Agllashca temata ricungapaj

Temacunata ricungapaj

CAPÍTULO 28

“Mundo entero llactacunapipash ñucamanda villachinguichi”

“Mundo entero llactacunapipash ñucamanda villachinguichi”

Testigo de Jehovacunaca punda tiempopi cristianocuna villachishcashnallatami villachishpa catinchi

1. Cunanbi cristianocunahuan y punda tiempopi cristianocunahuan ricujpica ¿imapita igual can?

 TUCUI shungumi Taita Diospa Gobiernomanda villachirca. Humilde shunguta charimandami Taita Diospa espíritu santo ayudachun y ñaupaman pushachun saquirca. Catiriashpa llaquichijpipash cristianocunaca villachinataca na saquircachu. Shina rurashcamandami Jehová Diospa bendicionda chasquirca. Cristianocunapa ejemplota ricushpaca cunan punllacunapi testigo de Jehovacunapashmi Jehová Diostaca chashnallata sirvinajun.

2, 3. Hechos libropica ¿imamandata parlan?

2 Apostolcunapa causaimanda Hechos libropi ashtahuan yachajushpaca ñucanchi fetami ashtahuan shinlliyachishcanchi. Hechos libropillami punda tiempopi cristianocunamandaca parlan.

3 Hechos libropica 32 llactamanda 95 gentecunamanda, shinallata 54 ciudadcunamanda y 9 islacunamandami parlan. Shinallata cristianocunapa tiempopi shuj shuj laya gentecuna tiashcatami parlan. Ashtahuangarin cristianocunata catiriashpa llaquichijpipash ali villaicunata villachinataca na manllashpalla villachishcatami parlan.

4. ¿Imatata punda cristianocunashnallata cunanbipash rurapanchi?

4 Punda tiempopica Jehová Diosmanda ali villaicunata tucui shunguhuan predicaj ashtaca cristianocunami tiarca. Por ejemplo, apóstol Pedro, Pablo, Lucas, Bernabé, Esteban, Tabita y Lidia. Ñucanchipashmi paicunashnallata Jehová Diosmanda ali villaicunata predicanchi (Mat. 28:19, 20).

“Mundo entero llactacunapipash ñucamanda villachinguichi” (Hechos 1:8).

5. ¿Imashinata cristianocunaca predicai callarirca?

5 Jesús paipa discipulocunaman imata mingashcapi pensaripashunchi. Jesusca paicunataca nircami: “Taita Diospa espíritu santota chasquishpami, cangunaca ushaita charinguichi. Chaimi cangunaca Jerusalenbi, tucuilla Judea llactapi, tucuilla Samaria llactapi y mundo entero llactacunapipash ñucamanda villachinguichi” (Hech. 1:8). Apostolcunamanga “Jerusalenbi” villachichunmi Jehová Diosca paipa espíritu santohuan ayudarca (Hech. 1:1–8:3). Jipaca ‘tucuilla Judea llactapi y Samaria llactapi’ predicachunmi ayudarca (Hech. 8:4–13:3). Shinallata tiempohuanga, ‘mundo entero llactacunapipash villachichunmi’ Jehová Diosca paipa espíritu santohuan ayudarca (Hech. 13:4–28:31).

6, 7. Punda tiempopi cristianocunahuan ricushpaca ¿ima ayudacunatata cunanbica charipanchi?

6 Punda tiempopi cristianocunaca predicangapaca shuj Biblia enterotaca na charircachu. Mateo libroca más o menos huata 41​pimi tiashcanga. Pabloca Hechos libro nara tiajpillatami huaquin cartacunata escribi tucuchishcanga. Chaica más o menos huata 61​pimi cashcanga. Chaimandami cristianocunaca Biblia completota na charimanda y publicaciongunatapash na charimanda Taita Diosmanda yachajungapaj munaj gentecunaman imagutapash liichunga na saquita usharca. Judío cristianocunaca nara cristianocuna tucushpaca sinagoga huasipimi Escrituras Hebreasta liitaca uyashcanga (2 Cor. 3:14-16). Punda tiempopi cristianocunaca predicangapaca Bibliata de memoria yachajungapami esforzarina carca.

