Kichay leenaykipaq

Índice nisqaman riy

Jehová Diosqa munan kasukuq kananchista

Jehová Diosqa munan kasukuq kananchista

Jehová Diosqa munan kasukuq kananchista

“Churilláy, yachayniyoq kay, hinaspa sonqoyta kusirichiway.” (PROVERBIOS 27:11.)

1. ¿Imaynatan kawsashanku kay pachapi runakuna?

KAY PACHAPI runakunaqa munaynillankutan ruwanku mana kasukuqtaq kankupas. Éfeso cristianokunaman carta qelqasqanpi apóstol Pablon willaran imarayku runakuna mana kasukuq kasqanta. Niranmi: “[Qankunaqa] huchakunapi purirqankichis, kay pachaq purisqanta qatikuspa, wayrapi atiyniyoq espirituq kamachikusqanta kasukuspa, chay espiritun kunan kallpachashan Diosta mana kasukuqkunata”, nispa (Efesios 2:1, 2). Satanasmi ‘wayrapi atiyniyoq espirituqa’, paymi llapa runakunata tanqan mana kasukuq kanankupaq. Chaytan ruwaran qallariy siglopi, kunanqa astawanraqmi chayta ruwashan 1914 watamantapacha, chay watapin Saqraqa hanaq pachamanta wikch’uykamusqa karan (Apocalipsis 12:9).

2, 3. ¿Imanaqtinmi Diosta kasukunanchis?

2 Cristianokunaqa yachanchismi Jehová Dios Kamaq kasqanta, Kawsachiq kasqanta, Munaychakuq kasqanta, Kacharichiqninchis kasqantapas, chaymi payta kasukunchis (Salmo 148:5, 6; Hechos 4:24; Colosenses 1:13; Apocalipsis 4:11). Israel runakunaqa yacharankun Jehová Dios kawsay Qoq kasqanta Kacharichiq kasqantapas, chaymi Moisesqa paykunata niran: “Paqtataq Diosninchis Señor Diospa kamachisqasuykichista mana hunt’awaqchischu”, nispa (Deuteronomio 5:32). Kamaqninkuta kasukunankuña karan chaypas, manaraq imapin kamachikuyninkunata saqepuranku.

3 ¿May allinpunitaq Kamaqninchista kasukuyri? Huk kutinmi profeta Samuelta Dios kamachiran rey Saulman nimunanpaq: “Aswan allinqa kasukuymi ruphachina sacrificiota [...] haywaymantaqa”, nispa (1 Samuel 15:22, 23). ¿Imaynapitaq kasukuyri aswan allin?

Imanaqtinmi kasukuy ‘aswan allin sacrificiomanta’

4. ¿Imatan Jehová Diosman qosunman?

4 Jehová Dios Kamaqninchistaq chayqa, ima hap’isqanchispas paypan. Chhaynaqa, ¿imapas ancha chaniyoq kanmanchu Diosman qonanchispaq? Arí. Yuyarisun Diospa nisqanta: “Churilláy, yachayniyoq kay, hinaspa sonqoyta kusirichiway, chaymi k’amiwaqniyman kutichisaq”, nispa (Proverbios 27:11). Diosmanqa qosunmanmi kasukuyninchista. Imaynapiña tarikuspapas may llaqtamantaña kaspapas Diosta kasukuspaqa Saqraq nisqanta yanqayachisun, paymi runakunamanta niran: Sasachakuypi tarikuqtinkuqa manan Diosta kasukunqakuchu, nispa. ¡May allinpunin Saqraq nisqanta yanqayachiyqa!

5. Kamaqninchisqa llakikunmi mana kasukuqtinchis, ¿imawanmi chayta rikch’anachisunman?

5 Jehová Diosqa qhawamushanmi imayna kawsasqanchista, anchatataqmi llakikun mana kasukuqtinchis (Salmo 78:40, 41). Sichus diabetes onqoyniyoq runa mana kasukuspa mikhushallanman Doctorpa hark’asqan mikhunakunata chayqa, ¿manachu chay sumaq sonqo doctor llakikunman? Chhaynallataqmi Jehová Diospas llakikun kamachikusqanta mana kasukuqtinchis, payqa yachanmi mana kasukuq runakuna kaspa mana allinpi tukunanchista.

6. ¿Iman yanapawasun Diosta kasukunanchispaq?

