Kichay leenaykipaq

Índice nisqaman riy

Ama qonqasunchu sapallanku wawankuta uywaq warmikunata

Ama qonqasunchu sapallanku wawankuta uywaq warmikunata

Ama qonqasunchu sapallanku wawankuta uywaq warmikunata

MAY sasachá mana qosayoq warmikunapaq * wawankuta uywayqa. Sapallan mamaqa imaynatapas tiempontan aypachikunan ruwayninkunata hunt’ananpaq; yaqapaschá llank’ananpaq, wasinta atiendenanpaq, rantinanpaq, wayk’unanpaq, huk ruwaykunatapas ruwananpaq. Chaymantapas wawan onqoqtinqa atiendenanmi kanqa, wawanta q’ochurichinanpaqpas tiemponta t’aqanan, kallpan aypaqtintaq sapanka wawakunawan kuska kanan.

Kay tiempopiqa askha wawakunan taytallankuwan otaq mamallankuwan qhepakunku. Mayninpiqa manan ima yanapaytapas chaskinkuchu. Huk warmin nin: “Manan hayk’aqpas wawankuta uywaq sapan warmikunapiqa yuyaykurqanichu, kunanraqmi yachani imayna kasqanta”, nispa. ¿Ñoqanchisri ruwashanchischu imallatapas sapan warmikunata yanapananchispaq? Qatiqninpi yachasunchis imarayku yanapananchis kasqanta.

¿Imaraykun yanapananchis?

Yanapananchistan necesitanku. Iskay wawayoq viuda warmin nin: “Askha ruwanayoqmi tarikuni mayninpiqa manan mayninmanta qallariyta atinichu. Chaykunaqa sinchin ñoqapaq”, nispa. Arí, pay hinan askha warmikuna sapallanku familiankuta uywanku yaqapaschá qosanku wañupuqtin otaq t’aqanakapusqankurayku. Huk maman nillantaq: “Familiay ukhupiqa sinchi sasan ima ruwanaykupas. May allinchá kanman pipas yanapaykuwanman chayqa”, nispa.

Kusikusunmi yanapaspa. ¿Manachu anchata kusichiwanchis pillatapas llasa q’epenta yanapaykuqtinchis? Sapallan mamakunaqa sapa p’unchaymi llasa q’epeyoq hina imaymana ruwanayoq tarikunku. Sichus yanapananchispaq ofrecekusun chayqa Bibliaq nisqanman hinan sientekusun, ninmi: “Kusisamiyoqmi pisi kallpayoq wakchata yuyarikuqqa [yanapaykuqqa]”, nispa (Salmo 41:1).

Diosmi munan yanapananchista. Biblian nin: “Dios Yayaq sonqonman chayaq chanin mana ima qhelliyoq yupaychayqa kay hinan: Mana tayta-mamayoqkunatapas, viudakunatapas, llakikuyninkupi yanapaykuymi”, nispa (Santiago 1:27). Arí, wawankuta sapallanku uywaq warmikunaqa kaq yanapaytan necesitanku. * Biblian nin: “Amataq allinkaqta ruwaytapas yanapakuytapas qonqaychischu, chay hina sacrificiokunawanmi Diosqa kusikun”, nispa (Hebreos 13:16).

Chhaynaqa, ¿imakunata ruwaspan yanapasunman? Qatiqninpi yachasunchis.

Makilla kashananchis

Yaqapaschá mayninpiqa mana piensaykuspa nisunman: “¿Imakunapin yanapaykuykiman?” nispa. Ichaqa, ¿hayk’a mamakunan niwasunman imakunapi yanapananchista? Salmo 41:1 textopi nisqan hina ruwaywanmi rikuchinanchis paykunata yuyarisqanchista. Huk qelqaq nisqan hina, ‘wakchata yuyarikuq’ nisqa rimayqa, Hebreo simipin kay ninanta nin: “Yuyariyqa askha kutita yuyaymanaymi chaymi tupan ruwaywan”, nispa.

Sichus sapan mamata yanapayta munanchis chayqa allinta qhawarinanchis otaq yuyaymanananchis imayna tarikusqanpi. Ichaqa manan hawan ukhullatachu qhawananchis aswanpas allintan reparananchis. Chaymi tapukunanchis: “Ñoqa chhaynapi tarikuqtiy, ¿imapi yanapawanankutan munayman?” nispa. Arí, sapallanku wawankuta uywaqkunallan yachanku imayna sasa chay ruwaykuna hunt’ay kasqanta. Ichaqa sichus kallpachakusun paykunata entiendenanchispaq chayqa allin yanapaytan qosun.

Diospa ejemplonta qatikusun

Jehová Diosqa ancha allin ejemplon ñoqanchispaq, payta qatikuspallan hukkunata yanapayta atisunman. Biblian willawanchis Jehová Dioslla viudakunamanta, mana tayta-mamayoqkunamanta anchata preocupakusqanta astawanqa wawankuta sapallanku uywaqkunamanta. Arí, payllan munakuywan paykunataqa cuidan. Chaypaq qhawarisunchis imaynatas Jehová Dios yanapan imachus necesitasqankupi, imaynatachus ejemplonta qatikusunman chaytapas.

