Ima tiyashcata ricui

Ima tiyashcata ricui

YACHAI 42

Alli religionpi tucui shunguhuan catishunchij

Alli religionpi tucui shunguhuan catishunchij

“Tucui imalla yachachishcataca, alli cashcata mana alli cashcata alli ricuichij. Alli cajllata chariraichij” (1 TESALONICENSES 5:21).

CANTO 142 Diospi shunguta churashpa shuyashunchij

CAITAMI YACHASHUN *

1. ¿Achca gentecunaca imamantataj Diosta alli adoranataca mana yachancuna?

MUNDO enteropica achca religioncunami tiyan. Casi tucuicunaca Dios munashca shinami Diosta adoranchij nishpami yuyancuna. Chaimantami huaquin gentecunaca cashna nishpa tapurishcacuna. “¿Alli religión tiyashcataca ima shinataj yachai tucunchij? ¿Diosca tucui religioncunatachu chasquin?” Pero cutin ¿testigo de Jehovacunaca Jehová Dios munashca shina adorashcataca tucui shunguhuanchu crinchij? ¿Jehová Diosca cunan punllapi ñucanchij ima shina paita adoracushcataca chasquinchu?. Cai yachaipimi cai tapuicunamanta Biblia imata yachachishcata ricushun.

2. 1 Tesalonicenses 1:5-pi nishca shinaca ¿apóstol Pabloca imamantataj pai crishcacuna verdadtaj cashcata yacharca?

2 Apóstol Pabloca Diospaj Shimita alli estudiashcamantami paica Diospaj yachachishcacuna verdadtaj cashcata tucui shunguhuan crirca (1 Tesalonicenses 1:5-ta liyipai). Paica alli huillaicunaca Diosmantami shamun nircami (2 Timoteo 3:16). Pabloca Diospaj Shimita alli intindishpami Jesús Mesías cashcata intindirca. Pero judiocunaca Jesús Mesías cashcata yachangapajca Bibliata mana investigarcacunachu. Paicunaca Diostami sirvinchij nishpapish paicunapaj ruraicunahuanca Diosta mana sirvishcatami ricuchircacuna (Tito 1:16). Shinapish Pabloca Diospaj Shimipi ima partecunallata crinataca mana agllarcachu. Ashtahuanpish paica tucuitami huillarca, tucuitami crirca (Hechos 20:27).

3. ¿Alli religionca tucui tapuicunatachu cutichin? (“ Jehová Diospaj rurashcacunata ricushpami pai yachaj cashcata intindinchij” nishca recuadrota ricui).

3 Huaquin gentecunaca alli religionca tucui paicuna tapushcatami cutichina can nishpami yuyancuna. Paicuna rurashca tapuicunata Biblia mana cutichijpipish chai tapuicunatami cutichina can nincunami. ¿Chaica ciertochu can? Pablo, Jesusta catijcunaman imata nishcata ricushun. Paica: “Tucui imalla yachachishcataca, alli cashcata mana alli cashcata alli ricuichij” nircami. Paica chashna nishpaca paipish mana tucuita intindishcatami ricuchirca (1 Tesalonicenses 5:21). Shinallataj Pabloca: ‘Cunanca ashallatami yachanchij. Amsalla espejopi shinallami chingajllata ricucunchij’ nircami (1 Corintios 13:9, 12). Pabloca mana tucuita yacharcachu. Chashnallataj ñucanchijpish mana tucuita yachanchijchu. Pero paica Diosmanta, paipaj munai imalla cashcataca allimi intindirca. Chashnami Pabloca Dios munashca shina adorashcata yacharca.

4. a) ¿Ima shinataj alli religionpi cashcata yachai tucunchij? b) ¿Cai yachaipica imacunatataj yachashun?

