Agllashca temata ricungapaj

Temacunata ricungapaj

TEMA 14

CÁNTICO 56 Diospa leytaca shungupi alichipangui

Espiritualmente shinlli tucushpa catina capanchi

Espiritualmente shinlli tucushpa catina capanchi

“Rucu gentecunashnami pensana capanguichi” (1 Cor. 14:20)

CAITAMI YACHAJUPASHUN

Alipacha yachajushca cristianocunaca Jehová munashcashna pensarishpami imata cashpapash ruran. Chaimandami ali decisiongunata japita ushan.

1. Jehová Diosca ñucanchicuna ¿imata rurashpa catichunda munan?

 CUSAHUARMICUNACA paicunapa huahuagu nacirijpica ninandami cushijun. Taitamamacunaca paicunapa chairalla nacirishca huahuaguta ninanda juyashpapash huahuagulla para siempre parachunga na munanllu. Pero huahuagu na viñashpa chaipi quidajpica ninandami preocuparinman. Shina cuendallatami Jehová Diosca ñucanchicuna “huahuacunashna” quidachunga na munan. Chaimandami ñucanchicuna espiritualmente shinlli tucushpa ñaupaman catijta ricushpaca paica ninanda cushijun (1 Cor. 3:1). Jehová Diosca tucui cristianocunallata espiritualmente ‘ña viñashca rucu gentecunashna’ cachunmi munan (1 Cor. 14:20).

2. Cai temapica ¿imatata yachajupashun?

2 Espiritualmente shinlli cristianoca ¿imashinata can? Espiritualmente shinlli tucungapaca ¿imatata rurana capanchi? Bibliata ali estudianaca ¿imashina espiritualmente shinlli cachun ayudan? Shinallata, espiritualmente shinlli cashpaca ¿imamandata na ñucanchipillata confiana capanchi? Nishca tapuicunamandami cai temapica yachajupashun.

ESPIRITUALMENTE SHINLLI CRISTIANOCA ¿IMASHINATA CAN?

3. Espiritualmente shinlli cristiano nishpaca ¿imatata ningapaj munan?

3 Bibliapi 1 Corintios 14:20​pica “ña viñashca rucu gentecunashnami” cana canguichi nishpami consejan. Griego shimipi ña viñashca rucu gentecunashna nishpaca espiritualmente shinlli canamandami parlajun (1 Cor. 14:20). Shinaca espiritualmente huahuashna canata saquishpami espiritualmente rucu genteshna cana capanchi. Bibliapica espiritualmente shinlli cristiano tucungapaca ashtaca edadta charinami can nishpaca na yachachinllu. Shinapash, espiritualmente shinlli tucushpaca ¿chaipillachu quidana can? Na. Jehová Diosmanda ashtahuan yachajushpami ñaupaman catina can (1 Tim. 4:15). Shinaca joven cashpa o mayor cashpapash espiritualmente shinlli cashcata cuenta japingapaca ¿imatata rurana can?

4. Espiritualmente shinlli cristianocunaca ¿imashinata can?

4 Espiritualmente shinlli cristianocunaca Jehová Diospa mandashcacunata tucuita pactachingapaj, pai munashcashna causangapaj y paishnalla pensangapami ninanda esforzarin. Pero juchayucuna caimandami imagupipash pandarin. Shinapash mushuj ropata churajunshnami Jehová Diosta siempre cazushpa paipa ejemplota catingapaj esforzarin (Efes. 4:​22-24). Cai cristianocunaca Jehová Diospa mandashcacunata, consejocunata cazunata yachajuimandami ali decisiongunata agllai ushashca. Chaimandami caita o chaitami rurana canguichi nichunga na minishtin. Shinallata imata decidishpapash chai decisionda pactachingapapachami ninanda esforzarin (1 Cor. 9:​26, 27).

