Inglatërra nacionpa Londres nishqan jatun markanchö këkaq Paddington sitiuchömi yurikurqä. Mamänïwan y kimaq mayor nanäkunawanmi täräyarqä. Teytäqa washku upyë viciuyoq karmi, wayimanqa höra höralla chämoq.

Wamrallaraq këkaptïmi, mamänïqa paqaskunapa Diosman mañakunäpaq yachatsimarqan. Juk takshalla Bibliämi kapamarqan, y tsëchöqa Salmus librullam kaq. Kikïlla tonädan churarmi tsëchö ninqankunata cantaq kä. Juk kutinam, juk libruchö leyirirqä kënö neqta: “Juk junaqqa manam patsa warämunqanatsu”. Imanir tsënö ninqanmanmi pensaq kä, y shamoq tiempupaq yarpachakurmi punïtapis tareqtsu kä. Tsëmi kënö tapukoq kä: “Kë kawëllaqa manachi kanmantsu. ¿Imapaqraq kawä?” nir. ¡Wanïtam alläpa mantsarqä!

Tsëpitanam, brujerïa asuntukuna gustamar qallëkurqan. Tsëmi wanushqakunawan parlëta munarnin, estudiaq mayïkunawan pantiunkunaman ëwayaq kayä. Jina pëkunawan juntakëkurmi alläpa mantsanëpaq pelïculakunata rikäyaq kayä. Tsëkuna alläpa wamayëpaq kaptimpis, shumaqtanömi rikäyaq kayä.

Chunka watayoqllaraq këkarmi mana allikunata rurar qallëkurqä. Cigärruta shoqur qallëkurmi tsë viciuyoq tikrarirqä. Tsëpitanam, marihuäna drögatapis shoqur qallëkurqä. Y chunka juk (11) watayoqllaraq këkarmi, washkutana upyar qallëkurqä, y gustunta mana tarirpis machashqa këtam gustaq kä. Müsica wiyë y tushïmi alläpa gustamaq, tsëmi cada puëdirqa fiestakunaman y discotëcakunaman ëwaq kä. Paqaskunapam wayïpita mana mäkatsikushllapa yarqoq kä, y patsa warëqa yachëllapam yëkureq kä. Waränin junaqqa alläpa utishqa (ajayashqa) karmi, cäsi imëpis escuëlaman ëwaqtsu kä. Y ëwarpis, juk cläsi ushariptin juk cläsiman ëwana hörakunam washkuta upyareq kä.

Colegiuta ushanqä wataqa pasëpa waqaripaqmi nötä karqan. Mamänïqa manam musyarqantsu alläpa mana alli portakunqäta, tsëmi musyarirqa alläpa piñakurqan. Pleytuyarqämi, tsëmi wayïpita ëwakurqä. Juk tiempuqa noviü Tonywanmi täräyarqä,  pëqa rastafäri nishqan grüpupitam karqan. Suwakur y drögakunata rantikurmi kakoq, y alläpa feyu geniuyoqmi kaq. Ichik tiempullachömi qeshyaq tikrarirqä, y chunka joqta (16) watayoqllaraq këkaptïmi punta wawä yuririrqan.

Juk tiempupaqa gobiernukunapa yanapakïninta chaskirmi, wamrankunata japallankuna wätaq warmikunapaq wayichö tärarqä, tsëchö këkarmi ishkaq Jehoväpa testïgunkunata reqirirqä. Tsë ishkan warmikunaqa shipashllaraq këkar wawayoq tikrashqa warmikunata watukaqmi shayämoq. Juk kutim, Bibliapita parlakïkäyanqanman ëwarqä Testïgukuna mana alli yachatsikuyanqanta rikätsinäpaq. Peru pëkunaqa tukï tapunqäkunatam Bibliata kichëkur shumaq y pacienciawan contestayämarqan. Alläpa kuyakoq kayanqanmi gustamarqan, tsëmi Bibliapita yachatsiyämänampaq änirirqä.

