Yachachikuypa kasqanman rinapaq

Yachachikuyman rinapaq

¿Hinallachu kawsasunchik chuya espirituman hina?

¿Hinallachu kawsasunchik chuya espirituman hina?

¿Hinallachu kawsasunchik chuya espirituman hina?

‘Chuya espirituman [. . .] hina kawsaspaqa aychapa munasqallantaqa amaña ruraychikchu.’ (GALATAS 5:16.)

1. ¿Imaynatam chuya espiritupa contranpi huchallikuchwanpas hina manchakuymanta librakuchwan?

CHUYA espiritupa contranpi huchallikuchwanpas hina manchakuymantaqa atichwanmi librakuyta. Chaypaqqa apostol Pablopa nisqantam kasukunanchik: ‘Chuya espirituman [. . .] hina kawsaspaqa aychapa munasqallantaqa amaña ruraychikchu’ (Galatas 5:16). Diospa chuya espiritunwan yanapachikuspanchikqa, mana allin munaykunawanqa manam atipachikusunchu (Romanos 8:2-10).

2, 3. ¿Imaynatam yanapawanchik chuya espirituman hina kawsayqa?

2 Chuya espirituman hina kawsaptinchikqa, Diospa kallpanmi yanapawasun Jehová Diosta kasukunapaq. Hinaspa Diospa sumaq kayninkunatam qatipakusun predicaspa, congregacionpi, wasinchikpi hinaspa maypi tarikuspapas. Chuya espirituman hina kawsasqanchikqa sutillatam qawakunqa casado vidapi, wawa-churikunawan, wawqe-paninchikkunawan hinaspa runamasinchikkunawan imayna kasqanchikpipas.

3 ‘Espirituman hina Diospaqña kawsayqa’ yanapawanchikmi huchallikuyta saqenapaq (1 Pedro 4:1-6). Hinaspapas manamá haykapipas rurasunchu mana pampachay atina huchataqa. ¿Imakunapiwanmi yanapawanchik chuya espirituman hina kawsayqa?

Diosmantawan Jesucristomanta ama karunchakusunchu

4, 5. Chuya espirituman hina kawsaspaqa, ¿ñoqanchikpaq Jesus ima kasqantam reqsisunchik?

4 Chuya espirituman hina kawsasqanchikraykum, Dioswan hinaspa Churinwanpas hinalla sumaq amistadninchik kanqa. Diospa chuya espiritun qosqanmanta rimaspam apostol Pablo Corinto llaqtapi cristianokunaman, ñawpapi taytacha-mamacha adoraq kasqankuta yachaspam kaynata qellqarqa: ‘Kaytayá yachaychik “Jesusqa ñakasqayá kachun” niq runaqa manam Diospa espiritunpa atiyninwanchu rimachkan. Manataqmi pipas ninmanchu: “Jesusqa Señormi” nispaqa mana chuya espiritu yanapaptinqa’, nispa (1 Corintios 12:1-3). Ima espiritupas Jesusta ñakananpaq pitapas kallpanchaptinqa Satanasmantam hamun. Cristianokunam ichaqa chuya espirituman hina kawsanchik, chaymi allinta yachanchik Jehová Dios Jesusta kawsarichisqanta chaynataq llapan unanchasqanmanta hatunchasqantapas (Filipenses 2:9-11). Iñinchiktaqmi Jesucristo librawananchikpaq wañukusqanpi hinaspapas chaskinchikmi Diospa churasqan kamachiq Señorninchik kasqantapas.

