Ima tiyashcata ricui

Ima tiyashcata ricui

YACHAI 17

CANTO 111 Diosta sirvicushcamanta cushicushunchij

Paraisopi shina causanata ama saquichu

Paraisopi shina causanata ama saquichu

“Cancunaca ñuca mushujta rurashcapimi cushicunguichij huiñaita cushicunguichij” (ISAÍAS 65:18).

CAITAMI YACHASHUN

Yaya Diosta sirvicushcamantaca ñucanchijcunaca paraisopi layami causacunchij. ¿Pero chaipi cashcamantaca ima bendicioncunallatataj charishcanchij? ¿Shujtajcunapish chai paraisopi cachunca imatataj rurana canchij? Cunanmi chaita yachashun.

1. ¿Imamantataj paraisopi shina ña causacunchij?

 CUNAN punllacunapica shuj sumaj paraisopimi causacunchij. Chaipica achca huaranga huaranga gentecunami cushilla, tranquilo causacuncuna. Chaipi causanataca manataj saquisha ninchijchu. Ashtahuanpish shujtajcunapish chai paraisopi causachunmi munanchij. ¿Ima paraisomantataj parlacunchij? Ñucanchijcunaca Jehová Diosta sirvicushcamantami paraisopi shina causacunchij. a

2. ¿Cunan punllacunapi achca llaquicuna tiyajpipish Diosta sirvijcunaca ima shinataj causacunchij?

2 Jehová Dios ayudashcallamantami cai millai mundopi achca llaquicuna tiyajpipish Diosta sirvijcunaca cushilla, tandalla cai tucunchij (1 Juan 5:19; Apocalipsis 12:12). Diablo llaquichisha nijpipish Jehová Diosta tranquilo sirvi tucushcamantami ñucanchijcunaca paraisopi shina causacunchij. Chai paraisomanta parlashpaca Bibliapica: ‘Punllapish inti rupachinamanta miticunapajmi canga. Larca yacucunayuj huerta shinami canga’ ninmi (Isaías 4:6; 58:11). Cai tucuri punllacunapi causanaca sinchimi can. Pero Jehová Dios ayudacushcamantami tranquilo causai tucunchij (Isaías 54:14; 2 Timoteo 3:1).

3. ¿Isaías capítulo 65-pi nishcacunaca puntaca ima shinataj pajtarirca?

3 Isaías capítulo 65-pica Jehová Diosca paita sirvijcuna paraisopi shina causanatami huillarca. Paipaj nishcacunaca puntaca huata 537 Jesús manaraj huacharijpimi pajtarirca. Chai huatapica judiocunaca Babilonia llajtamanta llujshishpami Israelman tigrarcacuna. Paicunaca paicunapaj juchacunamantaca shungumantami arrepintirishcacuna carca. Jerusalenman chayashpaca paicunaca Jehová Diospaj ayudahuanmi cutin chai llajtataca sumajta allichircacuna. Shinallataj Jehová Diosta adorangapajmi templotapish allichircacuna (Isaías 51:11; Zacarías 8:3).

4. ¿Isaías 65-pi nishcacunaca ima shinataj pajtaricun?

4 ¿Isaías 65-pi nishcacunaca cunan punllacunapica ima shinataj pajtarishca? Chaipi nishcacunaca Diosta sirvijcuna 1919 huatapi Babilonia jatun pueblomanta llujshijpimi pajtari callarirca. Chai punllamantami Diosta sirvijcunaca asha asha paraisopi shina causai callarircacuna. Paicunaca tucui shunguhuan huillashcamantami achca congregacioncuna tiyachun ayudarcacuna. Chaimi achca gentecunaca mapa causaita saquishpa Jehová Diosta sirvi callarishcacuna. Paicunaca ‘mushuj causaita churarij shinami’ Jehová Dios munashca shina causai callarircacuna (Efesios 4:24). Cai allpa shuj paraíso tucujpimi Isaías huillashca shimicunaca tucui pajtaringa. Pero cunan punllacunapipishmi ashaca pajtaricun. Cunanca paraisopi shina causacushcamanta ima bendicioncunallata chasquishcata, chashna cushilla causashpa catingapaj imata rurana cashcatapishmi yachashun.