4 ¿Ima shinataj alli religionpi cashcata yachai tucunchij? Chaipajca Jesús paipaj catijcunata ima shina yachachishcamanta, cunan punllacunapish testigo de Jehovacuna ima shina Diosta sirvicushcamantami yachai tucunchij. Cai yachaipimi cai chuscu yuyaicunata ricushun. Diosta alli sirvijcunaca 1) yanga dioscunata, santocunataca mana adorancunachu, 2) Jehová Diospaj shutitami respetancuna, 3) Biblia yachachishcacunatami cazuncuna, 4) shujtajcunamanmi cꞌuyaita ricuchincuna.

YANGA DIOSCUNATA, SANTOCUNATA AMA ADORASHUNCHIJ

5. ¿Jesusca Jehová Diosta ima shina adorachuntaj yachachirca?

5 Jesusca jahua pachapi cashpapish, cai Allpapi cashpapish Jehová Diosllatami adorarca (Lucas 4:8). Paipaj discipulocunatapish chashnallataj Jehová Diosllata adorachunmi yachachirca. Jesuspish, discipulocunapish Jehová Diosta adorangapajca mana santocunata o yanga dioscunata utilizarcachu. Jehová Diosca shuj espiritumi can. Chaimantami runacunaca Diosman rijchajtaca shuj santotaca mana rurai tucuncuna (Isaías 46:5). ¿Imaman rijchajta rurashca santocunata rezanaca allichu canga? Moisesman cushca leypica Jehová Diosca: “Imaman rijchajcunatapish ama ruranguichijchu. Jahua pachapi cajcunaman rijchajtapish, cai pachapi cajcunaman rijchajtapish, yacu ucupi cajcunaman rijchajtapish, amataj ruranguichijchu. Chaicunataca ama cunguringuichijchu, amataj adoranguichijchu” nircami (Éxodo 20:4, 5). Jehová Diosllata jatunyachisha nijcunaca allimi yachan santocunata, yanga dioscunata mana adorana cashcata.

6. ¿Cunan punllacunapica testigo de Jehovacunaca Jehová Diosta adorangapajca pipaj ejemplotataj catincuna?

6 Historiamanta parlajcunaca punta siglopi Jesusta catijcunaca Diosllatami adorajcuna carca ninmi. Por ejemplo, historiamanta parlaj shuj libropica Jesusta punta catijcunaca yanga dioscunata ricushpa o santocunata ricushpaca paicunaca chaitaca “mana ricunayachijcunachu carca” ninmi (History of the Christian Church). Cunan punllacunapish testigo de Jehovacunaca punta siglopi Diosta sirvijcuna shinallatajmi paicunapaj ejemplota catinchij. Chaimantami santocunata, angelcunata mana adoranchij, Jesustapish mana mañanchij. Shinallataj banderatapish mana saludanchij o shujtaj cosascunapipish mana participanchij. Ñucanchijca Jesús nishca shimicunatami cazunchij. Jesusca: ‘Mandaj cambaj Jatun Diosllata adorangui’ nircami (Mateo 4:10).

7. ¿Testigo de Jehovacunaca achca religioncunamantaca imapitaj chꞌican can?

7 Achca gentecunaca religionta pushajcunatami casi adorancuna. Cullquita cushpa, librocunata randishpami paicunataca apoyancuna. Huaquincunacarin ima nishcataca tucuitami crincuna. Shinallataj paicunata ricushpapish achcatami cushicuncuna. Pero testigo de Jehovacunaca runacunataca mana adoranchijchu. Jehová Diospaj organizacionta pushajcunata respetashpapish Jesús yachachishcacunatami cazunchij. Jesusca: “Cancunaca tucuicunami huauquindijcuna canguichij” nircami (Mateo 23:8-10). Shinallataj religionta pushajcunata, politicocunataca mana adoranchijchu. Politicapipish mana chagrurinchijchu. Achca religioncunamantaca testigo de Jehovacunallami Jehová Diosta de verdadtaj alli adorajcuna cashcata ricuchinchij (Juan 18:36).

