Kichay leenaykipaq

Índice nisqaman riy

Solterokuna, astawanmi Diospaq llank’awaqchis

Solterokuna, astawanmi Diospaq llank’awaqchis

Solterokuna, astawanmi Diospaq llank’awaqchis

“Pipas chay hina kayta atiqqa kallachun.” (MAT. 19:12.)

1, 2. a) ¿Imaynatan Jesucristopas Pablopas huk cristianokunapas soltero kayta qhawarirqanku? b) ¿Imaraykun wakin cristianokuna mana Diospa qokuyninta hinachu soltero kayta qhawarinku?

CASADO kawsayqa Diospa aswan sumaq regalo qosqanmi (Pro. 19:14). Ichaqa askha soltero cristianokunan kusisqa kawsanku. Harold cristianon 95 watayoq kashan manataqmi casarakurqanchu, paymi nin: “Askha amigokunayoqmi kani, kusikunin wasiyta visitamuwaqtinku, kusisqataqmi kani sapallay kasqaymantapas. Soltero kanaypaqpunichá ñoqaqa nacerqani”, nispa.

2 Jesucristopas apóstol Pablopas soltero kaymantan rimarqanku; Pabloqa Diospa qokuyninta hinan rikurqan, imaynan casado kawsaypas Diospa qokuynin hinata (leey Mateo 19:10, 11; 1 Corintios 7:7). Ichaqa manan llapankuchu soltero kayta akllakurqanku. Wakinqa casarakunankupaq hina warmita otaq qharita mana tarisqankuraykun soltero kashanku. Hukkunataq divorciakapurqanku otaq viudo qhepakurqanku. ¿Imaraykun soltero kayta Diospa qokuyninta hina qhawarina? ¿Imakunatan astawan solterokuna ruwankuman?

Diospa sumaq qokuynin

3. ¿Imakunatan soltero cristianokuna astawan ruwayta atinku?

3 Soltero cristianokunaqa aswan tiempoyoqmi kanku manataqmi watasqa hinachu tarikunku. Chaymi astawan Diospaq llank’anku, askha amigokunata tarinku, Diosmanpas astawanmi k’askakunku (1 Cor. 7:32-35). Chaykunaman aypayta munaspan wakin ‘[soltero] kayta atiq’ cristianokuna solterolla kashanku. Mana solterolla qhepakuyta munaqkunataq Diosmanta mañakuspa, yuyaymanaspa ima manaña llakikunkuchu soltero kasqankumanta. Qhepamantaq sonqonkupi decidekunku manaña casarakunankupaq (1 Cor. 7:37, 38).

4. ¿Imaraykun solterokuna mana sapankuchu sientekunanku?

4 Jehová Diospa otaq iñiqmasikunaq allin qhawarisqan kanapaqqa manan casarakunaraqchu. Diosqa casadotapas solterotapas munakunmi (Mat. 10:29-31). Manan pipas nitaq imapas paypa munakuyninmantaqa t’aqawasunmanchu (Rom. 8:38, 39). Chaymi casado otaq soltero kaspapas mana sapanchischu sientekunanchis Diosta servispaqa.

5. ¿Iman necesitakun soltero kasqayki tiempopi Diospaq astawan llank’anaykipaq?

5 Imaynan takiyta yachaq otaq deporte ruwaq runa kallpachakunan chay ruwasqanta aswan allinta yachananpaq, ahinatan qanpas kallpachakunayki soltero kasqayki tiempopi Diospaq astawan llank’anaykipaq. Arí, qhariña warmiña kanki, wayna-sipasña kurakña kanki, casarakuytaña otaq manaña casarakuytachu munanki chaypas astawanmi imatapas ruwawaq. Chaymi kunan yachasun imaynatan apostolkunaq tiemponpi wakin cristianokuna soltero kasqanku tiempopi Diospaq llank’arqanku chaymanta.

Wayna-sipas solterokuna

6, 7. a) ¿Ima atiytan chaskirqanku Felipeq ususinkuna? b) ¿Imatan Timoteo soltero kasqan tiempopi ruwarqan? ¿Ima saminchaykunatan chaskirqan?

6 Allin willakuykunata willaq Felipen tawa doncella ususiyoq karqan, pay hinataqmi tukuy sonqowan predicaqku (Hech. 21:8, 9). Chay sipaskunaqa Joel 2:28, 29 textopi nisqan hinan santo espirituta chaskirqanku profetizanankupaq.