¿IMA BENDICIONCUNALLATATAJ CHARINCHIJ?

5. ¿Isaías 65:​13-pi nishca shinaca Diosca sirvijcunaca ima bendiciontataj chasquishcanchij?

5 Espiritualmenteca sinchimi canchij. Isaiasca Diosta sirvijcunapish, Diosta mana sirvijcunapish ima shina causanatami huillarca (Isaías 65:​13-ta liyipai). Jehová Diosca paimanta yachashpa catichunca tucui imalla minishtishcacunatami cun. Por ejemplo, paica espíritu santota, paipaj Shimita, chꞌican chꞌican yachaicunatapishmi cun. Chai tucuita charishcamantami mishqui micunacunata micuj shina, mishqui vinota ubyaj shina cushilla sintirinchij (Apocalipsis 22:​17-tapish ricui). ¿Pero Diosta mana sirvijcunaca ima shinataj causancuna? Paicunaca Diospaj yachachishcacunata mana charishcamantami espiritualmenteca yaricaihuan, yacunaihuan, pingaihuan causancuna (Amós 8:11).

6. a) ¿Profeta Joelca Diosta sirvijcunaca ima micunacunallatataj charingacuna nirca? b) ¿Chai micunacunaca imatataj ricuchin? c) ¿Joel huillashca shimicunamantaca imatataj yachanchij?

6 Jehová Dios yuyaita cujpimi profeta Joelca ‘Diospaj puebloca trigotapish, vinotapish, aceitepishmi charingacuna’ nishpa huillarca (Joel 2:​21-24). Chaita nishpaca Joelca Diosta sirvijcuna espiritualmente tucui imalla minishtishcata charinatami nisha nirca. ¿Chai shimicunaca cunan punllacunapica ima shinataj pajtaricun? Jehová Diosca Bibliata, publicacioncunata, jw.org paginata, tandanacuicunata, asambleacunatami cushca. Chai yachaicunata charishcamantami espiritualmente sinchi cai tucunchij.

7. ¿Imamantataj shungu ucumanta cushicunchij? (Isaías 65:14).

7 Shungu ucumantami cushilla sintirinchij. Jehová Dios tucuita cushcamantami tucui shunguhuan paitaca cushicushpa cantanchij (Isaías 65:​14-ta liyipai). ¿Imamantataj chashna sintirinchij? Diospaj Shimipi sumaj yachaicunata, animachij profeciacunata liyishcamantami chashna sintirinchij. Ashtahuanpish Jesús huañushcamanta shamuj punllacunapi sumaj causai tiyanata tucui shunguhuan crishcamantami cushilla sintirinchij. Ñucanchij huauqui panicunahuan chai sumaj yachaicunamanta parlanacushpacarin ashtahuanmi cushicunchij (Salmo 34:8; 133:​1-3).

8. ¿Diosta sirvijcunaca paicunapuraca ima shinataj apanacuncuna?

8 Diosta sirvijcunaca shuj shinalla, cꞌuyaita ricuchinacushpami tandalla causanchij. Chashna causacushcamantami paraisopi ña causacushca shina sintirinchij. Shinallataj paraisopi causana ima shina canatami ricui tucunchij. Chaipica cunan punllacunatapish yallimi cꞌuyaita ricuchishpa tandalla, cushilla causashun (Colosenses 3:14). Shuj panica testigo de Jehovacunata rijsishpaca ima shina sintirishcatami parlarca. Paica cashnami nirca: “Familia ucupi achca llaquicunata charishcamantami llaquilla causarcani. Pero testigo de Jehovacunata rijsishpaca cushilla causanatami yacharcani. Paicunapura cꞌuyaita ricuchinacushpa causajcuna cashcatami cuentata curcani”. Canpish cushilla causasha nishpaca Diospaj pueblo partemi tucuna cangui. Diosta mana sirvijcunaca yangamantami testigo de Jehovacunataca llaquichincuna, juchachincuna. Pero paicuna chashna juchachijpipish Diospaj ñaupajpi alli ricurishcamantami cushilla sintirinchij (Isaías 65:15).

