Kichay leenaykipaq

Índice nisqaman riy

Asá, Josafat, Ezequías, Josías

Jehová Diosta tukuy sonqonchiswan servisun

Jehová Diosta tukuy sonqonchiswan servisun

“Señor Diosníy, valekuykin imaynatachus servisqayta yuyarinaykipaq. Noqaqa tukuy sonqon servirayki” (2 REY. 20:3)

52, 65 TAKIKUNA

1-3. a) ¿Imaynatan Jehová Diosta tukuy sonqowan servisunman? b) ¿Pin tukuy sonqonwan Diosta serviran?

LLAPANCHISPAS juchayoq runakunan kanchis chaymi sapa kutilla pantanchis. Ichaqa Jehová Diosmi churinta kachamuran juchanchismanta kacharichiwananchispaq. Sichus juch’uyaykukuspa juchanchismanta pesapakusun chayqa, Diosmi khuyapayaspa perdonawasun (Sal. 103:10). Chaywanpas payqa munanmi “tukuy sonqowan” servinanchista (1 Crón. 28:9). ¿Imaynatan Diosta tukuy sonqowan servisunman?

2 Chayta yachanapaq yachasun Asá reymanta Amasías reymantawan. Paykunaqa allin kaqkunatan ruwaranku, mayninpitaq pantaranku. Ichaqa Asá reymantan Biblia nin: “Asaqa Señor Diospaq junt’aq [sonqollapuni] karan”, nispa (2 Crón. 15:16, 17; 25:1, 2; Prov. 17:3). Arí, Asá reyqa kallpachakuranmi Diosta tukuy sonqowan servinanpaq. Amasías reymi ichaqa mana chaytachu ruwaran, payqa manan ‘tukuy sonqowanchu’ Jehová Diosta serviran. Chaymi enemigonkunata atipasqan qhepaman chay runakunaq idolonkuta apaspa adoraran (2 Crón. 25:11-16).

3 ¿Ima ninanmi Bibliapi “sonqo” nisqa simi? Sonqo nispaqa nishan ukhunchispi imayna runa kasqanchistan, piensasqanchista, munasqanchista, qhepaman imakunatachus ruway munasqanchista, imaraykuchus imatapas ruwasqanchista ima. Chhaynaqa, ¿iman Diosta tukuy sonqowan serviy? Tukuy kallpanchiswan payta munakuymi wiñaypaq payllata adoraymi. Pantaq runakunaña kanchis chaypas, atisunmanmi tukuy sonqowan serviyta, ichaqa manan jujkuna tanqawasqanchisraykuchu servinanchis (2 Crón. 19:9).

4. ¿Imamantan kay estudiopi yachasun?

4 Kay estudiopin yachasun Asá, Josafat, Ezequías, Josías reykunamanta. Paykunapas pantaq runakunan karanku, chaywanpas tukuy sonqowanmi Jehová Diosta serviranku, chhaynapin Diospa sonqonta kusichiranku. ¿Imakunatan ruwaranku? ¿Imaynatan noqanchispas paykunaq ejemplonta qatikusunman?

“ASAQA SEÑOR DIOSPAQ JUNT’AQLLAPUNIN KARAN”

5. ¿Imatan Asá rey ruwaran kamachikuq kapuspa?

5 Asá reyqa Judá llaqtapi kinsa kaq kamachikuqmi karan. Payqa rey kapuspan wijch’uran kamachisqan llaqtakunapi llapa idolokunata adorana wasipi t’inkikuq qharikunatapas. Jatun mamantapas reyna kayninmantan wijch’uran “Asera diosaq millay rijch’ayninta ruwachisqan jawa” (1 Rey. 15:11-13). Chaymantapas llaqtapi runakunatan kallpacharan Jehová Diosta “servinankupaq” ‘kamachikuyninkunata junt’anankupaq’ ima (2 Crón. 14:4).