7 Timoteo waynapas soltero kasqan tiempopin Diospaq allinta llank’arqan. Hatun maman Loidawan maman Eunicepiwanmi huch’uychanmantapacha ‘Diospa Simin Qelqakunata yachachirqanku’ (2 Tim. 1:5; 3:14, 15). Paykunaqa Listra llaqtapin tiyarqanku, 47 watapi hina Pablo chay llaqtata visitaqtintaq kinsantinku cristiano kapurqanku. Iskay watamanta Pablo kutiqtinmi Timoteoqa 20 watayoq hina kasharqan. Waynallaraq, pisi tiempollaraq iñiq kasharqan chaypas, Listra, Iconio llaqtakunamanta umalliqkunan paymanta allinta rimarqanku (Hech. 16:1, 2). Chaymi Pabloqa pusarqan huk llaqtakunapi predicanankupaq (1 Tim. 1:18; 4:14). Manan yachanchischu Timoteo casarakurqanchus icha manachus chayta. Ichaqa yachanchismi Pablowan kuska llank’asqanmanta, umalli kaspa misionero kaspa unay tiempo llank’asqanmantapas (Fili. 2:20-22).

8. ¿Iman Marcosta yanaparqan Diosta astawan servinanpaq? ¿Ima saminchaykunatan chaskirqan astawan llank’ay munasqanmanta?

8 Juan Marcos waynapas allintan Diospaq llank’arqan soltero kasqan tiempopi. Paywan maman Mariawan primon Bernabewan iman Jerusalén llaqtapi ñawpaqta iñirqanku. Paykunaqa qhapaqmi kankuman karqan, chaychá llaqta ukhupi wasiyoq karqanku, warmi kamachiyoq ima (Hech. 12:12, 13). Chaywanpas Marcosqa manan payllapichu yuyaykuq, nitaq munasqallantachu maskhaq, nitaqmi familiayoq kaspa imaymanayoq kaytachu munarqan. Apostolkunawan unay wata amigontin kasqanmi paytaqa kallpacharqan misionero kayta munananpaq, chaymi Pablowan Bernabewan viajanankupaq invitaqtinku usqhaylla kasukurqan (Hech. 13:5). Qhepamanmi Bernabewan viajarqan, watakuna pasasqanmantaq Pedrota Babiloniapi llank’aysirqan (Hech. 15:39; 1 Ped. 5:13). Manan yachanchischu hayk’a watan soltero karqan chayta, ichaqa Biblian willan hukkunata yanapay munasqanmanta Diosta astawan serviy munasqanmantapas.

9, 10. ¿Imaynatan soltero wayna-sipaskuna Diosta astawan servinkuman? Huk ejemplota willay.

9 Kunanpas askha soltero wayna-sipaskunan kallpachakushanku Diosta astawan servinankupaq. Marcos, Timoteo waynakuna hinan soltero kasqanku tiempopi ‘mana imaq hark’asqallan Señorta serviyta’ munanku (1 Cor. 7:35). Solterokunaqa imaymanapin Diosta astawan servinkuman. Yaqapaschá precursor kaspa, yanapayta necesitasqanku llaqtakunata rispa, huk simita yachaspa, Yupaychana Wasikunata sucursalkunata ruwaypi yanapakuspa, Escuela de Entrenamiento Ministerial nisqaman rispa otaq Betel wasipi llank’aspa. Qanri, ¿yanapakuwaqchu chay llank’aykunapi?

10 Chaytan Mark sutiyoq cristiano ruwarqan. Payqa waynallaraq kashaspan precursor karqan, chay qhepamantaq Escuela de Entrenamiento Ministerial nisqaman invitarqanku, chaymantapachan askha nacionkunapi huk llank’aykunapi yanapakurqan. Tukuy tiemponwan 25 wata Diospaq llank’asqan qhepamanmi nirqan: “Kallpachakunin llapa iñiqmasiykunata kallpachanaypaq. Paykunawanmi predicani, wasinkuta watukuq rini, wasiyman invitani, iñiypi kallpachakunankupaq hinataq wasiypi q’ochurikuykunata ruwani. ¡Chaykunata ruwaspan ancha kusikuyta tarini!”, nispa. Mark cristiano hinan, tukuy tiemponkuwan Diosta serviqkuna hukkunapaq allinkunata ruwaspa aswan kusisqa kankuman (Hech. 20:35). Wayna-sipas, ima ruwaytaña yachanki, unayña iñiq kanki, imataña munanki chaypas, askhatan ruwawaq Señorta servispa (1 Cor. 15:58).

11. ¿Imakunatan yachankuman mana usqhaylla casarakuqkuna?

11 Yaqapaschá qanpas hukkuna hina qhepaman casarakuyta munanki. Ichaqa manan imaraykupas usqhayllaqa casarakunaykichu. Pablon kallpachasunki ‘wiñay hunt’asqaña kashaspa’ otaq cuerpoyki pisitaña warmi-qhari puñuyta munapayaqtin casarakunaykipaq (1 Cor. 7:36). Ñawpaqtaqa yachanaykin imayna runa kasqaykita, allintataqmi yachanayki piwan casarakuy munasqaykitapas, chaykunataqa tiempoq risqanman hinañan yachanki. Casarakuyqa manan pukllakuy hinachu, wiñaypaq compromiso ruwaymi (Ecl. 5:2-5).