7 Cunan tiempopica Biblia completota y ashtaca publicaciongunatami charipanchi. Shinallata 240 llactacunapimi Taita Diosmanda ali villaicunata predicanajupanchi. Chaimandami ashtaca ashtaca gentecuna bautizarinajushca.

Jehová Diosca paipa espíritu santohuanmi ayudan

8, 9. a) Jesuspa discipulocunaca Jehovapa espíritu santopa ayudahuanga ¿imacunatallata ruraita usharca? b) Cunan punllacunapica ¿imashinata Jehovapa espíritu santoca ayudajushca?

8 Jesús paipa discipulocunata predicachun cachashca punllaca cashna nishpami prometirca: “Taita Diospa espíritu santota chasquishpami, cangunaca ushaita charinguichi”. Shinami paicuna Jehová Diospa espíritu santopa ayudahuan mundo enteropi predicagrinajurca. Jehovapa espíritu santo ayudajpimi Pedro y Pabloca ungushca gentecunata jambirca, demonio jundashca gentecunamandapash demoniocunata llujchirca y huañushcacunatapash causachita usharca. Ashtahuangarin Jehovapa espíritu santoca punda tiempopi cristianocuna ashtahuan aliguta predicai ushachunmi ayudarca (Juan 17:3).

9 Pentecostés huata 33​pimi, Jesuspa discipulocunaca ‘Taita Diospa espíritu santo ayudajpi paicunaca shuj shuj idiomacunata parlai callarirca’. Shinallata paicunaca “Taita Diospa alipacha rurashcacunata” predicanajurca (Hech. 2:1-4, 11). Cunan punllacunapica aliguta cazushpa, aliguta pensarishpa sirvij esclavotaca Jehovapa espíritu santo ayudajpimi shuj shuj shimicunapi Bibliamanda publicaciongunata llujchita ushashca. Por ejemplo cada quillami Villajun y Rijcharipaichi revistacuna shuj shuj idiomacunapi llujshin. Shinallata internetpi jw.org paginapica ashtaca publicacionguna y videocunami mil yali idiomacunapi tian. Cai publicaciongunahuanmi mundo enteropi ashtaca gentecunaman ‘Taita Diospa alipacha rurashcacunamanda’ predicanajupanchi (Apoc. 7:9).

10. 1989 huatapica aliguta cazushpa, aliguta pensarishpa sirvij esclavoca ¿imatata rurarca?

10 1989 huatamandapachami aliguta cazushpa, aliguta pensarishpa sirvij esclavoca Bibliata traducinapi ashtahuan concentrarishca. Chaimandami cunan punllacunapica ashtaca idiomacunapi Traducción del Nuevo Mundo Bibliataca charipanchi. Cunangamanga 200 yali idiomacunapimi traducishca Bibliacunaca tian. Y cada huatami Bibliacunaca ashtahuan ashtahuan llujshishpa catijun. Caitaca Jehová Diospa espíritu santo ayudajpillami ruraita ushapashcanchi.

11. Ñucanchi publicaciongunata traducingapaca ¿imatata ruranajupashcanchi?

11 Ashtaca voluntario huauquipanicunaca 150 yali llactacunapimi publicaciongunata traducishpa ayudanajun. ¿Imamandata shina ruraita ushapashcanchi? Jehová Diospa espíritu santo ayudajpillami shina ruraita ushapashcanchi. Chaimandami mundo enteropi Jehová Diosmanda, paipa Gobiernomanda y Jesusmanda villachita ushapashcanchi (Hech. 28:23).