Asá reyqa kamachisqan llaqtakunapi llapa idolokunatan wijch’uran

6. ¿Imatan Asá rey ruwaran Etiopía ejército paykuna contra sayariqtin?

6 Asá reypa kamachikusqan tiempopiqa, chunka watan Judá llaqta runakuna thajpi kausaranku. Ichaqa chay qhepamanmi Etiopía ejército 300 carretakunayoq jamuranku paykunawan maqanakunankupaq (2 Crón. 14:1, 6, 9, 10). ¿Imatan Asá rey ruwaran? Jehová Diospin confiaran chaymi paypa yanapayninta mañakuran (leey 2 Crónicas 14:11). Jehová Diosqa paypi confiasqanta rikuspan Asá reyta uyariran, jinan chay maqanakuypi atipachiran (2 Crón. 14:12, 13). Juj kutikunapipas Jehová Diosqa yanaparanmi llaqtanta, llaqtapi reykuna manaña paypi confiarankuchu chaypas. Chaypin rikuchiran paylla cheqaq Dios kasqanta (1 Rey. 20:13, 26-30). Ichaqa juj kutinmi Asá rey mana allin kaqta ruwaran. Juj sasachakuypi tarikushaspan Jehová Diosmanta mañakunanmantaqa Siria reypa yanapayninta mañakuran (1 Rey. 15:16-22). Chaywanpas Jehová Diosqa yacharanmi Asá reypa munakusqanta, tukuy kausasqan p’unchaykuna ‘junt’aqllapuni kasqantapas’. ¿Imaynatan Asá reypa ejemplonta qatikusunman? (1 Rey. 15:14.)

7, 8. ¿Imatan ruwananchis sasachakuykunapi tarikuqtinchis?

7 Noqanchisri, ¿tukuy sonqowanchu Diosta servishanchis? Chayta yachanapaq tapukusun: “Sasaña kaqtinpas, ¿kasukushanichu Diosta? ¿Kallpachakushanichu Diospa llaqtan ch’uya kananpaq?”, nispa. Kaypi yuyaykusun: ¿Imatan ruwasunman juj familianchis otaq amigonchis Diospa llaqtanmanta qarqosqa kapuqtin? ¿Ima ruwaymanmi sonqonchis tanqawasun? ¿T’aqakapusunchu paymanta? Asá reyqa kallpatan jap’inan karan jatun mamanta reyna kasqanmanta wijch’unanpaq. Noqanchispas pay jinan mana manchakuq kananchis Diospa kamachikusqanta kasukunapaq.

8 Noqanchispas mayninqa Asá rey jinan sasachakuykunapi rikukusunman. Yaqapaschá escuelapi compañerokuna otaq profesorkuna Testigo kasqanchismanta burlakunqaku. Yaqapaschá llank’ananchismanta asamblepaq permisota mañakuqtinchis otaq mana paykuna jina qolqe sonqo kasqanchismanta burlakullanqakutaq. Chaykunapi tarikuspaqa Asá jinan Jehová Diosmanta mañakunanchis, kallpata jap’inanchis, allin kaqtataq ruwashanallanchis. Chaykunata ruwasun chayqa, Diosmi yachanqa paypi confiasqanchista jinan payqa kallpata qowasun aguantananchispaq.

9. ¿Imata ruwaqtinchismi Jehová Dios kusikunqa?

9 Asá reyqa kallpacharanmi juj runakunatapas Jehová Diosta servinankupaq. Chaytan noqanchispas ruwananchis. Sichus runakunata tukuy sonqowan yanapasun Diosta adoranankupaq wiñay kausayman aypanankupaq ima chayqa, Diosmi anchata kusikunqa.

JOSAFAT REYQA JEHOVÁ DIOSTAN SERVIRAN

10, 11. ¿Imakunata ruwaspan Josafatpa ejemplonta qatikusunman?

