Agllashca temata ricungapaj

Temacunata ricungapaj

Jehová Diosmi paipa sirvijcunata ñaupaman pushajun

Jehová Diosmi paipa sirvijcunata ñaupaman pushajun

“Mandaj Diosmi, candaca tucui causaipi michijunga” (ISAÍAS 58:11).

CÁNTICO 152, 22

1, 2. a) ¿Imamandata testigo de Jehovacunaca na shuj religionguna cuenda capanchi? b) ¿Imatata cai temapipash cati temapipash yachajupashun?

GENTECUNACA cutin cutinmi ñucanchitaca tapushca ¿pita cangunataca mandashpa ñaupaman pushajun? nishpa. Ashtaca religiongunapica shuj jari o shuj huarmimi mandashpa ñaupaman pushajun. Shinapash testigo de Jehovacunaca cushijushpami ninchi, ñucanchitaca na maijanbash gente ñaupaman pushajunllu, ñucanchitaca Jesusmi ñaupaman pushajun nishpa. Jesusca siempremi paipa Taita ñaupaman pushachun saquin (Mateo 23:10).

2 Shinapash cunan punllacunapica, ‘aliguta cazushpa aliguta yarishpa sirvij’ esclavomi Jehová Diosta sirvijcunataca ñaupaman pushajun (Mateo 24:45). Shinaca ¿imashinata seguro caita ushanchi, Jehová Diosca Jesusta ñaupaman pushachun churashpapash, Jehová Diosllata ñaupaman pushajujta? Chaita seguro caita ushangapaca, cai temapipash cati temapipash quimsa yuyaicunatami ricushun. Shinallata, Jehová Dios paipa llactata ñaupaman pushangapaj huaquin gentecunata churashpapash, paillata siempre ñaupaman pushajushcatami yachajushun (Isaías 58:11).

DIOSPA ESPÍRITU SANTOMI AYUDARCA

3. Israelitacunata Moisés ñaupaman pushachunga ¿imatata Jehová Diosca curca?

3 Jehová Dios agllashca ñaupaman pushajcunataca espíritu santomi ayudajurca. Jehová Diosca Moisestami israelitacunata ñaupaman pushachunga churarca. ¿Imashinata Moisesca Jehová Dios mingashcata pactachi usharca? Pactachi ushachunga Jehová Diosllatami paipa espíritu santota Moisesman curca (Isaías 63:11-14, liingui). Paipa espíritu santota Moisesman cushpa ayudashcamandami, israelitacunataca Jehová Diosllata ñaupaman pushajurca.

4. ¿Imashinata Moisesca Jehová Diospa espíritu santota chasquishcata ricuchirca? (Callari dibujota ricupangui).

4 ¿Imashinata israelitacunaca Jehová Diospa espíritu santota Moisés chasquishcata yacharca? Jehovapa espíritu santo ayudajpimi Moisesca milagrocunata rurarca, Egipto llactamanda jatun reymanbash Jehová Diospa shutimanda parlarca (Éxodo 7:1-3). Jehovapa espíritu santota chasquishpami Moisesca gentecunata juyashpa, na ñapash fiñarishpa ñaupaman pusharca. Paica shuj llactamanda ñaupaman pushajcunashna nali, millaica na carcachu (Éxodo 5:2, 6-9). Imashinami ricunchi, israelitacunata ñaupaman pushachunmi Jehová Diosca Moisesta agllarca.

5. Israelitacunata ñaupaman pushachunga ¿picunatallata Jehová Diosca agllarca?

5 Paipa sirvijcunata ñaupaman pushachunga ¿picunatallata Jehová Diosca agllarca? Bibliapica ninmi: ‘Nun shuti runapa churi Josueca, espirituhuan junda tucushpami alipacha yachajushca tucurca’ nishpa (Deuteronomio 34:9). Shinallata ninmi: ‘Mandaj Diospa espiritumi Gedeón runapaman shamurca’ nishpa (Jueces 6:34). Ashtahuangarin ninmi, ‘Mandaj Diospa espirituca Davidpamanmi shamurca’ nishpa (1 Samuel 16:13). Paicunaca paicunallata na rurai ushana cosascunapi Jehová Diospa espíritu santo ayudanatami confiarca (Josué 11:16, 17; Jueces 7:7, 22; 1 Samuel 17:37, 50). Jehová Diosmi jatun cosascunata rurachun paicunataca ayudarca. Chaimandami Jehová Dioslla alicachi tucuna carca.