Kurak solterokuna

12. a) ¿Imatan Ana ruwarqan viuda kapusqanmantapacha? b) ¿Ima saminchaytan chaskikurqan?

12 Lucas qelqan willan Anamanta, qosanmi wañupusqa qanchis wata casado kashallaqtinkuraq. Bibliaqa manan willanchu wawayoqchus karqanku icha manachus chayta, nitaqmi yachakunchu wakmanta casarakuy munasqanta mana munasqantapas. Ichaqa willanmi 84 watanpi viudalla kashasqanta. Payqa kallpachakurqanmi Jehová Diosman astawan asuykunanpaq. Chaymi yupaychana wasita rillaqpuni, ‘tuta-p’unchay ayunaspa mañakuspa Diosta yupaychananpaq’ (Luc. 2:36, 37). Chaypin rikuchirqan Jehová Diosta yupaychay aswan allin kasqanta. Anaqa tukuy sonqowanmi kallpachakurqan chaykunata ruwananpaq, chaymantan saminchasqa karqan. Jesustan wawallaraq kashaqtin rikurqan, willarqantaqmi Mesías kaspa kacharichiy apamunanmanta (Luc. 2:38).

13. a) ¿Imaynapin yachanchis Dorcas allin llank’aq kasqanta? b) ¿Ima saminchaytan chaskirqan qoykukuq kasqanmanta?

13 Dorcas cristianan Jope llaqtapi tiyarqan, Jerusalenpa wichay ladonpi. Bibliaqa manan willanchu qosayoqchus karqan icha manachus chayta. Ichaqa willanmi “ancha allinkuna ruwaq wakchakunatapas yanapaq” kasqanta. Wakcha viudakunapaqmi p’achata ruwaq, yaqapaschá hukkunapaqpas ruwapullaqtaq, chaymi paytaqa munakuqku. Ichaqa qonqayllan onqospa wañukapurqan. Chaymi iñiqkunaqa Pedroman iskay runakunata kacharqanku chay munakusqanku cristianata kawsarichinanpaq. Askha runakunan kawsarimpusqanta yacharqospa Jesuspi iñirqanku (Hech. 9:36-42). Yaqapaschá Dorcasqa chay iñipuq cristianokunapaqpas qhepaman p’achata ruwapullarqantaq.

14. ¿Iman askha solterokunata yanapan Diosman astawan asuykunankupaq?

14 Kay tiempopipas askhan kurak solterokuna kanku. Wakinqa manaraqmi tarinkuchu piwan casarakuyta, hukkunataq divorciakapunku otaq viudo kapunku. Chhayna sapanku tarikuspan askha cristianokuna Jehová Diosman astawan hap’ipakunku (Pro. 16:3). Silvia cristianan 38 wataña Betelpi llank’ashan, saminchayta hinataqmi soltera kasqanta qhawarin. Paymi nin: “Mayninqa sayk’unin hukkunata kallpachaspa, chaymi tapukuni: ‘¿Pitaq ñoqatari kallpachawanqa?’ nispa. Ichaqa Jehová Diosmi astawan yachan imachus necesitasqayta, chaymi astawan payman asuykuni. Mayninpiqa qonqayllan pimantapas kallpachayta chaskini”, nispa. Llapallanchismi pay hina Jehová Diosman asuykunanchis, chayta ruwasun chayqa kallpachawasunmi munakuywanmi yanapawasunpas.

15. ¿Imaynatan soltero cristianokuna hukkunapaq sonqonkuta kicharinkuman?

15 Solterokunaqa astawanmi hukkunapaq sonqonkuta kicharinkuman (leey 2 Corintios 6:11-13). Jolene cristianan 34 wataña tukuy tiemponwan Diosta servishan, paymi nin: “Llapa iñiqmasiykunamanmi sonqoyta kicharini manan wiñaymasiykunallamanchu. Solterokunan astawanqa Diosta servinchis, familiakunata, iñiqmasikunata, runamasinchistapas yanapanchis. Tiempoq pasasqanman hinan aswan kusisqa kani sapallay kaspa”, nispa. Kurak iñiqmasikunapas, onqosqakunapas, sapallanku wawankuta uywaqkunapas, wayna-sipaskunapas hukkunapas ancha allinpaqmi qhawarinku paykunarayku solterokunaq ruwasqanta. Hukkunata munakuywan trataspaqa aswan allinmi sentikunchis. Chayraykun tapukunanchis: “¿Ñoqapas kichariymanchu sonqoyta hukkunapaq?” nispa.