12. Pablopash y shuj cristianocunapash ¿imamandata aliguta predicaita usharca?

12 Punda tiempopi cristianocunaca Jehová Diospa espíritu santo ayudajpimi predicashpa catita usharca. Pabloca Antioquía de Pisidia llactapi cashpaca tanto judío y na judío gentecunamanmi predicarca. Chaimandami “para siempre causaita cuj yachachishcacunata shungupi chasquina munaita charijcunaca, tucuicuna Jesuspa discipulocuna tucurca” (Hech. 13:48). Hechos libropa tucuri capitulocunapica Lucasca Pablomandaca cashnami nin: Pabloca ‘gentecunamanga Taita Diospa Gobiernomandami predicashpa catijurca’. Shinallata predicashpa catichunga imapash jarcachunga na saquircachu (Hech. 28:31). Pero Pabloca ¿maipita predicashpa catijurca? Pabloca Roma llactapimi predicashpa catijurca. Pablopash y shuj cristianocunapash Jehová Diospa espíritu santo ayudajpimi ashtahuan villachita usharca.

Catiriashpa llaquichijpipash villachishpami catinajurca

13. Ñucanchita catiriashpa llaquichijpica ¿imatata rurana capanchi?

13 Punda tiempopi Jesuspa discipulocunata catiriashpa llaquichijpica paicunaca ¿imatata rurarca? Ama manllashpa villachita ushangapaca Jehová Diospa ayudatami mascarca. Shina rurashcamandami Jehová Diosca paicunataca na manllashpa predicashpa catichun paipa espíritu santota cushpa ayudarca (Hech. 4:18-31). Ñucanchitapash catiriashpa llaquichijpi, na manllashpa predicaita ushangapaca Jehová Diospa ayudatami minishtipanchi (Sant. 1:2-8). Ñucanchicunata catiriashpa llaquichijpipash o imapash jarcaicuna ricurijpipash Jehová Dios ayudajpillami mundo enteropi predicashpa catita ushapanchi. Pero jarcaicuna ricurijpipash na manllashpa predicaita ushangapaca ¿imatata cada uno rurana capanchi? Jehová Diostami paipa espíritu santota cushpa ayudahuai nishpa mañana capanchi (Luc. 11:13).

14, 15. a) Esteban runagu huañuchi tucushca jipaca ¿imata pasarca? b) Siberia llactamanda gentecunaca ¿imashinata Jehová Diosmandaca yachajurca?

14 Esteban runaguca paipa causai peligropi cajpipashmi na manllashpa predicarca (Hech. 6:5; 7:54-60). ‘Jerusalén congregacionbi huauquipanicunaca, ninanda catiriashpa llaquichi tucunajurca. Chaimi tucuilla discipulocunami Judea y Samaria llactacunaman rishpa separarirca’. Contracuna shina llaquichijpipash cristianocunaca predicashpami catinajurca. Por ejemplo, Felipe runaguca Samaria llactaman rishpami chai llactamanda gentecunaman Jesusmanda villachishpa catirca. Y shina villachishcamandaca ashtacacunami Jesuspa catijcuna tucurca (Hech. 8:1-8, 14, 15, 25). Shinallata “Esteban huañushca jipaca, shuj discipulocunapashmi catiriashpa llaquichi tucunajurca. Chaimandami caiman chaiman rishca discipulocunaca Fenicia, Chipre y Antioquía llactacunaman chayarca. Pero paicunaca judío gentecunamanllami ali villaicunataca predicanajurca. Shinapash Chipre y Cirene llactamanda Antioquía llactaman rishca huaquin discipulocunaca, griego shimita parlaj gentecunamanmi, Señor Jesusmanda ali villaicunataca predicai callarirca” (Hech. 11:19, 20). Catiriashpa llaquichijpipash cristianocunaca villachishpami catirca.