Moisesta, Josueta, Gedeonda, Davidta israelitacuna cazushpaca, paicunata ñaupaman pushaj Jehová Diosta cazujuj cuendami carca

6. ¿Imamandata Jehová Diosca ñaupaman pushajcunata respetachun munarca?

6 Shinaca Moisesta, Josueta, Gedeonda, Davidta Jehová Diospa espíritu santo ayudajujta ricushpaca ¿imatata israelitacunaca rurana carca? Israelitacunaca paicunata respetanami carca. Shuj punllaca israelitacuna Moisesta nalicachishpa rimanajujpimi Jehová Diosca nirca: “Cai gentecunaca, ¿ima punllacamanda ñucataca fiñachigrihuanyari?” nishpa (Números 14:2, 11). Moisesta, Josueta, Gedeonda, Davidta Jehová Dios agllashpa ñaupaman pushachun churashcataca cuenta japinallami carca. Paicunata cazushpaca, Jehová Diosta cazujuj cuendami carca.

ANGELCUNAMI AYUDARCA

7. ¿Imashinata angelcunaca Moisesta ayudarca?

7 Jehová Dios agllashca ñaupaman pushajcunataca angelcunami ayudajurca (Hebreos 1:7, 14, liingui). Angelcunaca Jehová Dios munashca shinami Moisestaca ayudarca. ¿Imashinata ayudarca? Pundapica Jehová Dios cachajpimi shuj angelca shuj yurapi ricurishpa Moisestaca nirca, israelitacunata Egiptomanda llujchishpa ayudanami cangui nishpa (Hechos 7:35). Shinallata Jehová Dios cachajpimi angelcunaca israelitacuna ali causachun ayudana Leyta Moisesman curca (Gálatas 3:19, NM). Ashtahuangarin, Jehová Diosca Moisestaca nircami: “Cai gentecunataca, ñuca maiman pushashpa ri nircani, chaiman pushashpa rilla. Ricui ñuca angelmi, canda ñaupashpa ringa” nishpa (Éxodo 32:34). Bibliapica, shuj ángel ñaupashpa rijujta israelitacuna ricushcataca na nijunllu. Shinapash israelitacunata Moisés aliguta yachachijujpi, aliguta ñaupaman pushajujpimi Moisesta angelcuna ayudajujtaca cuenta japinalla carca.

8. ¿Imashinata angelcunaca Josuetapash, Ezequiastapash ayudarca?

8 Moisesta, Josueta, Gedeonda, Davidta ayudashca jipapash ¿picunatallata angelcunaca ayudarca? Shuj angelmanda parlashpami Bibliapica nin, ‘Mandaj Diospa soldadomi’ Josuetaca Canaán llactamanda gentecunata mishachun ayudarca nishpa (Josué 5:13-15; 6:2, 21). Bibliapica ninbashmi, rey Ezequías mandajuj punllacunapica Asiria llactamanda reymi Jerusalén llactata atacangapaj munajurca nishpa. Shinapash shuj tutapillami Jehová Diospa angelca 185 mil contra soldadocunata huañuchirca (Isaías 37:36).

9. Jehová Diospa agllashcacuna juchayucuna cajpipash ¿imatata israelitacunaca rurana carca?

9 Angelcunaca jucha illajcunami can. Shinapash angelcuna ayudashca gentecunaca juchayucunami carca. Huaquin ejemplocunata ricupashun. Shuj punllaca, pandarishpami Moisesca Jehová Diosta na jatunyachirca (Números 20:12). Cutin Josueca, Gabaón llactamanda gentecuna parlangapaj shamujpica, Jehová Diospa ayudata mascanatami cungarca (Josué 9:14, 15). Rey Ezequiaspash shuj viajeca jatun tucushpami jariyarca (2 Crónicas 32:25, 26). Moisés, Josué, rey Ezequías juchayucuna cajpipash, israelitacunaca paicunata cazunami carca. Paicuna aliguta ñaupaman pushachun angelcunata cachashpa Jehová Dios ayudajujtaca cuenta japinallami carca. Jehová Dios ñaupaman pushajujtaca ricunallami carca.

DIOSPA SHIMIMI AYUDARCA

10. ¿Imashinata Diospa Shimica Moisesta ayudarca?