5. Espiritualmente na shinlli cristianocunataca ¿imata pasaita ushan? (Efesios 4:​14, 15).

5 Espiritualmente na shinlli cristianocunataca huaquin gentecunaca ‘tucui clase o tucui laya panda yachachishcacunahuanmi’ fácil pandachin. Shinaca espiritualmente na shinlli cristianocunaca llullata nijcunapa y apostatacunapa panda yachachishcacunataca facilmi crin (Efesios 4:​14, 15ta liipangui). a Shinallata espiritualmente na shinlli caimandami shujcunahuan ñapash culiran, ñapash resintirin o envidiashpa ricun. Shinallata imapash tentacionguna ricurijpica facilmi chai tentaciongunapica urman (1 Cor. 3:3).

6. Espiritualmente na shinlli cristianocunaca ¿imatata rurana can? Shuj ejemplomanda parlapai (Huaquin dibujocunata ricupangui).

6 Shuj huahuagu asha asha viñashpa adulto tucungapaca shujcunapa ayudata minishtin. Por ejemplo, shuj mamaca calleta cruzagrijushpaca paipa uchilla ushigutaca maquimanda aisashpami cruzan. Pero tiempohuan paipa ushigu viñajpica calleta aliguta ricushpa yalichunmi nin. Chaimi pai solo calleta cruzachun saquin. Shina cuendallatami shuj cristiano espiritualmente asha asha shinlli tucungapaca, espiritualmente shinlli cristianocuna ayudachun minishtin. Espiritualmente shinlli cristianocunaca Jehová Diosmanda caruyachij nali cosascunamanda jarcarichun y ali decisiongunata agllachunmi espiritualmente na shinlli cristianocunata ayudaita ushan. ¿Imashpata espiritualmente shinlli cristianocunaca shujcunata ayudaita ushan? Porque cai cristianocunaca Jehová Dios imata pensashcata cuenta japingapami Bibliapa consejocunapi aliguta pensarin y ali decisiongunata agllan.

Espiritualmente nara shinlli huauquipanicunaca Bibliapa consejocunata pactachinatami yachajuna can. Shinami ali decisiongunata agllai ushapanga (Párrafo 6​ta ricupangui).


7. Espiritualmente shinlli cristianocunaca ¿shujcuna ayudachun minishtinllu?

7 Huaquinbica espiritualmente shinlli cristianocunapashmi shujcunapa ayudata minishtin. Cutin espiritualmente huahuashna caj cristianocunaca pipash paicunamanda decidichun o imata rurana cashcata nichunmi minishtin. Pero espiritualmente shinlli cristianocunaca experienciata charij huauquipanicunapa consejocunatami mascan. Shinapash ‘cada uno imata rurana cashcataca’ alimi yachan (Gál. 6:5).

8. Espiritualmente shinlli cristianocunaca ¿tucuipichu igual can?

8 Na tucui personacunachu parecido capanchi. Shinallata espiritualmente shinlli cristianocunaca na tucuicunachu chai cualidadtallata charin. Por ejemplo, huaquingunaca ali yachaita charij, na manllaj, generosocuna, shujcuna imashina sintirijta intindijcunami can. Ishcai espiritualmente shinlli cristianocunaca paicunapa concienciata catishpami diferente decisiongunata agllaita ushan. Pero cai decisionguna diferentecuna cashpapash ishcandimi Bibliapa consejocunata pactachin. Chaimandami na criticarinachu can. Chaipa randica Jehová Diosta shujllashna tandanajushpa sirvishpa catingapami esforzarina can (Rom. 14:10; 1 Cor. 1:10).

ESPIRITUALMENTE SHINLLI CRISTIANO TUCUNGAPACA ¿IMATATA RURANA CAPANCHI?

9. ¿Imamandata na yangamanda espiritualmente shinlli cristianocuna tucunllu nipanchi?