10 Josafatpas allin kaqtan ruwaran. Biblian nin: “Josafatqa taytan Asaq kausasqanta jinan kausaran”, nispa (2 Crón. 20:31, 32). Payqa taytan jinan runakunata kallpacharan Jehová Diosllata adoranankupaq. ¿Imaynatan chayta ruwaran? Runakunatan Judá llaqtakunaman kacharan ‘Diospa kamachikuy siminta yachachinankupaq’ (2 Crón. 17:7-10). Chaymantapas pay kikinpunin Israel llaqtata rispa Efraín llaqtakama chayaran runakunata Jehová Diosman kutirikunankupaq kallpachaspa (2 Crón. 19:4). Josafat reyqa Jehová ‘Diostan tukuy sonqo serviran’ (2 Crón. 22:9).

Josafat reyqa runakunatan kallpacharan Jehová Diosllata adoranankupaq

11 Kunanpas Jehová Diosqa munanmi llapa runakuna paymanta yachanankuta. ¿Yanapakushanchischu chay llank’aypi? ¿Kallpachakushanchischu sapa killa predicacionman lloqsinanchispaq? ¿Kallpachakushanchischu jujllamanpas Bibliamanta estudiota qonapaq? ¿Mañakushanchischu estudiota tarinapaq? ¿Kallpachakusunmanchu samarinanchis p’unchaypi jujllamanpas estudiota qonapaq? Josafatqa kallpachakuranmi runakunata yanapananpaq, chaytan noqanchispas ruwananchis. Chaymantapas yanapasunmanmi iñiyninkupi chiriyapuq iñiqmasikunata. Umalliqkunapas kallpachakunkumanmi iñiq t’aqankupi qarqosqa runakunaman visitanankupaq.

12, 13. a) ¿Imatan Josafat rey ruwaran sinchi manchasqa kashaspa? b) ¿Imaraykun Josafatpa ejemplonta qatikunanchis?

12 Juj kutinmi sinchi askha soldadokuna Judá contra sayariran. ¿Imatan Josafat ruwaran? Payqa Asá taytan jinan Jehová Diospi confiaran jinaspa yanapayninta mañakuran (leey 2 Crónicas 20:2-4). Josafatqa sinchi manchasqan kasharan, chaymi Diosta niran: “Noqaykuqqa manan kallpayku kanchu, chay sinchi askha soldadokunawan tupanaykupaq. Paykunan noqayku contra jamun, manan imanayta atiykuchu, ichaqa qanllamanmi jap’ipakuykiku”, nispa (2 Crón. 20:12).

13 Noqanchispas sasachakuykunapi tarikuspan mana imanakuyta atisunmanchu, sinchi manchasqataqmi kasunman (2 Cor. 4:8, 9). Ichaqa, ¿imatan Josafat ruwaran? Llaqtaq ñaupanpi Diosmanta mañakuspan niran: ‘Noqaykuqqa manan kallpayku kanchu chay sinchi askha soldadokunawan maqanakunaykupaq’, nispa (2 Crón. 20:5). Qosakuna, ¿imaynatan Josafatpa ejemplonta qatikuwaqchis? Wasipi ima jatun sasachakuypas kashan chayqa, ama p’enqakuspa familiaykichispa ñaupaqenpi Jehová Diosmanta yanapayta mañakuychis. Chaypin familiaykichis reparanqa Diospi confiasqaykichista. Jinan Diosqa Josafat-ta jina qankunatapas yanapasunkichis.

EZEQUIASQA ALLIN KAQTAN RUWARAN

14, 15. ¿Imaynapin rey Ezequías rikuchiran Diospi confiasqanta?