Uyarinanchismi

Jehová Diosmi ñawpa tiempopi Israel runakunata viudakunamanta, mana tayta-mamayoqkunamanta nirqan: ‘Ñoqaqa paykunaq ñak’arisqankuta uyarisaqpunin’, nispa (Éxodo 22:22, 23). ¿Imaynatan ñoqanchispas yanapasunman? Yuyarinanchismi sapallanku familiankuta uywaqkunaqa mana piniyoq sientekusqankuta. Huk maman nin: “Wawaykuna puñupuqtinkun sapallay sientekuspa waqayta qallarini”, nispa. Sapallan tarikuq mamakunaq llakipakuyninta uyariyqa anchatan yanapanqa mana pisipanankupaq.

Kallpachaq hina rimananchis

Diospa yanapayninwanmi wakin Israel runakuna Diosta yupaychanankupaq takikunata qelqarqanku. ¿Imaynatan chay viudakuna wakchakuna sientekurqanku chay takikunata takispa? Maytachá kusikurqanku Jehová Dios “taytanku” “juesninku” kasqanta yachaspa (Salmo 68:5; 146:9). Ñoqanchispas chhayna sumaq simikunawanmi kallpacharisunman wawankuta sapanku uywaqkunata. Chhayna yanapasqanchistaqa unaytan yuyarinkuman. Huk allin taytan iskay chunka wata ñawpaqta Ruth sutiyoq iñiqmasinta nirqan: “Wawaykikunaraykun imaymanata ruwanki, chayqa ancha allinpunin ama pisipaychu”, nispa. Ruth willakun: “Iñiqmasiypa kallpachawasqanqa sonqoymanpunin chayarqan”, nispa. Arí, Bibliaq nisqan hina, “llamp’u simiwan rimayqa kawsarichinmi” (Proverbios 15:4). Chhaynaqa, ¿kallpacharisunmanchu tukuy sonqomanta wawankuta uywaq sapan mamakunata?

Kaqniykikunawan yanapay

Jehová Diospas Israel runakunatan kamachirqan viudakunaman mana tayta-mamayoqkunamanwan mana pisichaspa mikhuyta tarichinankupaq. Chhayna yanapasqankuraykun mana imapas paykunata pisiqchu (Deuteronomio 24:19-21; 26:12, 13). Ñoqanchispas imachus kapuqninchiswanmi yanapasunman familiankuta sapallanku uywaq mamakunata, ichaqa manan p’enqachinanchischu. Yaqapaschá yanapasunman wasinman mikhuyta apaspa, p’achata regalaspa, otaq qolqetapas qosunman imachus necesitasqanta rantikunanpaq.

Wasinchismanmi invitasunman

Jehová Diosmi Israel runakunata kamachillarqantaq viudakunata mana tayta-mamayoqkunatapas hatun fiestankuman invitanankupaq. Chay fiestakunaqa karqan Diospa serviqninkunawan kuska q’ochurikunankupaqmi. Chaymi Diosqa sapankankuta nirqan: “Q’ochukunkichis”, nispa (Deuteronomio 16:10-15). Kay tiempopi cristianokunatapas kallpachakushanmi ‘qorpachanakuq’ qoyukuq kanankupaq (1 Pedro 4:9). Chhaynaqa, ¿manachu familiankuta sapallanku uywaq mamakunata wawakunantinta wasiykiman invitawaq kuska mikhunaykichispaq? Ichaqa manan hatun mikhuytaraqchu ruwanayki. Jesusmi amigonkunaq wasinpi kashaspa nirqan: “Llapan ruwanamanta aswan allinqa hukllan”, nispa (Lucas 10:42).

Kusikusunmi allin kaqta ruwaspa

Sapallan mamakunaqa allintan yachanku paykunapuni wawankuta uywananku kasqanta chaymi mana suyankuchu hukkuna chayta ruwapunanta. Chaywanpas sonqomantan agradecekunqaku ima yanapaytapas qoqtinchisqa. Kathleen sutiyoq warmin sapallan kinsa wawanta uywarqan, paymi nin: “Manan hukkuna yanapawananchistachu suyananchis, ichaqa agradecekunanchismi ima yanapaytapas”, nispa. Chhaynaqa tukuy atisqanchistan yanapananchis, Jehová Diosmi ‘manusqanchista kutichipuwasun’ (Proverbios 19:17). Sichus yanapashallasun chayqa paykunapas ñoqanchispas kusisqan kasun.

[Uranpi willakuykuna]

^ párr. 2 Kay revistapin warmikunapaq yanapay kashan, ichaqa qharikunatapas yanapanmanmi.

^ párr. 7 Bibliaqa manaña rimanchu mamallankuwan otaq taytallankuwan kawsaq familiakunamanta chaypas, askha kutitan ‘viudakunamanta’ ‘mana tayta-mamayoqkunamanta’ rimashan, chaypin yachanchis askha chhayna familiakuna kasqanta (Isaías 1:17).

[25 paginapi foto]

¿Invitawaqchu wasiykiman paykunawan kuska mikhunaykichispaq?