15 1950 huatapica Unión Soviética nishca llactacunaca huauquipanicunatami catiriashpa llaquichirca. Chaimandami huauquipanicunaca Siberia llactaman apai tucurca. Shina apai tucushcamandami huauquipanicunaca shuj shuj llactacunapi Taita Diosmanda ashtahuan predicai usharca. Catiriashpa llaquichimanda huauquipanicunata Siberia llactaman na apajpica, paicunamandallata caru caru llactacunaman ritaca na ushanmanllu carca. Shuj huauquica gobiernollatami ñucanchitaca ayudarca nircami. Chai huauquica cashnami nirca: “Autoridadcunallatami ñucanchitaca Siberia llactaman cacharca. Shinami ñucanchica Siberia llactamanda gentecunaman Jehovamanda yachachijta usharcanchi. Autoridadcunaca na cuenta japishpami chai llactamanda gentecuna Jehová Diosmanda yachajuchun ayudarca” nircami.

Jehová Diosca ashtacatami bendician

16, 17. Jehová Diosca cristianocunataca ¿imashpata bendiciarca?

16 Jehová Diosca ashtacatami punda cristianocunataca bendiciarca. Pablopash y shuj huauquipanicunapashmi Jehová Diosmanda predicashpa shuj plantaguta ‘tarpunshna y yacuguta churanshnami’ gentecunataca ayudanajurca. Shinapash Taita Diosmi paimanda yachajuchunga gentecunataca ayudarca (1 Cor. 3:5, 6). Hechos libropica, Jehová Diospa ayudahuan cristianocuna shuj shuj llactacunapi predicai ushashcatami ricuchin. Por ejemplo, Hechos 6:7​pica cashnami nin: ‘Taita Diospa shimita villachishpa catijpica, Jerusalén llactapi Jesuspa discipulocunaca ashtacatapacha mirashpami catinajurca’. Shinallata Bibliapica cashnami nin: “Judea, Galilea, Samaria llactacunapica tucuilla discipulocunami ñana pipash llaquichijpi tranquilo, shinlli tucushpa causanajurca. Jehová Diosta cazushpa causanajuimanda, shinallata Taita Diospa espíritu santo shinllichijushcamandami, discipulocunaca ashtahuan mirashpa catinajurca” (Hech. 9:31).

17 Cristianocunataca na manllashpa predicaita ushachunmi ‘Jehová Diosca ayudajurca’. Chaimandami Antoquía de Siria llactamanda gentecunapash, hebreo y griego shimita parlaj gentecunapash Taita Diosmanda ali villaigucunata uyarca. Shinami “ashtaca gentecuna crishpa Señor Jesusta catinajurca” (Hech. 11:21). Shinapash Antoquía de Siria llactapica ¿imata pasarca? “Jehová Diospa shimita ashtahuan villachinajujpimi, ashtaca mushuj discipulocuna mirashpa catinajurca” (Hech. 12:24). Pablo y shuj cristianocunapash ali villaigucunata na shaijushpalla judiocunaman y na judío gentecunaman predicashcamandami “Jehová Diospa shimica ashtahuan mirashpa catirca. Ashtahuan ashtaca gentecunami crishpa catinajurca” (Hech. 19:20).

18, 19. a) Jehová Dios ayudajushcataca ¿imashinata cuenta japipanchi b) Jehová Diosca ¿imashinata paipa sirvijcunataca cuidan? Shuj ejemplomanda parlapai.

18 Cunan tiempopipashmi Jehová Diosca ñucanchicunata ninanda ayudajun. Chaimandami ashtaca gentecunaca Bibliapa cabal yachachishcacunata chasquishpa, Jehová Diostalla sirvinata y bautizarinata decidishca. Punda tiempopica apóstol Pablota y shuj cristianocunatapashmi catiriashpa llaquichirca, shinapash paicunaca predicashpami catirca. Shinallatami ñucanchita catiriashpa llaquichijpipash Jehová Dios ayudajpi na manllashpa predicashpa catinchi (Hech. 14:19-21). Jehová Diosca siempremi ñucanchicunataca ‘causaita causajuj paipa rigrahuan’ ayudanga (Deut. 33:27). Shinallata Jehová Diosca paipa shutimandami paipa llactata nunca na jichunga (1 Sam. 12:22; Sal. 94:14).