9 Shuj huahuaguca tiempohuanga asha ashami viñan. Pero shuj cristianoca na yangamanda espiritualmente shinllica tucunllu. Por ejemplo, Corinto llactamanda cristianocunaca ali villaigucunata ali chasquishpami bautizarirca. Y Jehová Diospa espíritu santotapashmi chasquirca. Ashtahuanbash apóstol Pablopa ejemplotapashmi catirca (Hech. 18:​8-11). Shinapash huaquin huatacuna bautizarishca jipapashmi cai cristianocunaca espiritualmente na shinlli cashcata ricuchinajurca (1 Cor. 3:2). Corinto llactamanda cristianocunashnallata ama cangapaca ¿imatata rurana capanchi?

10. Espiritualmente shinlli tucungapaca ¿imatata rurana capanchi? (Judas 20).

10 Espiritualmente shinlli tucungapaca, espiritualmente shinlli cana munaitami charina can. Shinapash, espiritualmente na shinlli y huahuashna cangapaj munajcunaca espiritualmente ñaupaman catitaca na ushangachu (Prov. 1:22). Por ejemplo, shuj persona imapash responsabilidadcunata na charingapaj munashpa paipa randi taitacuna decidichun saquij personashna cangapaca na munapanchichu. Ashtahuangarin espiritualmente shinlli tucungapaca ñucanchillatami esforzarina responsabilidadta charipanchi (Judas 20ta liipangui). Espiritualmente na shinlli cashcata cuenta japishpaca espiritualmente shinlli cana ‘munaita y chaita pactachingapaj fuerzata’ carahuai nishpami Jehová Diostaca mañaita ushapanchi (Filip. 2:13).

11. Espiritualmente shinlli tucuchunga Jehová Diosca ¿imashinata ayudajun? (Efesios 4:​11-13).

11 Jehová Diosca paipa ayudahuanlla ñucanchicuna espiritualmente shinlli tucui ushashcataca alimi yachan. Jehová Diosca ñucanchicuna espiritualmente shinlli caita ushachun, ‘rucu gentecunashna caita ushachun y Cristo imashna cashcashna tucui ushachunga’ congregacionbi ancianocunata y Bibliamanda yachachij huauquipanicunatami cushca (Efesios 4:​11-13ta liipangui). Jehová Diosca ñucanchicuna ‘Cristopa pensamientotashna’ charichunmi paipa espíritu santota caran (1 Cor. 2:​14-16). Ashtahuanbash Jehová Diosca Jesús cai alpapi cashpa imata rurashcata ñucanchicuna yachachunmi Mateo, Marcos, Lucas y Juan librota escribichirca. Shinaca, Jesushna pensangapaj, parlangapaj y ruraicunapipash paipa ejemplota catingapaj esforzarishpaca espiritualmente shinllimi tucuita ushapashun.

BIBLIATA ALI ESTUDIANACA ¿IMAMANDATA IMPORTANTE CAN?

12. ‘Cristomanda primero yachajushcacunaca’ ¿maijangunallata can?

12 Espiritualmente shinlli tucushpa catingapaca ‘Cristomanda primero yachajushcacunamandaca’ Bibliapa shuj yachachishcata ashtahuanmi yachajushpa catina capanchi. Bibliamanda primero yachajunajushpaca arripintirinamanda, femanda, bautizarinamanda y huañushca gentecuna causarinamandami yachajuparcanchi (Heb. 6:​1, 2). Bibliapa cai yachachishcacunataca tucui cristianocunallatami ali ali yachana can. Chaimandami apóstol Pedro ashtaca gentecunaman Pentecostés punllapi predicajushpaca Bibliapa cai yachachishcacunamandami parlarca (Hech. 2:​32-35, 38). Shinaca, Jesuspa discipulocuna tucungapaca Bibliapa cai yachachishcacunataca crinami can. Apóstol Pabloca huañushca gentecuna causarinapi na crishpaca Jesuspa catijcuna caitaca na ushanchichu nircami (1 Cor. 15:​12-14). Shinaca, Bibliamanda primero yachajushcacunahuanllaca na quidanachu capanchi.