5 Punta pachak watapim achka runakuna cristianom kaniku nispankupas, manam creerqakuchu Jesus hanaq pachamanta hamusqanta (2 Juan 7-11). Wakinkunaqa chay llulla rimasqankutam creerurqaku hinaspam Jesucristomanta cheqap yachachikuykunata qepancharurqaku (Marcos 1:9-11; Juan 1:14). Chuya espirituman hina kawsaspanchikqa, manamá Jehová Diospa llaqtanmanta karunchakuspa contranpiqa churakusunchu. Espiritualpi rikchan-rikchan kaspanchikqa hinallamá Jehová Diospa favorninta chaskisun chaynataqmi “cheqap kaqpi” kawsasunpas (3 Juan 3, 4). Chaynaqa Diospa llaqtanpa contranpi mana allin yachachikuykunataqa ama chaskisunchu, chaynapi hanaq pachapi kaq Taytanchikwan allin kananchikpaq.

6. ¿Imaynatam Diospa chuya espiritunqa kawsachiwanchik chayman hina kawsaptinchikqa?

6 Apostol Pablom ‘aychapa munasqallanmanta’ rimaspan kaykunamantawan rimarqa, taytacha-mamacha yupaychaymanta, runakunapa pantay yachachisqan qatikuymanta, imaymanapi huchapakuymanta hinaspa penqaypaq kaqkuna ruraykunamantapas. Ichaqa nirqataqmi: ‘Jesucristopaña kaqkunaqa chakatasqata [“warkusqata”, NM] hinañam saqerunchik aychapa munasqankunataqa’, nispa. Chuya espirituman hina kawsaqkunaqa allintayá kawsakusunchik (Galatas 5:19-21, 24, 25). ¿Ima sumaq kayninchikkunam ñoqanchikpi kanqa chuya espirituman hina kawsaptinchikqa? Apostol Pablom nirqa, ‘chuya espirituñataqmi kawsachiwanchik: kuyakuqta, kusisqallata, hawkallata, pacienciakuqta, sumaq sonqollata, kuyapayakuqta, cumpliqta [“iñiyniyoqta”, NM], llampu sonqollata hinaspa imapipas controlakuqta’, nispa (Galatas 5:22, 23). Kunanñataq kay sumaq kaykunamanta yachasunchik.

‘Kuyanakusunyá’

7. ¿Imam kuyakuy, hinaspa imaynataq kuyakuyniyoqqa?

7 Kuyakuyqa, sonqomantapuni pimantapas interesakuymi. Bibliaqa ninmi ‘Diosqa kuyakuqllañam’ nispa, Jehová Diosqa kuyakuypi mana igualay atina kasqanrayku. Librawananchikpaq Jesuspa wañukusqanmi qawachin Diospa hinaspa Churinpa ancha kuyawasqanchikta (1 Juan 4:8; Juan 3:16; 15:13; Romanos 5:8). Kuyanakusqanchikpim reqsiwanchik Jesuspa qatiqninkuna kasqanchikta (Juan 13:34, 35). Chaymi Diosqa kamachin ‘kuyanakunanchikpaq’ (1 Juan 3:23). Pablopas ninmi, kuyakuyniyoqqa pacienciakuqmi hinaspa imapas qokuykuqmi. Manam celosakuqchu, manam alabakuqchu, manam penqaypaq ruraqchu, manam kikillanpaq munaqchu. Manam piñakuqchu, nitaqmi imamantapas yuyaspa cheqnikuqchu. Manataqmi kusikunchu hukpa huchankunamantapas aswanqa cheqap kaqmantam kusikun. Tukuytam aguantan, tukuytam creen, tukuytam confianzawan suyan, tukuytam pacienciakun. Kuyakuyqa wiñaypaqmi (1 Corintios 13:4-8).

8. ¿Imanasqam kuyananchik iñiqmasinchikkunata?

