëta munaq nunakuna. Qampis tsënö alli nuna kanqëkitam pensayä. Itsa Diosta kuyarnin alli kaqta rurëta munanki (1 Juan 5:3). Itsa apóstol Pablunö pensanki, pëqa, “musyecayämi consensiacunacho allillata rurecayanqäta, y munayä ime equepis alli portacur cawaquitam” nirqanmi (Hebreus 13:18). Tsëmi, imëpis ‘alli portacur cawaquita’ munanqëkita ima rurëkuna ushakätsimïta puëdenqanta, y tsëman mana heqanëkipaq Bibliapa mëqan yachatsikïninkuna yanapakunqanta rikärinëkipaq niriyaq.

¿Pitaq pagakunman?

Huk kutim Liza * shutishqa shipash cärrota manejëkar huk cärrowan choquëkurqan. Tsëchö ëwëkaqkunaqa manam imanäkuyarqantsu. Pero cärrokunaqa dañakäyarqanmi. Nacionninchöqa, cärropa segürompita más atska qellëtam pagatsiyan accidenteta causaq joven kaptinqa, y yapë causaptinqa mastaran pagatsiyan. Lïzawanqa mayornin prïmon Jorgem ëwëkarqan, tsënam huk amïgon nirqan accidentepita willakunqanchö prïmon Jorge manejëkanqanta ninampaq. Tsënö nirqa manam atska qellëtanatsu següropita pagakunqa. Amïgon nikanqanqa alli rurënömi, pero ¿tsëta ruranqatsuraq?

Cärropaq segürota rantikoqkunaqa, ima accidentepis kaptin cärrota altsatsiyänampaqmi cärroyoq nunakunata següropita pagatsiyan, y tsëkunachö atska qellëta gastarmi, pipis kutin kutin accidenteta ruraqtaqa más atska qellëta pagatsiyan. Tsëmi amïgon ninqanta Liza rurarqa, accidenteta ruranqampita wakin segurakushqa nunakunata más qellëta pagëkätsinman. Y tsëqa manam ulikïkanmanllatsu, sinöqa, nunakunapa qellënintam suwëkanman. Hina tsënöllam kanman pëpa cärronta dañayashqa kaptin más pägota chaskinanrëkur ulikuptimpis.

Tsënö ruraqkunata gobiernopa leyninkuna pagatsinqanta musyë, itsa pitapis yanapanman tsëkunata mana ruranampaq, pero masqa yanapakun Diospa Palabran ninqanmi. Chunka Mandamientokunapita huknin kaqmi, “ama suwakunkitsu” nin (Éxodo 20:15). Apóstol Pablupis tsë mandamientollatam cristiänokunata yarpätsirqan “pipis suwa cashqa carqa, amana suwacutsunnatsu” nirnin (Efesios 4:28). Biblia ninqanta wiyakurninqa manam Diosta llakitsishuntsu. Hinamampis Dios mandakunqankunata y nuna mayintsikta kuyanqantsikta y respetanqantsiktam rikätsikushun (Salmo 119:97).

“Cesarpa caqtaqa mandacoq cesarta qoycuyë”

Pëdruqa huk hatun negocioyoqmi. Y qellëninta rikaqmi nin impuestopita más wallka qellëta pagananrëkur alläpa chaniyoq computadörata rantinqanta huk factüraman churanampaq. Pëpanö negociokunachöqa tsëkunata imëpis rantiyanmi. Pedru mana rasumpa rantishqa kaptimpis, gobiernoqa manam tsëta ashipunqatsu. Tsënö ulikurqa impuestopita manam atska qellëtatsu pagakunqa. ¿Allitsuraq tsëta ruranman? ¿Imaraq yanapanman alli kaqta ruranampaq?

Apóstol Pablum tsë witsan cristiänokunata kënö nirqan: “Mandamaqnintsic autoridacunata llapantsic cäsucushun. [...] Tsemi autoridacunataqa jaqa queniquicunata pagayänequi. Contribusion cobracoq caqta paguecuyë contribusionta, impuestu cobracoq caqtana impuestuta” (Romanos 13:1, 7). Diosta kushitsita munaqkunaqa, autoridadkuna impuesto mañakuyanqanta pagakuyanmi. Pero huk nacionchö impuestopita imanöpapis wallka qellëllata pagakuyänampaq leykuna permitiptinqa, mana ulikurlla tsëta rurë allim kanman.