6 ¿Iman yanapawasun kasukuq kananchispaq? Sapankanchismi rey Salomón hina Diosmanta mañakunanchis “kasukuq sonqota”, payqa necesitaranmi kasukuq sonqoyoq kayta ‘allinkaqta mana allinkaqta reparananpaq’, chhaynapi Israel runakunata juzgananpaq (1 Reyes 3:9, NM). Ñoqanchispas ‘kasukuq sonqoyoqmi’ kananchis, chhaynapin mana kasukuq runakuna ukhupi allin kaqta mana allin kaqta reparasunchis. Chaypaqmi Jehová Diosqa qowanchis Simin Qelqata, Simin Qelqata entiendenanchispaq qelqakunata, huñunakuykunata, ancianokunatapas. ¿Allintachu chaykunawan yanapachikushanchis?

7. ¿Imaraykun Dios aswan chaniyoqta qhawarin kasukuyta sacrificio haywaymantaqa?

7 Ñawpaqpin Jehová Dios llaqtanman niran, kasukuymi aswan allinqa sacrificiokuna haywaymanta, nispa (Proverbios 21:3, 27; Oseas 6:6; Mateo 12:7). ¿Imaraykutaq chayta niran? ¿Manachu kikin Diospuni kamachiran sacrificiokuna haywanata? Arí, Diospunin chaytaqa kamachiran, ichaqa ¿ima yuyaywantaq sacrificiota haywakunan karan? ¿Diosta kusichiy yuyaywanchu icha costumbre ruway yuyayllawanchu? Pipas Diosta kusichiytapuni munan chayqa kasukunqapunin Diospa kamachikuyninkunata. Diosqa manan necesitanchu animalkunata sacrificiopi haywananchista, ichaqa munanmi kasukuq kananchista.

Wananapaq ejemplo

8. ¿Imaraykun Dios manaña munaranchu Saúl rey kananta?

8 Saulmanta Bibliaq willasqanqa yachachiwanchismi kasukuq kayta. Qallariypin rey Saulqa karan llanp’u sonqo, k’umuykukuq, ‘pisipaq qhawarikuq’ ima; pisi-pisimantan ichaqa, mana allinta yuyaykuspa hatunchakuq sonqowan imatapas ruwaran (1 Samuel 10:21, 22; 15:17). Huk kutinmi Saulqa Filistea runakunawan maqanakunan karan, ichaqa suyananraqmi karan Samuelta, paymi Jehová Diosman sacrificiota haywaspa Saulman willanan karan ima ruwananta. Samueltaq mana hamuranraqchu, Israel soldadokunapas pisi-pisimanta chinkapusharanku, chaymi Saulqa payllaña “ruphachina sacrificiota haywarqan”. Chay ruwasqanqa sinchitapunin Jehová Diosta phiñachiran. Samuel chayamuqtintaq Saulqa niran: Mana chayamuqtiykin ñoqallaña ‘munay mana munay’ ruphachina sacrificiota haywarani Jehová Dios yanapawananpaq, nispa. Saulpaqqa sacrificio haywaymi aswan allin karan kasukuymantaqa, chaymi Samuelta mana suyaranchu sacrificio haywananpaq. Samuelmi niran: “Waq’a hinan chayta ruwanki, Diosniyki Señor Diospa kamachisqasuykita mana kasuspayki”, nispa. Jehová Diosta mana kasukusqanrayku rey kasqanmanta qarqochikuran (1 Samuel 10:8; 13:5-13).

9. ¿Imapin yachanchis Saúl mana kasukuqman tukupusqanta?

9 ¿Wanaranchu rey Saúl? Manan. Chay qhepamanmi Jehová Dios Saulta kamachiran Amalec llaqtata thuninanpaq, Egipto llaqtamanta Israel runakuna lloqsishaqtinkun chay llaqta mana imallamanta paykunawan maqanakuq lloqsimuran; chayraykun Diosqa kamachiran lliw runakunata uywankunatawan wañuchinanpaq. Saulqa Amalec runakunata wañuchiran “Havilamanta qallarispa Egipto suyu inti lloqsimuy lado Shur ch’inneqkama”. Samuel hamuqtintaq Saulqa atipasqanmanta kusikuspa niran: “Señor Dios saminchasunki, kayqa Señor Diospa kamachiwasqantaqa hunt’arqamunin”, nispa. Ichaqa Saulpas soldadonkunapas manan llapantachu kasukusqaku, manan rey Agagta wañuchisqakuchu manallataq ‘allichachaq ovejakunata, wakakunata, wira torillokunata, borregokunatapas wañuchisqakuchu’. Saultaq mana kasukusqanta pakayta munaspa niran: “Soldadokunan Amalec runakunamanta allichaqnin ovejakunata wakakunata ima apamurqanku, Diosniyki Señor Diosman sacrificio haywanankupaq”, nispa (1 Samuel 15:1-15).

10. ¿Imatan Saúl mana entienderanchu?