8 Diospa espiritun kuyakuyniyoqta kawsachiwaptinchikqa, Dioswan hinaspa runamasinchikwan imayna kasqanchikpim sutilla qawakunqa (Mateo 22:37-39). Apostol Juanmi qellqarqa: “Runamasinta mana kuyaqqa wañusqaraqmi kachkan. Pipas runamasin cheqniqqa runa wañuchiqmi. Yachasqanchikpi hinapas runamasin wañuchiqqa manaraqmi wiñay kawsayniyoqraqchu”, nispa (1 Juan 3:14, 15). Ñawpaq Israel nacionpim mana cheqnichkaspa qonqaymanta runata wañurachiqkunam amparakuna llaqtallaman lluptinanku karqa (Deuteronomio 19:4, 11-13). Chuya espirituman hina kawsaspaqa kuyasunmi Jehová Diosta, iñiqmasinchikkunata hinaspa huk runakunatapas.

Jehová “Diospa kusikuyninqa amparawaqninchik wasi hinam”

9, 10. ¿Imataq kusikuyqa, hinaspa imakunawantaq kusikunchikman?

9 Kusikuyqa sonqomantapuni contentakuspa tarikuymi. Jehová Diosqa ‘kusikunmi’ (Salmo 104:31). Jesuspas anchatam kusikun Taytanpa munayninta ruraspan (Salmo 40:8; Hebreos 10:7-9). Ñoqanchikpaqpas Jehová “Diospa kusikuyninqa amparawaqninchik wasi hinam” (Nehemias 8:10).

10 Jehová Diosmanta kusikuy chaskisqanchikwanmi, sasachakuypi kaspa chaynataq llakisqa kaspa otaq qatikachasqa kaspapas Diospa munayninta ruraspa anchata kusikunchik. ¡Maynatam kusichiwanchik “Diospa yachayninta” tariyqa! (Proverbios 2:1-5.) Dioswan kusisqa allin kasqanchikqa, Paymanta cheqapta yachasqanchikmantam, hinaspa Diospi chaynataq librawananchikpaq Jesuspa wañukusqanpipas iñisqanchikraykum (1 Juan 2:1, 2). Chaymantapas kusichiwanchikmi enteron pachapi wawqe-paninchikkunawan huk sonqolla kasqanchik (Sofonias 3:9; Hageo 2:7). Kusichiwanchiktaqmi Diospa Munaychakusqanta suyakuyninchik hinaspa sumaq noticiamanta predicasqanchikpas (Mateo 6:9, 10; 24:14). Chaynallataqmi kusichiwanchik wiñaypaq kawsakuyta suyasqanchikpas (Juan 17:3). Chayna suma-sumaq suyakuyninchik kachkaptinqa, ancha kusisqamá tarikuchwan (Deuteronomio 16:15).

Hawkalla kayninchik hinaspa pacienciakuyninchik

11, 12. a) ¿Imataq hawkayay? b) ¿Imaynatam kawsachiwanchik Diospa hawkayay qowasqanchik?

11 Hawkalla kayqa mana afanasqallaña kawsakuymi. Hanaq pachapi Taytanchikqa hawkayay qokuqmi chaymi niwanchik: ‘runaykunatapas hawka kawsakuywanmi bendeciykusaq’, nispa (Salmo 29:11; 1 Corintios 14:33). Chaynataq Jesuspas nirqam hawkayayta discipulonkunaman qonanpaq (Juan 14:27). ¿Imaynatam Jesuspa hawkayay qosqan yanapanman karqa?

12 Yanaparqam qatiqninkunapa piensayninta hinaspa sonqontapas hawkayachispa mana llumpayta manchakunankupaq. Jesuspa prometesqan chuya espirituta chaskiruspankum astawanraq hawkayaypi tarikurqaku (Juan 14:26). Kunan tiemponchikpipas chuya espiritupa yanapayninwanmi hinaspa Diosninchik mañakusqanchikta kutichiwaspanchikmi, mana entiendey atina hawkayayta tarinchik piensayninchikpi hinaspa sonqonchikpipas (Filipenses 4:6, 7). Chaymantapas Jehová Diospa chuya espiritunmi yanapawanchik iñiqmasinchikkunawan hinaspa huk runakunawanpas hawkalla kananchikpaq (Romanos 12:18; 1 Tesalonicenses 5:13).