9. ¿Cai allpa paraíso tucujpica cunan punllacunapi apashca llaquicunata yuyarishpaca ima shinataj sintirishun? (Isaías 65:​16, 17).

9 Tranquilomi sintirinchij. Isaías 65:​14-pi nishca shinaca Diosta mana sirvijcunaca ‘shungu pꞌaquirishpami jatunta caparishpa huacangacuna’. ¿Pero Diosta sirvijcunaca ima shinataj sintiringacuna? Jehová Diosca “ñaupajman llaquita apashcacunataca cungarishcami canga. Tucui llaquimi ñuca ñaupajmantaca ña illanga” ninmi (Isaías 65:​16, 17-ta liyipai). Cai versocunapi nishca shinaca paraisopi causacushpaca cunan punllacunapi apashca llaquicunata yuyarishpaca ña mana llaquilla sintirishunchu.

10. ¿Huauqui panicunahuan tandalla canaca imamantataj valishca can? (Fotomantapish parlapai).

10 Tandanacuicunapi cashpaca ñucanchij llaquicunatami cungarinchij. Chaimantami tranquilo, cushilla sintirinchij. ¿Ñucanchij huauqui panicunapish tranquilo sintirichunca imatataj rurana canchij? Chaipajca espiritupaj granotami ricuchina canchij. Por ejemplo, cꞌuyajcuna, cushicujcuna, sumajta causajcuna, alli shungucuna, manso shungucuna cangapajmi esforzarina canchij (Gálatas 5:​22, 23). ¡Jehová Diospaj pueblo ucupi canaca valishca bendicionmi can! Cai pueblomanta ama llujshingapaj esforzarishunchij. Chashnami shamuj punllacunapi Jehová Dios ‘mushuj jahua pachata, mushuj allpata’ ima shina rurajta ricushun.

Ñucanchij huauqui panicunahuan paraisopi shina Jehová Diosta adoracushcamantami cushilla sintirinchij. (Párrafo 10-ta ricui). c


11. ¿Paraisopi ña causacushca shina Jehová Diosta sirvicushcamantaca imamantataj agradecidos sintirinchij? (Isaías 65:​18, 19).

11 Agradecidosmi sintirinchij. Isaiasca Diosta sirvijcuna imamanta cushilla cana cashcatami intindichirca. Jehová Diosmi cunan punllacunapi paraisopi causacushca shina cushilla causachun ayudan (Isaías 65:​18, 19-ta liyipai). Panda religioncunata catijcunaca chaquishca pambapi causacushca shinami llaquilla causancuna. Chaimi Jehová Diosca chai gentecunata ayudachun munan. Chashnami paicunapish paraisopi causacushca shina cushilla causangacuna. ¿Diospaj pueblopi cashcamantaca manachu cushilla sintirinchij? Chaimanta Jehová Dios cusha nishcacunamanta shujtaj gentecunaman yachachingapaj esforzarishunchij (Jeremías 31:12).

12. ¿Isaías 65:​20-24-ta liyishpaca canca ima shinataj sintiringui? ¿Imamantataj chashna sintiringui?

12 Diospaj pueblo ucupi cajcunaca shamuj punllacunapi sumaj causai tiyanata yachashcamantami agradecidos sintirinchij. ¿Cai allpa shuj paraíso tucujpi can imallata ruranata yuyashcanguichu? Bibliapi nishca shinaca huahuacunaca “mana asha huatacunallata causashpa huañungachu. Yuyajcunapish, mana chaupillata causashpa huañungachu”. Shinallataj paraisopi causajcunaca “huasicunatami shayachingacuna. Chaipimi causangacuna. Uvacunatami tarpungacuna. Chaipi pꞌucushcacunatami micungacuna”. Ashtahuanpish Jehová Dios bendiciashcamantami “mana yanga trabajangacuna”. Shinallataj Yayitu Diosca tucui gentecuna tranquilo, cushilla causanatami huillashca. Paica: “Paicuna manaraj cayajpimi ñucaca cutichisha” ninmi (Isaías 65:​20-24; Salmo 145:16).

13. ¿Isaías 65:​25-pi nishca shinaca huaquincunaca ima cambiocunatataj rurashcacuna?