JEHOVÁ DIOSPAJ SHUTITA RESPETASHUNCHIJ

Jesusta alli catijcunaca Jehová Diospaj shutita shujtajcunaman huillashpami cushilla sintirinchij. (Párrafos 8 al 10-ta ricui). *

8. ¿Jehová Diosca ima shinataj paipaj shutita jatunyachichun munan?

8 Shuj cutinca Jesusca Jehová Diosta mañacushpaca Yayitu cambaj shutita jatunyachi nircami. Jehová Diosca Jesús mañashcatami cutichirca. Paica jahua pachamantami ñuca shutitaca jatunyachishami nirca (Juan 12:28). Jesusca cai Allpapi Jehová Diosmanta yachachicushpaca siempremi Yayitu Diospaj shutita jatunyachirca (Juan 17:26). Testigo de Jehovacunapish chashnallatajmi Jehová Diospaj shutitaca jatunyachinchij, shujtajcunamanpish Diospaj shutimanta yachachinchij.

9. ¿Punta siglopica Jesusta catijcunaca ima shinataj Diospaj shutita respetashcata ricuchircacuna?

9 Punta siglopi Jesusta catijcuna tiyai callarishca huashaca Jehová Diosca paicunapuramantami paipaj shutita jatunyachichun, shuj llajtata agllai callarishca (Hechos 15:14, NWT ). Jesusta catijcunaca Jehová Diospaj shutita utilizashpa, shujtajcunaman yachachishpaca cushillami sintirijcuna carca. Paicunaca Bibliapipish Diospaj shutitami quillcarcacuna. * Chashnami paicunalla Jehová Diospaj shutitaca rijsichijcuna carca (Hechos 2:14, 21).

10. ¿Testigo de Jehovacunaca ima shinataj Jehová Diospaj shutitaca jatunyachinchij?

10 ¿Testigo de Jehovacunaca Diospaj shutitaca ima shinataj jatunyachinchij? Cunan punllacunapica religionta pushajcunaca Diospaj shutitaca pacancunami. Paicunaca Bibliamantapish Diospaj shutitami llujchincuna. Huaquincunacarin Diospaj shutitaca mana ninachu canguichij nishpami jarcashcacuna. * Pero testigo de Jehovacunallami Diospaj shutitaca jatunyachishpa paipaj shutitaca respetanchij. Shujtaj religioncunaca Diospaj shutitaca gentecunamanca mana rijsichincunachu. ¿Ñucanchijca imamantataj Diospaj shutita rijsichinchij? Testigo de Jehová cashcamantami Diospaj shutita rijsichinchij (Isaías 43:10-12, NWT ). Traducción del Nuevo Mundo Bibliataca 240 millones yalli Bibliacunatami imprimishcanchij. Chai Bibliacunaca Diospaj shutitami charin. Shinallataj mil yalli shimicunaman publicacioncunata traducishpapish Diospaj shutitaca manataj pacashcanchijchu.

BIBLIA YACHACHISHCATA CAZUSHUNCHIJ

11. ¿Punta siglopi Jesusta catijcunaca ima shinataj Diospaj mandashcacunata cazushcata ricuchircacuna?

11 Jesusca Biblia yachachishcacunatami cazurca, Diospaj munaitapishmi pajtachirca, shujtajcunamanpishmi yachachirca (Juan 18:37). Shinallatajmi cunan punllacunapipish Jesusta catijcunaca Diospaj yachachishcacunata cazuncuna (Juan 4:23, 24). Jesusta catijcunamanta parlashpaca apóstol Pedroca mana llullata huillajcunami can nircami (2 Pedro 2:2). Punta siglopi Jesusta catijcunaca Diospaj mandashcacunata cazushcamantami paicunaca panda religioncunapaj yuyaicunata, costumbrecunata, shujtaj cosascunataca mana chasquijcuna carca (Colosenses 2:8). Cunan punllacunapish Diosta sirvijcunaca Dios munashca shina causangapajmi esforzarincuna (3 Juan 3, 4). Chaipajca Biblia yachachishca shinami Jehová Diosta cazushpa causanchij.