13, 14. ¿Imataq ancha pacienciayoq kayqa, hinaspa imanasqataq ancha pacienciayoq kananchik?

13 Ancha pacienciayoq kayqa hawkalla kaywanmi tupan, kaymi yanapawanchik insultokunata otaq mana allinkunata rurawaptinchikpas chaykuna allinyanankama hawkalla aguantananchikpaq. Diosqa ancha pacienciayoqmi (Romanos 9:22-24). Jesuspas qawachinmi kay sumaq kaytaqa chaymi ñoqanchikpas allinkunata chaskinchik, apostol Pablom qellqarqa: “Llakipayariykuwaspan pacienciaykuwarqa puntata hinaspam lliw runakunaman qawachirqa Jesucristoman iñikuspalla ñoqa hina wiñaypaqña kawsanankupaq”, nispa (1 Timoteo 1:16).

14 Ancha pacienciayoq kayqa yanapawanchikmi mana allinkunata niwaptinchik otaq mana kuyapayaspa ima mana allintapas rurawaptinchik aguantanapaq. ‘Llapallanwanpas pacienciakuychik’, nispam nirqa Pablo iñiqmasinkunata (1 Tesalonicenses 5:14). Llapallanchikmi pantaq kanchik, chaymi agradecekunchik mana allinta ruraruptinchik ñoqanchikwan pacienciakusqankumanta. Chaynaqa kallpanchakusunyá ‘kusikuywanraq aguantananchikpaq’ (Colosenses 1:9-12).

Sumaq sonqo hinaspa kuyapayakuy

15. ¿Imaynatam sumaq sonqo hinaspa kuyapayakuq kananchik, hinaspa pikunam kaykunapi ejemplonchik?

15 Sumaq sonqo hinaspa kuyapayakuq kayqa yaqa hina kaqllam, kaytaqa qawachisun hukkunapi interesakuspa hinaspa allinkunata rimaspa chaynataq ruraspapas. Jehová Dios hinaspa Churinpas kuyapayakuqmi kanku (Romanos 2:4; 2 Corintios 10:1). Chaynataqmi Diospa siervonkunatapas niwanchik kuyapayakuq kananchikpaq (Miqueas 6:8; Colosenses 3:12). Diosta mana sirveq runakunapas ‘kuyakuyllawanña atiendekuqmi’ kanku (Hechos 27:3; 28:2). Hinaptinqa ñoqanchik, chuya espirituman hina kawsaqkunaqa astawanraqchá kuyapayakuqllaña kananchik.

16. ¿Imakuna pasakuptinmi kuyapayakuq kananchik?

16 Wakinpiqa piñakunchikmi, pipas nanachiq rimaykunawan hinaspa mana kuyakuywan rimawaptinchik. Chayna kaptinpas kuyapayakuqmi kananchik. Apostol Pablom nirqa: “Piñakuspaqa amataqyá huchallikuychikchu, amayá inti seqaykunankamaqa piñakuruychikchu. Amayá chikantapas dejakuychikchu diablo huchallichisunaykichiktaqa”, nirqataqmi: “Aswanqa sumaq sonqo kaspayá kuyapayanakuychik, Diospas Cristoraykum pampachasurqankichik, chaynayá qamkunapas pampachanakuychik”, nispa (Efesios 4:26, 27, 32). Astawanmi kuyapayakuq kananchik sasachakuypi tarikuqkunawan. Pipas allin rurayta hinaspa cheqapman hina kawsakuyta saqeyta munaptinqa, ancianokunaqa manachá kuyapayakuqchu kanmanku llakirachiyta manchakuspanku Bibliawan mana yanapaykuspankuqa (Efesios 5:9).

17, 18. ¿Imakunapiwantaq kanman kuyapayakuq kayqa, hinaspa imaynatam yanapawananchik vidanchikpi?