Hina impuestota pagakïpaq masta rikärishun. Davidqa huk hatun carpiterïachömi trabajan. Pero amïgonkunawan vecïnonkunam niyan, armarionkuna y mueblenkuna rurapunampaq, y trabäjompita yarqurir rurapïtam puëden. Factürannaqlla rurapuptinqa trabäjonchö pagayanqampitapis masta pagayänampaqmi niyan. Tsëmi rurapunqampita mana factürata rurayaptinqa ni ranteqkuna ni Davidpis impuestota pagakuyanqanatsu. Llapantapis combiëniptinmi pï mëpis tsëtaqa allitanö rikäyan. Pero Davidqa Diosta kushitsitam munan, y tsëqa, ¿niyanqanta ruranqatsuraq?

Mana taripuyaptimpis, factürannaq trabajaqkunaqa gobierno impuesto mañanqanta manam pagëkäyantsu. Y Jesusqa, “mandacoq cesarpa caqtaqa mandacoq cesarta qoycuyë” nirqanmi (Mateo 22:17-21). Nunakuna impuestota pagayänan precisanqanta rikätsikunampaqmi tsëtaqa Jesus nirqan. Autoridadkunapaqmi Jesusqa Cesar nirqan, y pëkunapaqqa nunakuna impuestota pagakuyänan precisanmi. Tsëmi Jesus ruranqanta qateqkunaqa, Biblia ninqanta wiyakurnin impuestota pagakuyan.

Exämenkunachö plagia rurëkuna

Martaqa ushanan kaq exämenta qonampaqmi estudiar alistakïkan. Estudiopita yarqurir trabäjota ashinampaq ichikllanam pishikan, y alli trabäjota tarinampaqqa alli nötata horqanqanmi yanapanqa, tsëmi mëtsika hörakuna exämenta qonampaq estudian. Wakin estudiaq mayinkunapis hukläyapam alistakïkäyashqa tsë exämenta qoyänampaq. Alli nötata horqayänampaqmi calculadörata, celularta y chushu letrallawan ichik ichik papelkunaman qellqashqata apayanqa. ¿Yanaqinkuna rurayanqannötsuraq Martapis ruranqa alli nötata horqanampaq?

Këkunataqa më tsëchömi rurayan, tsëmi pï mëpis allitanöna rikäyan. “Mana taripuyäshunëkillam precisanqa” niyanmi. Pero tsënö pensëqa cristiänokunapaq manam allitsu. Pï plagiëkanqanta profesor mana rikaptimpis, kanmi huk llapanta rikarëkaq. Jehová Diosqa musyanmi llapan ruranqantsikta, y llapampitam cuentata mañamäshun. Pablum kënö nirqan: “Llapan camashqancunapis riquenincho captinmi, llapan rurenintsictapis riquecan. Pepaqqa ima rurenintsicpis manam pacaranqatsu. Y ima ruranqantsictapis parlanqantsictapis jusgamäshunmi” (Hebreus 4:13). Alli kaqta ruranantsikta shuyarar Jehová rikëkämanqantsikta musyëmi, exämenkunachö honrado kanapaq yanapakun, ¿tsënöku manaku?

¿Imataraq qamqa ruranki?

Liza, Jorge, Pedru, David y Martaqa pensayarqanmi ima rurë más alli kanqanman. Y concienciankunachö y rurëninkunachö limpio kayänampaqmi honrado këta precisatsiyarqan. ¿Imataraq rurankiman pëkunatanö pasashuptikiqa?

Yanaqikikuna, estudiaq mayikikuna y vecïnïkikunaqa, itsa ulikïta, engañakïta o suwakïtapis allitanölla rikäyan. Itsa pëkunanö mana allita ruranëkipaq penqakatsiyäshunki. ¿Imaraq yanapashunki tsëkunata rurayäshuptikipis honrado kanëkipaq?