13. Hebreos 5:14​pi nishcashnaca ¿imatata rurana capanchi? (Fotocunata ricupangui).

13 Bibliamanda primero yachajushcacunahuanllaca na quidanachu capanchi. Ashtahuanbash Jehová Diospa mandashcacunata, Bibliapa yachachishcacunata y consejocunatapashmi yachana capanchi. Chaita ali intindishpaca Jehová Dios imashina pensashcatami intindi ushapashun. Chaipaca Bibliata ali estudiana, liishcapi pensarina, shinallata imata yachajushcata pactachingapami esforzarina capanchi. Caita ruranami Jehová Dios munashcashna decisiongunata agllachun ayudan (Hebreos 5:14ta liipangui). b

Bibliamanda ali ali yachajunami Jehová Dios munashcashna ali decisiongunata agllachun ayudapanga (Párrafo 13​ta ricupangui). c


14. Apóstol Pabloca Corinto llactamanda huauquipanicuna espiritualmente shinlli tucuchunga ¿imashinata ayudarca?

14 Espiritualmente na shinlli cristianocunaca Bibliapi imatapacha rurana cashcata na nijpica ali decisiongunata agllaitaca na ushanllu. Chaimandami huaquingunaca ñucanchi ima munashcatami rurai ushanchi nishpa pensarin. Cutin huaquingunaca na minishtirishca cajpipash tucuipi shuj leyta cuenda churachunmi mañan. Por ejemplo, Corinto llactamanda cristianocunaca yanga dioscunaman ofrenda cushca micunacunata micuna cashcata o na micuna cashcata yachangapaca shuj leyta churachunmi apóstol Pablotaca mañarca. Apóstol Pabloca shuj leyta churanapa randica cada unomi paicunapa concienciata catishpa “agllana derechota” charin nishpami explicarca. Pabloca Corinto llactamanda huauquipanicunallata ali decisionda agllachunga Bibliapa yachachishcacunatami yarichirca. Shinami paicunallata ali, tranquilo sintirichun y shujcunatapash ama pandachichun ayudarca (1 Cor. 8:​4, 7-9). Shina rurashpami apóstol Pabloca Corinto llactamanda huauquipanicuna espiritualmente shinlli tucuchun y paicunallata aliguta pensarishpa ali decidita ushachun yachachirca.

15. Hebreo huauquipanicuna espiritualmente shinlli tucuchunga apóstol Pabloca ¿imashinata ayudarca?

15 Apóstol Pabloca huaquin hebreo huauquipanicuna espiritualmente na ashta ali cajpimi shuj alipacha consejotaca shuj cartapi escribishpa cacharca. Paicunataca: “Shinlli micunata micunapa randica, cutin lecheta ufianata minishtinajunshnami canguichi” nircami (Heb. 5:12). Paicunaca Jehová Diospa mushuj yachachishcacunata cazungapaca na munarcachu (Prov. 4:18). Por ejemplo, Jesús huañushpami Moisesman Cushca Leyta pactachina ñana minishtirishca cashcata ricuchirca. Y aunque Jesús huañushcamanda 30 huatacuna yalishca cajpipash judiocunaca Moisesman Cushca Leyta pactachishpa catinapachami canchi ninajurcami (Rom. 10:4; Tito 1:10). Apóstol Pabloca paicuna mushuj yachachishcacunata intindichunmi cartata escribishpa cacharca. Apóstol Pablo escribishca cartaca cai cristianocunataca ninandami ayudarca. Porque cai cartapimi Jehová Dios munashcashna adorachun yachachijurca. Cai cartapi consejocunami huaquin judiocuna jarcajpipash na manllashpa predicashpa catichun ayudarca (Heb. 10:​19-23).

¿IMAMANDATA NA ÑUCANCHIPILLATA CONFIANA CAPANCHI?

16. Espiritualmente shinlli cangapaj esforzarishpapash ¿imapita pensarina capanchi?

16 Tucuicunallatami espiritualmente shinlli cashpa catingapaj esforzarina capanchi. Chaita pactachingapaca na ñucanchipillata confianachu capanchi (1 Cor. 10:12). Espiritualmente shinlli cashpa catingapaca imatapash rurajunichu nishpami pensarina capanchi (2 Cor. 13:5).

