Ima tiyashcata ricui

Ima tiyashcata ricui

Caitami tapushcacuna

Caitami tapushcacuna

Mateopish Lucaspish Jesús ima shina huacharinata, huahuaraj cashpa imata rurashcatami parlarcacuna. Shinapish, ¿Mateoca imamantataj Lucas parlashcata mana tucuita parlan?

Mateo libropish Lucas libropish Jesús ima shina huacharinata, huahuaraj cashpa imata rurashcatami parlan. Pero Mateo libropica Josemantami ashtahuan parlan. Cutin, Lucas libropica Mariapaj causaimantami ashtahuan parlan.

Mateo libropica María chichu cajta yachashpa José imata ruranata yuyacushcatami parlan. Shinallataj muscuipi shuj ángel Josehuan parlashcata, Josepish ángel nishcata cazushcatami parlan (Mateo 1:19-25). Chashnallataj shuj ángel ricurishpa Josetaca: ‘Canpish cambaj familiandij Egiptopi miticugri’ nishpa mandashcatami parlan. ¿Imatataj ashtahuan parlan? Egiptopi causacujpi shuj ángel ricurishpa Israel llajtaman tigrachun mandashcatami parlan. Ña tigrashpaca Nazaretpimi causai callarirca (Mateo 2:13, 14, 19-23).

Cutin, Lucas libropica shuj ángel Mariaman chichu saquirigrishcata huillashcatami parlan. Chai qꞌuipaca Mariaca Elisabetta visitanaman rishcata, Elisabethuan cashpa Mariaca sumajta parlashpa Jehová Diosta alabashcatami parlan (Lucas 1:26-56). Shinallataj Simeonca qꞌuipa punllacunapi Jesús ima llaquicunata apanata Mariaman huillashcatami parlan. Jerusalenpi tiyaj templomanta tigracushpa Jesús 12 huatacunata charishpa imata rurashcatapishmi parlan. Lucasca María imata nishcamantami ashtahuan quillcarca. Mariaca paipaj causaipi imalla tucushcataca paipaj shungupimi huaquichirca (Lucas 2:19, 34, 35, 48, 51). Lucas callari ishqui capitulocunapica Mariapaj shutica 16 cutinmi ricurin. Pero Josepaj shutica 8 cutinllami ricurin. Caipi ricushca shinaca Mateoca José imata yuyashcata, imata rurashcatami ashtahuan parlan. Cutin Lucasca Mariamantami ashtahuan parlan.

Mateo libropish Lucas libropish Jesús maijan familiamanta shamushcatami parlan. Pero cada unomi chꞌican laya escribirca. Por ejemplo, Mateoca Josepaj ñaupa yayacunamantami parlan. Josepaj huiñachishca huahua cashcamantami Jesusca Davidpaj mandanata japina carca. ¿Imamantataj chaita nin? Davidpaj churi Salomonpaj huahua huahuacunamantami Joseca shamurca. Chaimantami Jesusca Davidpaj mandanata japina carca (Mateo 1:6, 16). Cutin Lucasca Mariapaj ñaupa yayacunamantami parlan. Mariapaj ñaupa yayacunamanta parlashpaca Jesusca Davidpaj huahua huahuacunamanta huacharishcamantami Davidpaj mandanata japina carca (Romanos 1:3). ¿Imamantataj chaita nin? Mariaca Davidpaj shujtaj churi Natanmantami shamurca (Lucas 3:31). Mariaca Helipaj ushushimi carca. ¿Pero imamantataj Lucasca Josemi Helipaj churi carca nin? Ñaupa yayacunamanta listata rurashpaca cꞌaricunapaj shutillatami churajcuna carca. Lucasca Joseca Helipaj churimi nishpaca Helipaj yerno cashcatami nicurca (Lucas 3:23).

Jesús maijan familiamanta shamushcata parlashpaca Mateopish Lucaspish Jesusca Dios agllashca Mesías cashcatami ricuchircacuna. Fariseocunapish, saduceocunapish Jesús Davidmanta shamushcataca allimi yacharcacuna. Cunan punllacunapica Mateo libropish Lucas libropish Diospi tucui shunguhuan crishpa catingapajmi ayudan. Shinallataj Jehová Dios paipaj nishcacunata pajtachigrishcata tucui shunguhuan cringapajmi ayudan.