10 Samuelmi Saulman kutichiran: “Señor Diospa qayllanpi aswan allinqa kasukuymi ruphachina sacrificiota wak sacrificiotawan haywaymantaqa. Aswan allinqa uyarikuymi, kasukuymi uywakunaq wiran ruphachinamantaqa”, nispa (1 Samuel 15:22). Kikin Jehová Diostaq kamachiran chay uywakunata wañuchinankupaq chayqa, payqa manan chaskinmanchu sacrificiopi haywaqtinkuqa.

Llapanpi kasukusunchis

11, 12. a) ¿Imaynatan Dios qhawariwanchis paypa munasqanman hina yupaychanapaq kallpachakuqtinchis? b) Pi cristianopas huchaman urmaspa ninman, Jehová Diospa munaynintaraqmi ruwashani nispa chayqa, ¿imarayku q’otukushan?

11 Jehová Diosqa kusikunmi qatiykachasqa kashaspa hunt’aq sonqo kasqanchiswan, mana uyarikuq runakunaman Diospa Reinonmanta willasqanchiswan, pisichikuypi tarikuspa huñunakuykunaman risqanchiswanpas. Chaykunapi kasukusqanchista qhawarispan Jehová Diosqa kusikun. Diosqa sumaqta qhawariwasun sichus payta munakuspa tukuy kallpanchiswan yupaychaqtinchisqa. Manapaschá runakunaqa rikunkuchu tukuy sonqowan llank’asqanchista, Jehová Diosmi ichaqa rikumun manataq qonqanchu (Mateo 6:4).

12 Diospa allin qhawarisqan kanapaqqa llapanpin kasukuq kananchis. Manan q’otukunanchischu: Kay kamachikuyta manaña kasukusaqchu chaypas, allinmi kasaq huk kamachikuykunata hunt’aqtiyqa, nispaqa. Pipas yuyaykunmanpaschá: qhelli huchataña ruwayman otaq hatun huchamanña urmayman chaypas, manan imapas sucedewanqachu sichus predicaq lloqsisaq, huñunakuyman risaq chayqa, nispa. Chhayna ruwayqa hatun huchan kanman (Gálatas 6:7, 8).

13. ¿Imaynatan mana pi rikuwashaqtinchispas wateqasqa rikukusunman?

13 Chaymi tapukunanchis: “¿Tukuy imaymanapichu Diospa kamachikusqanta kasukushani, manaña pipas rikuwashaqtinpas?” nispa. Jesusmi niran: “Pisillapi hunt’aqqa askhapipas hunt’aqllataqmi, pisillapipas mana chanin kaqqa askhapipas manallataqmi chaninchu”, nispa (Lucas 16:10). ¿‘Mana huchachanatapunichu’ kawsashanchis ‘wasinchispipas’? (Salmo 101:2.) Wasinchis ukhupipas tarikusunmanmi wateqaypi. Ñawpaq tiempopiqa pipas qhelli ruwaykunata qhawananpaqqa cinemanraqmi rinan karan, kunanmi ichaqa wasillapi computadorakunapi rikukun. Jesusmi niran: “Pipas huk warmita munapakuspa qhawaqqa ñan sonqonpi chay warmiwan wasanchay huchata ruwanña”, nispa. ¿Kasukunchischu Jesuspa nisqanta? ¿Kallpachakunchischu qhelli ruwaykunata mana qhawarinallanchispaqpas? (Mateo 5:28; Job 31:1, 9, 10; Salmo 119:37; Proverbios 6:24, 25; Efesios 5:3-5.) ¿Imanisunmantaq televisionpi maqanakuykuna qhawaymanta? Diosqa cheqnikunmi ‘maqaylla-maqaqkunata’, ¿chhaynatachu ñoqanchispas cheqnikunchis maqanakuykunata? (Salmo 11:5.) ¿Imanisunmantaq pakallapi askha trago ukyaymanta? Bibliaqa manan machaqkunallatachu huchachan, sapa kutilla “askha vinota” ukyaqkunatapas huchachallantaqmi (Tito 2:3, NM; Lucas 21:34, 35, NM; 1 Timoteo 3:3, nota, NM).

14. ¿Imaynatan Diosta kasukusunman qolqe maskhaypi?

14 Chaymantapas allinta cuidakunanchis qolqe maskhaypi. ¿Usqhaylla qhapaqyananchisraykuchu mana chanin llank’aykunapi llank’asunman? ¿Impuestokunata mana pagananchisraykuchu mana chanin ruwayta munashanchis? Icha, ¿kallpachakushanchischu: “Impuesto paganaykichis kaqtinqa pagapuychis”, nisqa kamachikuyta kasukunapaq? (Romanos 13:7.)

Diosta munakusqanchisraykun kasukunchis

15. ¿Imaraykun Jehová Diospa kamachikuyninkunata kasukunchis?