Mana casarakuyta munaqkuna

16. a) ¿Imaraykun Jesús mana casarakurqanchu? b) ¿Imakunatan Pablo ruwarqan soltero tiemponpi?

16 Jesusqa manan casarakurqanchu. Payqa Diospa kamachisqantan hunt’anan karqan. Karu llaqtakunatan riq, tutallamanta hatarispan ch’isinkama llank’aq, qhepamantaq kawsayninta sacrificiopi qorqan. Soltero kasqanmi paytaqa yanaparqan Diospa kamachisqanta hunt’ananpaq. Pablopas predicananraykun karu llaqtakunata viajarqan, imaymana sasachakuykunapitaqmi tarikurqan (2 Cor. 11:23-27). Yaqapaschá Pabloqa casarakurqan, ichaqa apóstol kasqan qhepamanqa sapallanmi kapurqan (1 Cor. 7:7; 9:5). Jesuspas Pablopas hukkunatan kallpacharqanku atispankuqa paykuna hina, soltero kaspa Diospaq astawan llank’anankupaq. Ichaqa manan mayqenninkupas nirqanchu: “Diosta serviyta munaspaqa manan casarakunaykichischu”, nispaqa (1 Tim. 4:1-3).

17. a) ¿Imatan wakin soltero cristianokuna ruwashanku? b) ¿Imaynatan Jehová Dios qhawarin payrayku ruwasqankuta?

17 Kay tiempopi wakin cristianokunaqa Diosta astawan servinankuraykun mana casarakunkuchu. Qallariypi Haroldmanta rimasqanchis cristianoqa 56 watañan Betelpi llank’ashan, paymi nin: “Chunka wata Betelpi kashaqtiymi askha casarasqa cristianokuna onqosqankurayku otaq tayta-mamankuta cuidanankurayku Betelmanta ripurqanku. Ñoqaq tayta-mamayqa wañukapurqankuñan, manataqmi casarakurqanichu Betelpi Diosta astawan serviyta munaspa”, nispa. Margaret cristianapas unayñan precursora kashan, paymi nillantaq: “Askhan rimapayawarqanku casarakunaypaq ichaqa manan munarqanichu. Manataq pimanpas maymanpas watasqachu karqani chayqa, astawanmi Diosta servirqani, chaywantaqmi kusisqa kashani”, nispa. Jehová Diosqa manan hayk’aqpas qonqanqachu payta servinankurayku mana casarakusqankutaqa (leey Isaías 56:5).

Kallpachakuy astawan llankanaykipaq

18. ¿Imaynatan soltero cristianokunata kallpachasunman yanapasunmanpas?

18 Soltero kaspa astawan Diosta serviqkunataqa tukuy sonqomantan kallpachananchis. Anchatan agradecekunchis Diospa llaqtanpi yanapakusqankumanta sumaq runakuna kasqankumantapas. Paykunapaqmi kananchis ‘wawqenkuna, panankuna, taytankuna, mamankuna, wawankuna’ ima. Chayta ruwaqtinchisqa manan sapankuchu rikukunqaku (leey Marcos 10:28-30).

19. ¿Imatan ruwananchis soltero kaspa Diosta astawan servinapaq?

19 Akllakurqankiña soltero kayta manaña chaypas, ñawpa tiempomanta kunan tiempomanta ejemplokuna rikusqanchismi yanapasunki kusisqa kawsanaykipaq. Yapamanta rimasun huk regalomanta. Wakin regalotaqa anchatan suyakunchis, wakintaqmi qonqaylla chayamuwanchis. Wakin regalowanqa chaskispa hinan kusikunchis, wakintataq qhepamanña allinpaq qhawarinchis. Chayqa kanqa sonqonchispi imayna qhawarisqanchismantan. Chhaynallataqmi soltero kaywanpas. ¿Imatan ruwawaq soltero kasqayki tiempopi astawan Diosta servinaykipaq? Diosman astawan asuykuy, astawan payta serviy, sonqoykitataq hukkunaman kichariy. Sichus Dios hina soltero kayta qhawarisun tukuy atisqanchistataq ruwasun Diosta astawan servinanchispaq chayqa huk regalota hinan qhawarisun.

¿Yuyashankichu?

• ¿Imaraykun soltero kaypas Diospa regalon?

• ¿Imaraykun wayna-sipaskunapaq soltero kay huk saminchay?

• ¿Imakunatan astawan ruwawaq soltero kasqayki tiempopi?

[Tapuykuna]

[18 paginapi fotokuna]

¿Kallpachakushankichu Diosta astawan servinaykipaq?