17. Colosenses cartapica ¿imatata yachachin?

17 Apóstol Pabloca Colosenses cartapica espiritualmente shinlli cashpa catingapaj ninanda esforzarina cashcata nirca. Colosas llactamanda huauquipanicuna espiritualmente shinlli cajpipash gentecunapa panda yachachishcacunata ama cringapami ninan cuidadota charina canguichi nishpami advirtirca (Col. 2:​6-10). Epafras runaguca Colosas llactamanda huauquipanicunataca alimi rijsin carca. Chaimandami cai huauquipanicuna espiritualmente “shinlli” catichunga Jehová Diostaca siempre mañan carca (Col. 4:12). Pablo y Epafras runagucunaca espiritualmente shinlli cashpa catingapaca esforzarina cashcata y Jehová Diospa ayudatapash minishtishcatami ali yacharca. Paicunaca Colosas llactamanda huauquipanicuna ima jarcaicunata charishpapash espiritualmente shinlli cashpa catichunmi munarca.

18. Espiritualmente shinlli huauquipanicunatapash ¿imata pasaita ushan? (Fotota ricupangui).

18 Apóstol Pabloca hebreo huauquipanicunataca espiritualmente shinlli cristianocunapashmi Jehová Diospa ñaupapi nali ricurina peligrota charin nishpami advirtirca. Shinaca espiritualmente shinlli cashpapashmi Jehová Diosmanda caruyaita ushan. Shina caruyaimandami na arripintirishpa Jehová Diospa perdondaca na chasquita ushanga. Antsicarinmi hebreo huauquipanicunaca Jehová Diospa ñaupapi ali ricurishpa catita usharca (Heb. 6:​4-9). Cunan punllacunapi expulsai tucushcacunahuan y inactivo tucushca huauquipanicunahuanga ¿imata pasan? Paicuna humilde cashcata ricuchishpa y arripintirishpaca Pablo parlashca gentecunahuan na igual cashcatami ricuchin. Pero Jehová Diosta cutin sirvij callaringapaca paipa ayudatami minishtin (Ezeq. 34:​15, 16). Chaimandami, cai huauquipanicuna Jehová Dioshuan cutin ali amigo tucui ushachunga ancianocunaca espiritualmente shinlli huauqui o pani paicunata ayudachun mañan.

Jehová Dioshuan ali amigo cangapaj cutin munajcunata ayudangapaca Jehová Diosca listomi can (Párrafo 18​ta ricupangui).


19. ¿Ima metata pactachingapata esforzarina capangui?

19 Espiritualmente shinlli cangapaj esforzarijushpaca chai metata pactachingacaman esforzaripangui. Chaipa cada punlla Bibliamanda ashtahuan yachajushpa catingapaj y cada punlla Jehová Dioshna pensangapaj esforzaripangui. Shinaca espiritualmente shinlli cashpa catingapaj esforzarishpa catipangui.

¿IMATATA NIPANGUIMAN?

  • Espiritualmente shinlli cristiano nishpaca ¿imatata ningapaj munan?

  • Espiritualmente shinlli tucungapaca ¿imatata rurana capanchi?

  • ¿Imamandata na ñucanchipillata confiana capanchi?

CÁNTICO 65 Aliguta ñaupaman catipaichi

a JW.ORG paginapi y JW Library® aplicacionbimi “Shuj shuj temacuna” nishca partepimi “Llulla informaciongunamandaca ¿imashinata cuidarita ushanchi?” nishca tematami ricuita ushapangui.

b Cai revistapi “Bibliamanda shuj temata ashtahuan investigana capanchi” nishca parteta ricupangui.

c CAI FOTOCUNAPICA: Shuj huauquiguca Bibliapa consejocunapi ali alimi pensarijun, teleta ricugrijushpaca Bibliapi imata yachajushcata yarishpami pactachijun.