15 Diospa kamachikuyninkunata kasukuyqa allinninchispaqmi. Ejemplopaq: cigarro pitaymanta, qhelli huchapi puriymantapas karunchakuspaqa askha onqoykunamanta waqaychakunchis. Chaymantapas, Bibliaq nisqanta kasukuyqa yanapawanchismi llank’ananchispi, llaqtanchispi, familianchispipas (Isaías 48:17). Chay saminchaykunataqa chaskinchis Diospa kamachikusqankunata kasukusqanchisrayku, ichaqa manan chayraykullachu Diostaqa kasukunchis, aswanpas Jehová Diosta munakusqanchisrayku kasukunchis. Manan imapas chaskinanchisraykullachu Diostaqa servinchis (Job 1:9-11; 2:4, 5). Runaqa akllakusunmanmi pi kasukunanchista, chhaynatan Dios kamawaranchis. Chaymi ñoqanchisqa akllakunchis Jehová Dios kasukuyta paypa sonqonta kusichinanchisrayku, allin kaqta ruwananchisraykupiwan (Romanos 6:16, 17; 1 Juan 5:3).

16, 17. a) ¿Imaynapin yachanchis Jesusqa tukuy sonqowan Diosta kasukusqanta? b) ¿Imaynatan Jesuspa ruwasqanta hina ruwasunman?

16 Jesusqa Taytanta munakuspan kasukuran, chaymi ñoqanchispaq allin ejemplo (Juan 8:28, 29). Hallp’api kashaspan Jesusqa ‘muchusqanwan kasukuyta yacharan’ (Hebreos 5:8, 9). ¿Imaynata? Jesusqa ‘huch’uyaykukuran, Diosta kasukuq kaspanmi wañuran, cruzpi [“kurkupi”, NM] wañuytapas mana p’enqakuspa’ (Filipenses 2:7, 8). Hanaq pachapi kasukuqña karan chaypas, kay Hallp’api kasukuyta yacharan huk pruebakunapi tarikuspa. Chaymi Jesusqa Uma Sacerdote kananpaq hinapuni kashan wayqenkunata, paypi iñiq huk runakunatapas yanapananpaq (Hebreos 4:15; 1 Juan 2:1, 2).

17 Ñoqanchispas Jesuspa ruwasqanta hina ruwananchispaqqa, Diospa kamachikusqanta ñawpaqta kasukunanchis (1 Pedro 2:21). Anchatapunin kusikunchis tukuy sonqomanta Diospa kamachikusqankunata kasukuspa, wateqaykunapiña tarikuqtinchispas (Romanos 7:18-20). Diospa munayninta ruwanapaqqa tukuy sonqowanmi kasukunallanchistaq congregacionpi umalliqkunata, mayninpi pantankuña chaypas (Hebreos 13:17). Jehová Diosqa anchatan kusikun mana pi rikuwashaqtinchispas kamachikuyninta kasukuqtinchis.

18, 19. Diosta tukuy sonqowan kasukuqtinchis, ¿imatan reparasunchis?

18 Qatiykachasqaña kaspapas Jehová Diostan kasukunanchis tukuy sonqo (Hechos 5:29). Chaymantapas, predicaychis yachachiychis nisqa kamachikuyta kasukunapaqqa, kay pachaq p’uchukanankama aguantananchis (Mateo 24:13, 14; 28:19, 20). Huñunakuykunaman rishanallanchispaqpas aguantananchismi sasachakuykunapiña tarikuspapas. Munakuq Diosninchisqa makillan qhawamuwashanchis munayninta ruwanapaq kallpachakuqtinchis. Tukuy imaymanapi kasukuqpuni kananchispaqqa, manapuni kasukunachu aychanchispa munayninta, aswanpas mana allin kaqta cheqnikunanchis allin kaqtataq munakunanchis (Romanos 12:9).

19 Jehová Diosta agradecekuspa tukuy sonqowan servisunchis chayqa, reparasunmi “Diosqa maskhaqninkunata saminchaq” kasqanta (Hebreos 11:6). Jehová Diosqa munanmi tukuy sonqomanta sacrificiokuna haywanata, ichaqa astawanmi kusikun llapanpi tukuy sonqowan kasukuqtinchis (Proverbios 3:1, 2).

¿Imaynatan kutichiwaq?

• ¿Imatan Jehová Diosman qosunman?

• ¿Imakunapin Saúl pantaran?

• Dios kasukuymi aswan allinqa sacrificio ruwaymantaqa, ¿imaynatan chayman hina ruwasunman?

• ¿Imaraykun kasukunchis Jehová Diosta?

[Tapuykuna]