14 Ezequías reypas kallpachakuranmi Jehová Diospa sonqonta kusichinanpaq. Paypa taytanqa manan Jehová Diostachu serviran mana allin ejemplotaqmi karan. Chaywanpas Ezequiasqa ‘wak’a dios yupaychana cheqaskunatan thuniran, yupaychana rumi saywakunatan ñut’uta p’akiran, Asera diosaq rijch’ayninkunata p’akiran, Moisespa ruwasqan broncemanta mach’aqwaytapas p’akiranmi’ runakuna adorasqankurayku. Ezequiasqa tukuy sonqonwanmi Diosta serviran, Jehová ‘Diospa Moisesman kamachisqan simikunatapas junt’aranmi’ (2 Rey. 18:1-6).

15 Juj kutinmi Asiria ejército Judá llaqtakunata atipaspa, Jerusalenmanña risharan atipananpaq. Asiria reyqa jatunchakuspan Diospa contranpi rimaran, llaqtapi runakuna entregakunanpaqtaq imaymanawan manchachiran. ¿Imatan Ezequías ruwaran? Paypas Jehová Diospi confiaspan yanapayninta mañakuran. Payqa yacharanmi ima reymantapas Jehová Dios aswan atiyniyoq kasqanta, salvay atisqantapas (leey Isaías 37:15-20). Jinan Diosqa angelninta kachamuran, chay angelmi juj tutallapi 185.000 Asiria soldadokunata wañuchiran (Is. 37:36, 37).

16, 17. ¿Imakunapin Ezequiaspa ejemplonta qatikusunman?

16 Qhepamanmi Ezequiasqa onqopuspa yaqalla wañupuran. Jinan payqa Jehová Diosta valekuran ñaupaqpi tukuy sonqowan servisqanta yuyarispa yanapananpaq. Jehová Diosqa mañakusqanta uyarispan onqoyninmanta qhaliyachiran (leey 2 Reyes 20:1-3). Kay tiempopiqa manañan Jehová Diosqa ima milagrotapas ruwanchu onqoyninchista chinkachinanpaq otaq aswan unayta kausananchispaq. Chaywanpas Ezequías jinan Diosmanta mañakusunman: “Valekuykin imaynatachus servisqayta yuyarinaykipaq. Noqaqa tukuy sonqon servirayki, mana waqllispa munayniykiman jina chaninta ruwaspa”, nispa. Ima ñak’ariypiña tarikusunman otaq onqosunmanña chaypas, Jehová Diosqa cuidawasunmi, ¿confiankichu chaypi? (Filip. 2:27.)

17 ¿Imatawanmi Ezequiasmanta yachasunman? Diosmanta karunchawaqninchis ruwaykunata, tiemponchista usuchiq ruwaykunatawanmi saqepunanchis. Chaypaq yachasun internetpi jujkunawan rimaymanta. Internetpi familianchiswan otaq amigonchiskunawan rimayqa allillanmi. Ichaqa askha runakunan artistakunata idolonkuta jina rikuspa, internetpi paykunaq fotonta qhawanku otaq vidankumanta imaymanata yachanku. Chaymantapas wakinqa nishutan tiemponkuta usuchinku internetman fotokunata otaq imachus piensasqankuta qelqaspa. Wakinqa chaykuna churasqankumanta jujkuna alabaqtinmi ancha allinpaq qhawarikunkuman otaq chaykunata mana pipas qhawaqtin phiñakunkuman. Cristianokunaqa manan chaykunapiqa tiemponchista usuchinachu. Yuyarisun Pablota, Áquila Priscila cristianokunatawan. Paykunaqa manan jujkunaq vidanmanta yachaspachu tiemponkuta usuchiqku. Pablomantan Biblia nin: ‘Diospa siminmanta willaspallañan puriran’, nispa. Áquila Priscila cristianokunapas Diospa siminta willaypin ocupakuranku, jinaspa “aswan allinta entiendechiranku Diospa ñanninta” (Hech. 18:4, 5, 26). Chaymi tapukunanchis: “Noqari, ¿idolota jinachu artistakunata qhawarishani? ¿Mana valeq ruwaykunapichu tiempoyta usuchishani?”, nispa (leey Efesios 5:15, 16).