12. ¿Cuerpo gobernante huauquicunaca Bibliata alli intindishpaca imatataj rurancuna?

12 Testigo de Jehovacunaca Bibliataca tucuitami alli intindinchij nishpaca mana ninchijchu. Chaimantami maipica Bibliamanta yachachicushpa o congregacionta pushacushpaca pandarishcanchij. Pero Diosta sirvijcunaca Bibliataca asha ashami intindinguichij nishcatami yuyarina canchij (Colosenses 1:9, 10). Jehová Diosca asha ashami yachachin. Chaimantami alli intindingapajca pacienciahuan shuyana canchij (Proverbios 4:18). Cuerpo gobernante huauquicunaca ima yuyaimanta alli intindishpaca chai yuyaitaca tucuicunamanmi rato alli intindichin. Cutin shujtaj religionta pushajcunaca paicunapaj gentecunata cushichingapaj o paicunapaj ñaupajpi alli ricuringapajllami ima decisionta agllancuna. Testigo de Jehovacunaca Diospajman ashtahuan cꞌuchuyangapajmi huaquin cambiocunata ruranchij. Shinallataj Jesús yachachishca shinami Yaya Diosta sirvinchij (Santiago 4:4). Ñucanchijca ima cambiocunata rurashpaca cai mundopi tiyaj gentecuna nishcallamantaca mana cambianchijchu. Ashtahuanpish Bibliata alli intindishcamantami huaquin cambiocunata ruranchij (1 Tesalonicenses 2:3, 4).

SHUJTAJCUNAMAN CꞌUYAITA RICUCHISHUN

13. a) ¿Punta siglopica Jesusta catijcunataca imamantataj rijsijcuna carca? b) ¿Cunan punllacunapica testigo de Jehovacunaca imamantataj rijsincuna?

13 Punta siglopica Jesusta catijcunaca caishujmanta chaishujmanta cꞌuyaita ricuchishcamantami rijsishca carcacuna. Jesusca: “Chashna caishuj chaishuj cꞌuyanacujpimi, cancunataca ñuca yachacujcunataj cashcata tucuicuna rijsingacuna” nircami (Juan 13:34, 35). Shujtaj religioncunamantaca cꞌuyaitaca mana ricuchincunachu. Pero testigo de Jehovacunaca muyundij Allpapimi charij cashpapish, huajcha cashpapish, ima raza cashpapish, maijan llajtamanta cashpapish shuj shinalla cꞌuyaita ricuchinchij. Chaitaca tandanacuicunapi, jatun tandanacuicunapimi ricui tucunchij. Chashnami testigo de Jehovacunaca Jehová Dios munashca shina paita adorashcata ricuchinchij.

14. Colosenses 3:12 al 14-pi nishca shinaca ¿ima shinataj cꞌuyaita ricuchina canchij?

14 Bibliapica: “Tucuimanta yallica, cancunapurapi tucui shunguhuan cꞌuyaj caichij” ninmi (1 Pedro 4:8). Juchayuj cashcamantami maipica shujtajcunata llaquichinchij. Pero paicunata perdonashpami cꞌuyaita ricuchishun. Shinallataj shujtaj huauqui panicuna ñucanchijta mana alli tratajpipish paicunaman cꞌuyaita ricuchingapajca generosos cashunchij. Chashnami cꞌuyaita ricuchishun (Colosenses 3:12-14-ta liyipai). Cashna cꞌuyaita ricuchishpaca de verdadtaj Jehová Diosta sirvijcuna cashcatami ricuchishun.

SHUJ ALLI RELIGIONLLAMI TIYAN

15. ¿Cunan punllacunaca testigo de Jehovacunaca ima shinataj punta siglopi Jesusta catijcuna shina Jehová Diosta adoranchij?