17 Chaymantapas kuyapayakuq kayqa, allin rurayniyoq kaymi, ancha allin kawsaymi hinaspa allin runa kaypas. Diosqa mana tupachiy atina alli-allin Diosmi (Salmo 25:8; Zacarias 9:17). Jesuspas reqsichikurqam allin rurayniyoq hinaspa ancha allin kawsakuq kasqanwan. Ichaqa huk runa “Allin yachachikuq” niptinmi payqa mana munarqachu Allin nispa sutichanantaqa (Marcos 10:17, 18). Manam munarqachu chayna ninantaqa Dioslla ancha allin kuyapayakuq kasqanta yachasqanrayku.

18 Kuyapayakuq kaspanchik imakunatapas allin ruray munasqanchiktam harkan: pantaq runa kayninchik (Romanos 5:12). Chayna kaptinpas, atinchikmanmi kuyapayakuq kananchikpaq Diosninchikta mañakuyta (Salmo 119:66). Roma nacionpi cristianokunamanmi apostol Pablo kaynata qellqarqa: “Ñoqaqa yachanim qamkunaqa allin runakuna kasqaykichikmanta”, nispa (Romanos 15:14). Congregacionpi ancianopas “allin kaqkunata kuyaqmi” kanan (Tito 1:7, 8). Espirituman hina kawsaptinchikqa, kuyapayakuq kasqanchikwanmi reqsisqa kasunchik chaynataq Jehová Diospas allinkuna rurasqanchikmantam yuyariwasun (Nehemias 5:19; 13:31).

‘Cheqap iñiyniyoq’

19. Hebreos 11:1 nisqanman hina, ¿imataq iñiyqa?

19 “Iñiywanmi suyasqanchikta chaskinanchikpaq seguranchik. Iñiyllawantaqmi manaraq rikusqanchiktapas cheqap kasqanpaqña hapinchik” (Hebreos 11:1). Iñiyninchik kaptinqa, segurom kasunchik Jehová Diospa lliw prometewasqanchik cumplikunanmanta. Chaynataq mana rikuy atisqanchikkunata cheqap kasqanpaqña hapichkanchikman otaq qawachkanchikmanpas hinam, iñiyqa. Ejemplopaq, tukuy imaymana unanchasqa kaqkunam qawachiwanchik Dios kasqanmanta. Kayna iñiyniyoqmi kasunchik espirituman hina kawsaspaqa.

20. ¿Imataq intuwaqninchik huchaqa, hinaspa imaynatam chay huchaman mana urmachwanchu chaynataq aychapa munayninkunamanpas?

20 Mana iñiyniyoq kayqa huchawan intuchikuymi (Hebreos 12:1). Iñiyninchikta chinkachiq aychapa munayninkunapi, qollqella maskaypi hinaspa pantasqa yachachikuykunapi mana wichinanchikpaqmi, Diospa chuya espiritunwan yanapachikunanchik (Colosenses 2:8; 1 Timoteo 6:9, 10; 2 Timoteo 4:3-5). Kaymi kunan tiempopi Jehová Diospa serviqninkunapa iñiyninta wiñachin, Bibliapi rikuriq ñawpa tiempopi serviqninkunapa iñiyninta wiñachisqanman hina (Hebreos 11:2-40). Chaymantapas ‘cheqap iñiyniyoq’ kasqanchikmi hukkunapa iñiyninta kallpanchanman (1 Timoteo 1:5; Hebreos 13:7).

Llampu sonqo hinaspa controlakuy

21, 22. ¿Imataq llampu sonqolla kayqa, hinaspa imanasqam vidanchikpi qawachinanchik?

21 Llampu sonqo kayqa, imayna kasqanchikpi hinaspa huk runakunawanpas manso kaymi. Kayqa Diospa sumaq kaynintaqmi. Chaytaqa yachanchikmi Jesuspas Taytan hina llampu sonqo kasqanrayku (Mateo 11:28-30; Juan 1:18; 5:19). Hinaptinqa, ¿imaynataq Diosta serviqkunaqa kananchik?