10 Diospa Shimimi Jehová Diospa agllashcacunataca ayudarca. Bibliapica israelitacunaman cushca Leytami “Moisés mandashca” nin (1 Reyes 2:3). Moisés mandashca nishpapash Bibliapica ninmi, chai Leytaca Jehová Diosmi curca nishpa. Chaimandami Moisespash, Leypi imata nijujtaca cazuna carca (2 Crónicas 34:14). Shuj ejemplota ricupashun. Tabernáculo nishca carpa huasiguta rurangui nishpa Jehová Dios mandajpica “Moisesca, Mandaj Dios tucuita imashna mandashcashnallatami, chashnatapacha rurarca” (Éxodo 40:1-16).

11, 12. a) Israelitacunata ñaupaman pushaj reycunapash, Josiaspash ¿imatata rurana carca? b) ¿Imashinata Diospa Shimica israelitacunata ñaupaman pushajcunata ayudarca?

11 Israelitacunata Josué ñaupaman pushai callarijpica ñami Diospa Shimica tiarca. Chaimandami Jehová Diosca mandarca, ‘chai libropi mandashcata liinataca na saquinachu cangui’ nishpa. Shinami, Josueca libropi mandashcata paipa causaipi pactachi ushana carca (Josué 1:8). Josuepa jipa, israelitacunata reycuna mandai callarishpaca paicunapashmi Diospa Shimipi imata nijujtaca cada punlla liina carca. Ashtahuangarin, Dios mandashca shimitaca reycunaca copianami carca, chaipi imata mandashcatapash pactachinami carca (Deuteronomio 17:18-20, liingui).

12 Shinaca ¿imashinata Diospa Shimica ñaupaman pushajcunata ayudarca? Rey Josiaspa ejemplota ricupashun. Moisespa mandashca shimita tarishpami rey Josiaspa secretarioca Josiasman liishpa uyachirca * (notata ricupangui). Uyashpaca ¿imatata Josiasca rurarca? Bibliapica ninmi: ‘Chai libropi tiaj mandashca shimicunata uyashcandimi jatun mandajca, pai churajushcacunata liquirca’ nishpa. Diospa Shimipi imata nijujta uyashpami rey Josiasca paipa llactapi tiashca yanga dioscunata tucuchishpa Pascua nishca jatun jatun fiestatapash rurarca (2 Reyes 22:11; 23:1-23). Josiaspash, shuj ñaupaman pushajcunapash Diospa Shimi paicunata ayudachunmi saquirca. Chaimandami israelitacunata ali ñaupaman pushangapaca, imapi cambiana cashcata ricushpa cambiarca. Shinami israelitacunataca Jehová Diospa munaita rurachun ayudarca.

13. Jehová Dios agllashca ñaupaman pushajcunaca ¿imashinata carca? Cutin, shuj llactamanda reycunaca ¿imashinata carca?

13 Shuj llactamanda reycunaca gentecunapa yuyaicunata catishpami mandan carca. Shuj ejemplota ricupashun. Canaán llactata mandajcunapash, gentecunapash jatun nali cosascunatami ruran carca. Paicunaca animalcunahuan huaiñayashpa, jarica jaripura, huarmipash huarmipura huainayashpa o familia ucupurahuanllata huainayashpami millanayai, jatun juchacunata ruran carca. Shinallata yanga dioscunata adorashpami, paicunapa huahuacunatapash chai yanga dioscunaman caranchi nishpa huañunchi carca (Levítico 18:6, 21-25). Ashtahuangarin, Babilonia llactamanda, Egipto llactamanda reycunaca israelitacunashna limpio caitaca na usharcachu. Israelitacunallami Jehová Diospa Leypi mandashcata catimandaca limpio caita usharca (Números 19:13). Shuj llactamanda reycuna shina cajpipash, Jehová Dios agllashca ñaupaman pushajcunaca Jehová Diosta ali adorachun, paicunapa cuerpopipash limpio cachunmi israelitacunataca ayudarca. Shinallata, millanai, jatun juchacunata ama rurachunmi ayudarca. Jehová Dios paicunata ñaupaman pushajushcataca cuenta japinallami carca.