15 Ima shinami punta siglopi Jesusta catijcuna Jehová Diosta sirvirca, chashnallatajmi Testigocunapish sirvinchij. Por ejemplo, punta siglopi Jesusta catijcunaca Diospaj organizacionta ñaupajman pushangapajca superintendentes viajantescuna, ancianocuna, siervo ministerialcunami tiyarca. Cunan punllapish Diospaj organizacionta ñaupajman pushangapajca testigo de Jehovacunaca chashnallatajmi ruranchij (Filipenses 1:1, QC, 1989; Tito 1:5). Shinallataj punta siglopi Jesusta catijcunamanca Jehová Diosca matrimoniota valorana cashcata, yahuarta mana churarina cashcata, congregacionpipish maijan jatun juchata rurajpi, mana arrepintirijpica paicunata congregacionmanta llujshichichunmi mandarca. Jesusta catijcunaca chaitami pajtachijcuna carca. Cunan punllacunapica testigo de Jehovacunapish chaillatatajmi ruranchij (Hechos 15:28, 29; 1 Corintios 5:11-13; 6:9, 10; Hebreos 13:4).

16. ¿Efesios 4:4 al 6-ca imatataj yachachin?

16 Jesusca achcacunami ñucata catingacuna. Pero huaquincunaca nij tucushpallami ñucata catij tucungacuna nircami (Mateo 7:21-23). Shinallataj Bibliapica tucuri punllacunapica huaquincunaca Diostami sirvinchij nij tucushpapish Dios mana tiyashca cashcatami ricuchingacuna nircami (2 Timoteo 3:1, 5). Pero Bibliapica allimi intindichin shuj alli religionlla tiyashcata. Paicunami Jehová Diospaj munaita ruracuncuna (Efesios 4:4-6-ta liyipai).

17. a) ¿Cunan punllacunapica picunataj Jesuspaj ejemplota catincuna? b) ¿Maijantaj alli religión can?

17 ¿Cunan punllacunapica maijan religiontaj Jehová Dios munashca shina adorancuna? Cai yachaipi ricushca shinaca Bibliapimi Jehová Diosta ima shina adorana cashcata yachashcanchij. Shinallataj Jesuspaj ejemplomantapishmi yachashcanchij. Punta siglopi Jesusta catijcunapish ima shina Jehová Diosta adorashcatami yachashcanchij. Chaimantami alli yachanchij testigo de Jehovacunalla alli religión cashcata. Jehová Diospaj pueblopi cashcamanta, Jehová Diosta alli rijsishcamanta, paipaj munai maijan cashcata yachashcamantami cushilla sintirinchij. Chaimanta Jehová Dios munashca shina adorashpa catishunchij.

CANTO 3 Canmi ñucata ayudaj cangui

^ párr. 5 Cai yachaipica Jesús ima shina Jehová Diosta adorashcata, punta siglopipish Jesusta catijcuna ima shina Jesús yachachishca shina Jehová Diosta adorashcatami yachashun. Shinallataj cunan punllacunapish testigo de Jehovacunaca ima shina cai ejemplota caticushcatami yachashun.

^ párr. 9 La Atalaya 1 de julio de 2010, página. 6-pi “¿Empleaban los primeros cristianos el nombre de Dios?” nishca recuadrota ricui.

^ párr. 10 2008 huatapica papa Benedictoca catolicocunataca cantacushpapish, mañacushpapish, ima shujtaj cosascunata ruracushpaca Diospaj shutitaca “mana utilizanachu canguichij” nishpami mandarca.

^ párr. 63 FOTOMANTA: Diospaj organizacionca La Traducción del Nuevo Mundo Bibliataca 200 yalli shimicunapimi gentecuna paicunapaj propio shimipi liyichun traducishcanchij. Cai Bibliacunaca Jehová Diospaj shutitami charin.