13 Sumajta, mana manchashpami causanchij. Achca gentecunaca Jehová Diosta manaraj rijsishpaca pꞌiñaj animalcuna shinami carcacuna. Pero espíritu santopaj ayudahuanmi paicunaca cambiai tucushcacuna (Isaías 65:​25-ta liyipai). Paicunaca manso ovejitacuna shina tucungapajmi sinchita esforzarishcacuna (Romanos 12:2; Efesios 4:​22-24). Shinapish juchayujcuna huacharishcamantami tucuicuna maipica pandari tucunchij. Pero juchayujcuna cashpapish tucuicunami shuj shinalla Jehová Diosta tranquilo sirvi tucunchij. Jehová Dios ayudashcallamantami chashna causai tucunchij (Tito 2:11).

14. ¿Isaías 65:​25-pi nishcacunaca ima shinataj shuj huauquipi pajtarirca?

14 ¿Gentecunaca de verastajchu cambiai tucun? Shuj ejemplota ricushun. Shuj runaca 20 huatacunata charishpaca yallitaj millaimi carca. Paica mapa causaitapishmi charirca. Shinallataj carrocunata shuhuaj cashcamanta, shujtaj millai ruraicunata rurashcamantami achca cutincuna paitaca prezupi churarcacuna. Cai ruranaca shujtajcunahuan macanacuna yuyaillami causaj carca. Pero Bibliamanta yachai callarishpa, tandanacuicunaman ri callarishpaca cushi causaitami chari callarirca. Paica Diospaj pueblopi cashcamanta paraisopi shina causai tucushcatami ricurca. Ña bautizarishca cashpapish paica Isaías 65:​25-pi nishca shimicuna paipaj causaipi pajtarishcatami siempre yuyarin. Cai huauquica pꞌiñaj león shina canata saquishpami manso ovejita laya tucurca.

15. ¿Shujtaj gentecunapish Diospaj puebloman yaicuchunca imamantataj ayudana canchij?

15 Isaías 65:​13, 25-pi nishcacunaca Jehová Diosmi huillashca. Paipaj nishcacunaca siempremi pajtarin (Isaías 55:​10, 11). Jehová Dios imalla nishcacuna pajtaricushcamantami cunanca shuj paraisopi shina cushilla causacunchij. Shinallataj ñucanchij huauqui panicunahuan tandalla adoracushcamantami cai millai mundopi causacushpapish tranquilo sintirinchij (Salmo 72:7). ¿Shujtaj gentecunapish ñucanchijcuna shina cushilla causachunchu munanchij? Chaipajca Diospaj Shimitami huillashpa, yachachishpa catina canchij (Mateo 28:​19, 20).

SHUJTAJ GENTECUNAPISH DIOSPAJ PUEBLOMAN YAICUCHUN AYUDASHUNCHIJ

16. ¿Gentecunaca imamantataj Jehová Diosta sirvinata agllancuna?

16 Ñucanchij huauqui panicunahuan tandalla Jehová Diosta cushilla sirvicushcamantami paraisopi ña causacushca shina sintirinchij. Pero chashna causashpa catingapaj, shinallataj shujtaj gentecunapish Jehová Diospaj puebloman yaicuchunca ¿imatataj rurana canchij? Jehová Diospaj ejemplotami catina canchij. Paica paita sirvichunca pitapish mana obliganchu. Ashtahuanpish cꞌuyaihuanmi paita sirvisha nijcunataca paipaj puebloman pushamun (Jeremías 31:3; Juan 6:44). Alli shungu gentecunaca Jehová Dios yallitaj llaquij, cꞌuyaj cashcata cuentata cushpaca paitami sirvisha ningacuna. Ñucanchijpish cꞌuyajcuna, llaquijcuna cangapajca ¿imatataj rurana canchij?

17. ¿Shujtaj gentecunapish Diospaj puebloman yaicuchunca imatataj rurana canchij?