14. Huaquinbica ¿imamandata Jehová Diosca ñaupaman pushajcunataca llaquichishpa intindichirca?

14 Huaquinbica, ali ñaupaman pushajcunapashmi jipamanga na cazungapaj munashpa, Jehová Diospa espíritu santopa ayudatapash, angelcunapa ayudatapash na chasquingapaj munarca. Diospa Shimipi imata nijujtapash na catingapaj munarcachu. Chaimandami Jehová Diosca huaquingunataca llaquichishpa intindichirca. Paipa sirvijcunata ñaupaman pushachunbash ñana saquircachu (1 Samuel 13:13, 14). Shinami jipamanga, jucha illaj, ali ñaupaman pushajta Jehová Diosca churarca.

JEHOVÁ DIOSCA JUCHA ILLAJ, ALI ÑAUPAMAN PUSHAJTAMI CHURARCA

15. a) ¿Imashinata profetacunaca shuj jucha illaj ñaupaman pushaj tianata villachirca? b) Jucha illaj ñaupajman pushajca ¿pita carca?

15 Jehová Diosca ashtaca huatacunatami, jucha illaj ñaupaman pushajtami churagrini nishpa villachirca. Huaquin ejemplocunata ricupashun. Moisesca israelitacunamanga villarcami, ñucashnalla shuj profetatami Jehová Diosca churanga, paitaca uyanami canguichi nishpa (Deuteronomio 18:15). Profeta Isaiaspash nircami, chai profetaca ‘llactacunapi causajcunata mandajmi’ canga nishpa (Isaías 55:4). Profeta Danielpash ‘Mesías nishca Mandajmandami’ parlarca (Daniel 9:25, NM). Jesuspash paillatami nirca, ñucami Taita Diosta sirvijcunata yachachij cani nishpa (Mateo 23:10, liingui). Jesuspa catijcunaca tucui shunguhuanmi Jesustaca catirca. Jesusta Jehová Dios agllashcataca paicunaca seguromi carca (Juan 6:68, 69). Shinapash ¿imamandata Jesusta catijcunaca seguro carca? Ricupashun.

16. ¿Imashinata Jesusca Diospa espíritu santopa ayudata charishcata ricuchirca?

16 Jesusca Diospa espíritu santopa ayudatami chasquirca. Jesús bautizarijpimi ‘Juanga jahua pachamanda Diospa espíritu palomagushna urai shamushpa, [Jesuspa] umapi tiarishpa quedajta ricurca’. Bautizarishca jipaca Diospa espíritu santota chasquimandami Jesusca chaquishca pambaman rirca (Juan 1:32; Marcos 1:10-12). Cai Alpapi cashpaca Diospa espíritu santota chasquishpami Jesusca yachachitapash, milagrocunata ruraitapash usharca (Hechos 10:38). Ashtahuangarin, Diospa espíritu santopa ayudahuanmi Jesusca shujcunata juyashcatapash, cushijushca cashcatapash, feta charishcatapash ricuchita usharca (Juan 15:9; Hebreos 12:2). Tucuilla ñaupaman pushajujcunamandaca Jesusllami Diospa espíritu santopa ayudata chasquishcataca alipacha ricuchirca. Paipa sirvijcunata ñaupaman pushachun Jesusta Jehová Dios agllashcataca, cuenta japinallami carca.

Jesús bautizarishca jipaca ¿imashinata angelcunaca ayudarca? (Párrafo 17ta ricupangui).

17. ¿Imashinata angelcunaca Jesusta ayudarca?

17 Jesusca angelcunapa ayudatami chasquirca. Bautizarishca jipaca huaquin angelcuna ricurishpami ‘Jesusta sirvinajurca’ (Mateo 4:11). Huañungapaj ashalla faltajujpipash, “jahua pachamanda shuj ángel ricurishpami” Jesustaca shinllichirca (Lucas 22:43). Minishtijuj horaspi angelcunata cachashpa Jehová Dios ayudanataca Jesusca seguromi carca (Mateo 26:53).

18, 19. Diospa Shimica ¿imashinata Jesustaca paipa causaipipash, yachachinapipash ayudarca?

18 Jesustaca Diospa Shimipashmi ayudarca. Villachi callarishcamanda huañungacamanmi Jesusca Diospa Shimipi imata nijta catirca. Huañungapaj ashalla faltajujpipash Mesiaspi pactarina profeciacunamandami parlarca (Mateo 4:4; 27:46; Lucas 23:46). Cutin Jesuspa punllacunapi ñaupaman pushajcunaca, paicunapa yachachishcacunahuan na igual cajpica, Diospa Shimitaca ladoman saquinllami carca. Jesusca Diospa Shimimanda parlashpami paicunataca nirca: “Cai llactapi causajcunaca, shimihuanllami ninanda alicachihuan. Ashtahuangarin paicunapaj shunguca, ñucamandaca carupimi. Ñucataca yangallami alicachinajun. Ashtahuangarin gentecuna mandashcatallami, ñuca yachachishcatashna yachachinajun” nishpa (Mateo 15:7-9). Jehová Diosca paipa Shimipi imata nijta na cazujcunataca ¿paipa catijcunata ñaupaman pushachun agllanmanllu carca? Nunca chaitaca na ruranmanllu carca.