JOSÍAS REYQA JEHOVÁ DIOSTAN KASUKURAN

18, 19. ¿Imakunapin rey Josiaspa ejemplonta qatikusunman?

18 Rey Josiaspas ‘tukuy sonqonwanmi’ Jehová Diospa kamachisqanta kasukuran (2 Crón. 34:31). Payqa Ezequiaspa nietonpa churinmi karan. Josiasqa “warmallaraq kashaspanmi ñaupa taytan Davidpa Diosnin Señorman sonqollikuyta qallariran”. 20 watanpi kashaspataq llaqtapi kaq llapa idolokunata chhalluran (leey 2 Crónicas 34:1-3). Josiasqa Diospa sonqonta kusichinanraykun juj reykunaq ruwasqanmanta aswan allinkunata ruwaran. Juj kutinmi uma sacerdote Diosta adorana wasipi kamachikuy simi qelqakunata tariran. Chayqa Moisespa qelqasqan qelqapunin kanman karan. Chay qelqakunata leeqtinkun rey Josías repararan llaqtapi mana allinkuna ruwakusqanta. Jinan payqa llapa runakunata kallpacharan Diosta astawanraq kasukunankupaq. Israel runakunaqa Josiaspa wañupunankaman “mana t’aqakuspa ñaupa taytankuq Diosnin Señorta serviranku” (2 Crón. 34:27, 33).

Josías reyqa usqhayllan cambiokunata ruwaran Diospa sonqonta kusichinanpaq

19 Josiasqa rey Manasespa nietonmi karan. Josiasqa jatun papanpa ejemplonta yachaspaqa repararanchá Jehová Dios jucha pampachakuq kasqanta. Wayna-sipaskuna, ¿imaynatan Josiaspa ejemplonta qatikuwaqchis? Qankunapas Jehová Diostan astawan reqsinaykichis. Chaymantapas familiaykichispi otaq iñiq t’aqapi kuraq iñiqmasikunawanmi parlarinaykichis. Paykunan willasunkiku paykunarayku Diospa tukuy ruwasqanta. ¿Yuyashankichu imaynatan Josías sientekuran Diospa simin qelqata uyarispa? Payqa usqhayllan cambiokunata ruwaran Diospa sonqonta kusichinanpaq. Qanpas Bibliatan leenayki, chaymi kallpachasunki Diosta kasukunaykipaq. Astawanmi Diospa amigon kayta munanki, manataqmi manchakunkichu paymanta jujkunaman willaytapas (leey 2 Crónicas 34:18, 19). Ichaqa yaqapaschá Bibliata leespa reparanki imapipas cambianaykiraq kasqanta, chayta reparaspaqa kallpachakuy cambianaykipaq, chhaynapin aswan allinta Diosta servinki.

JEHOVÁ DIOSTA TUKUY SONQOWAN SERVISUN

20, 21. a) ¿Imatan yachanchis tawa reykunamanta? b) ¿Imamantan qatimuq estudiopi yachasun?

20 ¿Imatan yachanchis chay tawa reykunamanta? Paykunaqa decidisqan kasharanku Jehová Diospa sonqonta kusichinankupaq payllata adoranankupaqpas. Diospin confiaranku enemigokuna paykuna contra sayariqtin, munakusqankuraykutaqmi Diostaqa serviranku.

21 Chay reykunapas pantaq runakunan karanku, chaywanpas kallpachakurankun Diospa sonqonta kusichinankupaq. Diospas sonqonkupi kasqantan qhawariran, jinan yacharan pay munakusqankuta. Noqanchispas pantaq runakunan kanchis, chaywanpas Diosta tukuy sonqowan servisun chayqa, sonqontan kusichisun. Ichaqa, ¿imapin chay reykuna pantaranku? ¿Imakunamantan noqanchispas cuidakunanchis? Chaykunamantan qatimuq estudiopi yachasun.