Diosnintsik munanqannö imatapis rurashqaqa, concienciantsik limpiom kanqa, y Diostam kushitsishun y bendicionnintapis chaskishunmi. Rey Davidmi kënö nir qellqarqan: “Jehová, ¿pitaraq wayikiman chaskinki? ¿Piraq santo hirkëkichö yachanqa? Mana hutsata rurar pureq kaq, alli kaqta ruraq kaq y shonqunchö rasun kaqta parlaq kaqmi. [...] Këkunata rurëkaqtaqa, manam imëpis ishkitsiyanqatsu” (Salmo 15:1-5). Tukïnöpa ushakäreqlla cösaskunata taripitapis, alli concienciayoq kë y Diosnintsikwan alli këmi masqa precisan.

[Päginapa ura kuchunchö willakï]

^ par. 10 Wakimpaqa hukmi shutinkuna.

[12 kaq päginachö ninqan]

“Pipis suwa cashqa carqa, amana suwacutsunnatsu.”

Diospa leyninkunata respetanqantsik y nuna mayintsikta kuyanqantsikmi yanapamäshun segürokuna pagëchö honrado kanapaq

[12 kaq päginachö ninqan]

“Autoridacunataqa jaqa queniquicunata pagayänequi[m]. [...] Impuestu cobracoq caqtana impuestuta.”

Diosta kushitsinapaqqa leykuna mandakunqannömi llapan impuestokunata pagakunantsik

[13 kaq päginachö ninqan]

‘Llapan camashqancunapis riquenincho captinmi, ima ruranqantsictapis parlanqantsictapis jusgamäshun.’

Plagia rurëkaqta profesorkuna mana taripumashqapis Diospa rikëninchö honrado këtam munantsik

[14 kaq päginachö recuadru y dibüjukuna]

“Mana pï musyanqan” suwakï

Computadörapaq tsëllaraq yarqamushqa progrämata huk amïguïki rantishqa kanman. Y qampis katsita munankiman, tsëna amïguïki nishunkiman huk copiata horqarapushunëkipaq, tsënöpa manana gastanëkipaq. ¿Tsëqa suwakïtsuraq?

Pipis computadörapaq progrämata rantirqa, ruraqninkuna ëkaqlla utilizäyänampaq conträtochö ninqantam respetanan. Itsa tsë conträtochöqa ninman ranteq kaqqa huk mäquinallachö utilizëta puëdenqanta. Tsëmi hukpaq copiata ruraqkunaqa contrato ninqanta respetëkäyantsu y ley ninqanta wiyakïkäyantsu (Romanos 13:4) Hinamampis, tsëqa suwakïmi kanman, tsëta rurarqa ruraqnin kaqkuna ganayänampaq kaqtam suwakïkäyan (Efesios 4:28).

Itsa pipis “¿pitaq mäkunqa?” ninman. Mana pï mäkunan kaptimpis, manam qonqanantsiktsu Jesus kënö ninqanta: “Imanomi munayanqui qamcunapaq nuna mayiquicuna allita rurayänanta, tsenolla qamcunapis pecunapaq rurayë” (Mateo 7:12). Llapantsikpis trabäjontsikpitaqa alli pägota chaskita y noqantsikpa kaqta respetayänantam munantsik. Y wakinkunatapis tsënöllam ruranantsik. Tsëmi “mana pï musyanqan” suwakïta mana ruranantsikrëkur, pipapis patsätsishqa inventonta utilizantsiktsu, duëñonta mana permisota mañarqa (Éxodo 22:7-9). *

[Päginapa ura kuchunchö willakï]

^ par. 40 Pipapis patsätsishqa inventon nirqa parlëkantsik: müsicakuna, librokuna y computadörapaq progrämakuna papelchö o formato electrönicochö (CD, DVD, CD-ROM y tsënökunachö) yarqamoqpaqmi. Hina tsëllam kayan, ima negociochöpis utilizäyanqan shutikuna y dibüjokuna, documentochö patsätsiyanqan inventokuna, mana pï musyayanqanta yachayanqankuna y negocionkunapaq ima propagandatapis rurayanqankuna.