19 Segunda Guerra Mundialpi Harald Abtpa familiata ima pasashcata ricupashunchi. Jehová Diosta sirvishcamandami cai huauquitaca Sachsenhausen nishca pushtupi nazis nishcacunaca prezo churarca. Mayo de 1942 huatapimi nazis nishcamanda policiacunaca Harald huauquipa huasiman rishpa paipa huarmigu Elsataca prezo aparca. Chaimi paipa hijaguca sola quidarca. Elsa paniguca cashnami nirca: “Campo de concentracionbi ashtaca huatacunata cashpaca Jehová Dios paipa espíritu santota cujpilla llaquicunata aguantangapaj fuerzata cushpa ayudajtami cuenta japircani. Nara prezo apajpillatami shuj ñañagupa experienciata liircani. Chai ñañaguca cashnami nijurca: “Jatun llaquicunata chimbapurajushpaca Jehovapa espiritumi tranquilo sintirichun ayudan”. Ñañaguca yapatami exagerajun yarcanimi. Shinapash llaquicunahuan caj horasmi chai ñañagu ciertota nijushcata cuenta japircani. Porque ñuca llaquicunahuan cajpimi Jehová Diosca tranquila llaquicunata aguantashpa catichun ñucataca ayudahuarca”.

Tucui ladocunapi Taita Diospa Gobiernomanda villachipashunchi

20. Pabloca paipa huasipillata prezo cashpaca ¿imatata rurarca? Y chaimandaca ¿imatata yachajupanchi?

20 Hechos libropa último capitulocunapi Pablo ‘Taita Diospa Gobiernomanda’ gentecunaman predicashpa catishcatami nin (Hech. 28:31). Pablo paipa huasipillata prezo cashpapash paita ricungapaj rij gentecunamanmi predicashpa catirca. Cunan punllacunapipash huaquin ñucanchi juyashca huauquipanicunaca ña mayorllacuna caimanda, shuj unguihuan caimanda o shuj shuj razongunamandami hospitalpi o shuj asilo huasipi causan. Pero Jehová Diosta juyaimandami predicashpa catinajushca. Jehová Diostaca paimanda yachajungapaj munaj gentecunataca chai huauquipanicunahuan imashinapash en contacto churachunmi mañapanchi.

21. ¿Imamandata ashtahuan predicana capanchi?

21 Mayoría huauquipanicunami Jehová Diosmanda huasin huasin rishpa o de diferente forma predicaita ushapanchi. Chaimandami “mundo enteropi” Jehová Diospa Gobiernomanda predicangapaj esforzarina capanchi. Ashtahuangarin último punllacunapi causanajushcamandami ashtahuan predicashpa catina capanchi (Mat. 24:3-14). ‘Taita Diospa obrata rurashpami ocupado cana capanchi’ (1 Cor. 15:58).

22. Jehová Diospa punlla chayamungacamanga ¿imatata rurashpa catina capanchi?

22 “Mandaj Dios agllashca ninan manllarina jatun punlla nara chayamujpillatami” na manllashpa predicashpa catina capanchi (Joel 2:31). Berea llactamanda gentecunashnallatami cunan tiempopi ashtaca gentecunapash ‘tucui shunguhuan ali villaigucunata’ uyangapaj munan (Hech. 17:10, 11). Chaimandami predicashpa catina capanchi. Shina rurajpimi Jehová Diosca “alipachami rurashcangui. Ali esclavomi cashcangui” ninga (Mat. 25:23). Jehová Diosta na saquishpa y paipa Gobiernomanda cabal yachachishcacunata na manllashpa predicashpaca, ñucanchillatami tranquilo para siempre ali causapashun.