Bibliachö yachakunqämi kawënïta raslla cambiaramurqan. Wamra karqa wanïtam alläpa mantsaq kä. Peru wanushqakuna kawariyämunampaq kaqta Jesus ninqantam yachakurirqä (Juan 5:28, 29). Jina noqapaq Dios yarpachakunqantapis yachakurqämi (1 Pëdru 5:7). Jeremïas 29:11 textu ninqanmi shonqüta kushiratsimurqan. Kënömi nin: “Jehovämi kënö nin: ‘Porqui qamkunapaq imatapis pensëkanqätaqa kikïmi musyä, yamë kawakï pensamientukunata y manam sufritsikoq kaqtatsu, shamoq tiempuchö alli kawakïta y shuyäkïta qoyänaqpaq[’]”. Tsëta yachakurirmi, Shumaq Patsachö imëyaqpis kawakïta puëdinäpaq kaqman creir qallëkurqä (Salmus 37:29).

Jehoväpa testïgunkunaqa alläpa kuyakïpam tratayämarqan. Reunionninkunaman ëwarmi rikarqä shumaq y yachanëpaq llapampis kanqanta. Llapantapis kushi kushilla këkäyaqtam rikarqä (Juan 13:34, 35). Punta ëwanqä religionchö rikanqä nunakunapitaqa, ¡alläpa jukläyam kayarqan! Testïgukunaqa manam juzgayämarqantsu, antis shumaqmi chaskiyämarqan. Rasumpa yanapayämänampaqmi tiempunkunata rakiyämurqan, alläpam kuyayämarqan y shumaqmi atiendiyämarqan. Juk jatun familiayoqnömi sientikurqä.

Bibliapita yachakurmi cuentata qokurqä Dios munanqannö kawanäpaqqa, jukläyana kawanä precisanqanta. Manam fäciltsu karqan cigärru shoqïta jaqirinäqa. Jinamampis, juk müsicata wiyar marihuäna drögata munapanqätam cuentata qokurirqä, tsëmi juk müsicakunatana wiyarqä. Fiestakunaman y discotëcakunamampis mananam ëwarqänatsu, porqui tsëkunachöqa washku upyëman raslla ishkirinäpaq kaqtam musyaq kä. Tsëmi alli amïgukunatana ashirqä, pëkunapita alli kaqkunata yachakunäpaq (Proverbius 13:20).

Tsëyaqmi Tonyqa Jehoväpa testïgunkunawan Bibliapita yachakïkarqan. Llapan tapukunqankunata Bibliawan contestayaptinmi, pëqa ichikllapa ichikllapa cuentata qokurirqan rasumpa kaqta yachakïkanqanta. Mana alli geniuyoq amïgunkunawanqa mananam juntakurqannatsu, jina mananam suwakurqannatsu, ni marihuänatapis shoqurqannatsu. Tonypaqqa manam fäciltsu karqan tsëkunata jaqinanqa, peru jaqirirqanmi. Jehovä munanqannö kawakïta munarmi 1982 watachö casakuriyarqä. Biblia yachatsikunqannö kawëta y wamräkuna noqakunawan juntu winayänantam munayarqä.

Täpakoq y ¡Despertad! * revistakunachömi, noqanö tukïpa pasashqa nunakunapa willakïninta asheq kä. Tsë willakïkunaqa kawënïchömi alläpa yanapamarqan y jukläyana kawanäpaqmi kallpata qomarqan. Jehovätam imëpis mañakoq kä yanapamänampaq. Y 1982 wata juliu killam, Jehoväpa testïgun kayänäpaq Tonywan bautizakuriyarqä.

Jehoväta reqinqämi kawënïta salvamushqa. Alläpa mana alli tiempuchöpis Jehovä yanapayämanqantam Tonywan noqaqa rikäyarqö. Imëka mana allipa pasarpis pëman confiakïtam yachakuyarqö, y alläpa cuidayämanqantam noqawan familiäqa rikäyarqö (Salmus 55:22).

Alläpa kushishqam sientikuyä ollqu wamrätawan warmi wamräta Jehoväwan amïgu kayanampaq yanapayanqäpita. Y tsënöllam kanampis sientikü, willkäkunapis Jehoväta cada junaq mas reqiyanqanta rikar.

Kananqa shamoq tiempuman y wanïman manana yarpachakurmi kushishqa punukü. Cada semänam creikoq mayïkunata watukarnin y kallpata qornin më tsëpa puriyä. Y llapäkuna juntum nunakunata yachatsiyä Jesusman markäkurqa, pëkunapis imëyaqpis kawakuyänampaq kaqta.