17 Huauqui panicunaman shungumanta cꞌuyaita ricuchijpimi shujtaj gentecunapish Diospaj puebloman yaicusha ningacuna. Corintopi congregacionman punta cutin rijcunaca huauqui panicuna paicunapura cꞌuyaita ricuchijcuna cashcatami ricurcacuna. Chaimi paicunaca: “Diosca cancunahuantajmari cashca” nircacuna (1 Corintios 14:​24, 25; Zacarías 8:23). 1 Tesalonicenses 5:​13-pica: “Caishuj chaishujpish sumajta causaichij” ninmi. Ñucanchijpish cai consejota cazujpica shujtaj gentecunapish Diosmantami yachanata munangacuna.

18. ¿Shujtaj gentecunapish Diospaj puebloman yaicusha nichunca ñucanchijpuraca ima shinataj tratarina canchij?

18 Yayitu Diosca tucui huauqui panicunataca achcatami valoran. Ñucanchijpish paicunata valorangapajmi esforzarina canchij. Chaimantami paicunapaj pandarishcacunallata ricunapaj randica paicunapaj alli ruraicunata ricuna canchij. Ashtahuanpish huauqui panicuna paraisopi jucha illajcuna tucujpica imapipish ña mana pandarinatami yuyarina canchij. Shinallataj ima llaquicuna, problemacuna tiyajpica chaicunata cꞌuyaihuan allichingapajmi esforzarina canchij. Bibliapica: ‘Shungumanta perdonanacuichij. Ashtahuanpish caishuj chaishujhuan alli caichij. Shinallataj cꞌuyajcuna cashcata, llaquijcuna cashcatapish ricuchichij’ ninmi (Efesios 4:32). Cai versopi nishcacunata pajtachijpica shujtaj gentecunapish alli causasha nishpami Diospaj puebloman yaicungacuna. b

PARAISOPI SHINA CAUSANATA AMA SAQUICHU

19. a) ¿Maijancunaca Diospaj puebloman tigrashcamantaca ima shinataj sintirishcacuna (“ Diospaj pueblomanmi tigrarcacuna” nishca recuadrota ricui). b) ¿Imatataj rurashpa catina canchij? (Fotomantapish parlapai).

19 Achca huauqui panicunahuan tandalla Jehová Diosta sirvicushcamantami paraíso ña causacushca shina sintirinchij. Jehová Dios paita chashna sirvichun ayudashcamantaca achcatami agradicinchij. Shujtaj gentecunapish cushilla, tranquilo, sumajta causasha nishpaca Diospaj pueblomanmi yaicuna can. Ashtahuanpish Diospaj pueblomanta ama llujshingapajmi esforzarina canchij. ¿Imamanta? Diabloca Diosmanta caruyachunmi ñucanchijtaca pandachisha nin (1 Pedro 5:8; Apocalipsis 12:9). Chaimanta Diablo ñucanchijta pandachichunca ama saquishunchij. Ashtahuanpish ñucanchij huauqui panicunahuan paraisopi shina causashpa catingapaj tucui shunguhuan esforzarishpa catishunchij

Diospaj pueblomanta mana llujshishpaca shamuj punllacunapica cushillami paraisopi causashun. (Párrafo 19-ta ricui).


¿IMATATAJ CUTICHINGUIMAN?

  • ¿Imamantataj cunan punllacunapica paraisopi laya ña causacunchij?

  • ¿Diospaj pueblo ucupi cashcamantaca ima bendicioncunallatataj chasquishcanchij?

  • ¿Shujtaj gentecunapish Jehová Diospaj puebloman yaicuchunca imatataj rurana canchij?

CANTO 144 Sumaj causaipi yuyashunchij

a ALLI INTINDISHUNCHIJ: Jehová Diosta sirvishcamantami ñucanchijca paraisopi shina cushilla causacunchij. Chaipica Jehová Diospaj, huauqui panicunapaj amigocunami cai tucunchij.

b JW.ORG paginapi ¿Paicunahuanca imataj tucurca? Alena Žitníková: Ñuca munashcacunaca pajtarircami nishca videota ricui. Chai videopica shuj panica Diospaj puebloman yaicushcamanta ima shina sintirishcatami parlan.

c FOTOCUNAMANTA: Tandanacuna huasipi huauqui panicuna parlanacujpica shuj huauquica paillami tiyacun.