22 Cristianokuna hinam ‘llampu sonqo kasqanchikta [. . .] llapallan runakunaman’ qawachinanchik (Tito 3:2). Chaynatam ruranchik runakunaman predicaspa. Chaymantapas chuya espirituman hina allin kaqkunatam nin ‘llampu sonqollawan’ pantaqkunata yanapanankupaq (Galatas 6:1). Llapallanchikmi yanapakuchwan congregacionpi huñulla hinaspa hawkalla kananchikpaq ‘humillakuspa llampu sonqolla’ kaspanchik (Efesios 4:1-3). Llampu sonqolla kananchikpaqqa, sapa punchawmi espirituman hina kawsananchik hinaspa controlakuq kananchik.

23, 24. ¿Imataq controlakuyqa hinaspa imaynatam yanapawanchik?

23 Controlakuyqa yanapawanchikmi piensayninchikta, rimayninchikta hinaspa rurayninchiktapas sujetanapaq. Jehová Diosqa controlakurqam Babilonia nacionpi runakuna Jerusalen llaqtanta purmarachiptinpas (Isaias 42:14). Jesuspas sumaq ‘ejemplotam’ qowarqanchik, controlakuspanmi ñakariykunata aguantarqa. Apostol Pedroñataq cristianokunata nirqa, ‘yachayniyoq karuspañataqyá kallpanchakuychik controlakuq kanaykichikpaq’, nispa (1 Pedro 2:21-23; 2 Pedro 1:5-8).

24 Congregacionpi ancianokunapas controlakuqmi kananku (Tito 1:7, 8). Chuya espirituman hina kawsaqkunaqa llapallanchikmi controlakuq kananchik, chaynapim huchapakuyman, qacha rimayman mana wichisunchu, manataqmi rurasunchu Diosmanta karunchawaqninchik huchakunatapas. Diospa espiritun controlakunanchikpaq yanapawaptinchikqa, hukkunam musyanqaku rimasqanchikpi hinaspa imayna kawsasqanchikpipas.

Hinalla chuya espirituman hina kawsasunchik

25, 26. Diospa espiritunman hina kawsasqanchik, ¿imaynatam yanapawasun runamasinchikwan kawsasqanchikpi hinaspa suyasqanchikkunapipas?

25 Chuya espirituman hina kawsaspaqa, Diospa Munaychakusqanmantam ganasllawanña willakusunchik (Hechos 18:24-26). Hukkunapas, astawanqa iñiqmasinchikkunam kusisqa kanqaku ñoqanchikwan kaspanku. Diospa chuya espiritunwan yanapachikuspam wawqe-paninchikkunata iñiyninkupi kallpanchasuntaq (Filipenses 2:1-4). ¿Manachu cristianokuna munanchik kaykunata?

26 Satanaspa munaychakusqan kay pachapiqa sasam chuya espirituman hina kawsayqa (1 Juan 5:19). Chayna kaptinpas millonninpi runakunam chuya espirituman hina kawsachkanku. Kuyakuywan chuya espiritu qowaqninchik Jehová Diospi tukuy sonqonchikwan confiakuspaqa, kunan tiempopipas kusisqam kawsakusun chaynataq hamuq tiempopipas Taytanchikpa munasqanman hinam wiñaypaq kawsakusun (Salmo 128:1; Proverbios 3:5, 6).

¿Ima niwaqtaq?

• Chuya espirituman hina kawsaspaqa, ¿imaynam kasunchik Dioswan hinaspa Churinwanpas?

• ¿Imaynatam chuya espiritu kawsachiwanchik?

• ¿Imakunata ruraspam qawachisunchik chuya espirituman hina kawsasqanchikta?

• Diospa espiritunman hina kawsasqanchik, ¿imaynatam yanapawasun kunan tiempopi hinaspa suyasqanchikkunapipas?

[Kay yachachikuypa tapukuyninkuna]