19 Gentecunaman yachachijushpapash, Jesusca siempremi Diospa Shimimanda yachachin carca. Chai punllacunapi yachachijcuna pandachingapaj munashpa Jesusta tapujpica, Jesusca siempremi Diospa Shimimanda yuyaicunata parlashpa tigrachin carca, paipa yuyaimandalla, o paipa experienciamandallaca na tigrachinllu carca (Mateo 22:33-40). Jesusca gentecuna paita alicachishpa uyanajuchunga jahua cielopi causai imashina cashcata, o cai mundota imashina rurai callarishcatapash parlanallami carca. Shinapash paica Diospa Shimita ninanda alicachimandami Diospa Shimimanda parlanata ashtahuanga munarca. Shuj punllaca ‘Dios escribichishca Shimicunapi imata nijushcata yachai ushachunmi’ Jesusca paipa catijcunapa yuyaita pascarca (Lucas 24:32, 45).

20. a) ¿Imashinata Jesusca Jehová Diosta alicachishcata ricuchirca? b) Jesusca ¿imashinata carca? Cutin rey Herodesca ¿imashinata carca?

20 Jesús parlajujta uyashpaca gentecunaca manllarishpami uyan carca (Lucas 4:22). Shinapash Jesusca siempremi paita Yachachij Jehová Diosta alicachirca. Shuj punllaca, shuj charij runaca Jesusta alicachishcata ricuchingapaj munashpami “aliguta Yachachij” nirca. Shinapash Jesusca humildemi carca. Chaimandami nirca: “¿Imashpata ñucataca, aliguta yachachij cangui nihuangui? Pipash alica, na tianllu. Taita Diosllami, alica tian” nishpa (Marcos 10:17, 18). Jesús huañushcamanda 8 huatacuna jipaca rey Herodes Agripa I nishcami Judea llactataca mandai callarirca. Shinapash paica na humildechu carca. Shuj punllaca shuj jatun tandanajui tiajpimi Herodesca valishca ropata churajushpa punchapambata rirca. Paita ricushpa, parlajujta uyashpacarin, “Taita Dios rimachijpimari rimajun, na runaca rimajunllu” nishpami gentecunaca caparinajurca. Paita alicachishpa caparinajujpimi Herodesca ninanda cushijushpa ‘Taita Diosta punchapambagumi cangui nishpa alicachinataca’ na munarca. Chaimandami Herodesca “jurucuna micujpi huañurca” (Hechos 12:21-23). Imashinami ricunchi, rey Herodesca Jehová Dios agllashca reyca na carcachu. Cutin Jesusca Jehová Dios paita agllashcatami ricuchirca. Ashtahuangarin, tucuita ñaupaman pushaj Jehová Diostaca siempremi Jesusca alicachirca.

21. ¿Ima tapuicunatata cati temapica yachajupashun?

21 Jehová Diosca ashtaca huatacunata paipa sirvijcunata Jesús ñaupaman pushachunmi munarca. Chaimandami causarishca jipaca Jesusca paipa catijcunataca nirca: “Jahua pachapipash, cai pachapipash mandajuchunmi, tucui ushaita Diosca ñucaman carahuarca” nishpa. Ashtahuangarin nircami: “Ricuichi, ñucami cai pacha tucuri punllacaman tucui punllacuna cangunahuan cani” nishpa (Mateo 28:18-20). Shinapash Jesús jahua pachapi cashpaca ¿imashinata cai Alpapi causanajuj Jehová Diospa sirvijcunataca ñaupaman pushajun? Jesusta catishpa ñaupaman pushachunga ¿picunatata Jehová Diosca cai Alpapica agllashca? Picunata Jehová Dios agllashcataca ¿imashinata yachai ushapanchi? Chai tapuicunataca cati temapimi yachajupashun.

^ par. 12 Chaica Moisesllata escribishcami cashcanga.