Agllashca temata ricungapaj

Temacunata ricungapaj

Poderta charishpapash Diosca llaquishpami tratan

Poderta charishpapash Diosca llaquishpami tratan

Jehová Diosca “ñucanchi imashna cajtami rijsin. Ñucanchitaca, ñutu alpa cajtami yarin” (SAL. 103:14).

CÁNTICO 30, 10

1, 2. a) Tucui ushaita charishpapash Jehová Diosca ¿imashinata can? b) Cai temapica ¿imatata yachajupashun?

ASHTACA gentecunami autoridadta charimandaca shujcunata “mandashpa”, huaquinbicarin llaquichishpa causan (Mat. 20:25; Ecl. 8:9). Gentecuna shina cajpipash Jehová Diosca na shinachu can. Jehová Diosca tucui ushaita charishpapashmi gentecunata llaquishpa tratan. Shinallata juchayucuna cajpipashmi Jehová Diosca ñucanchicuna imashina sintirishcata intindishpa ñucanchi imata minishtishcatapash caran. Ñucanchicuna ‘ñutu alpa cajta yarishpami’ Jehová Diosca usharishcagutalla rurachun mañan (Sal. 103:13, 14).

2 Jehová Dios paipa sirvijcunata llaquishpa juyaihuan ayudashcatami Bibliapica yachachin. Cai temapica cai quimsa yuyaicunatami yachajupashun. Primero, Taita Diosca llaquichigrinmi nishpami Samuelca sumo sacerdote Eliman villana carca. Chairalla viñaj cashpapash chaita pactachichunmi Jehová Diosca Samuelta ayudarca. Segundo, Moisés runaguca na ushashachu nishpami Israel llactata ñaupaman pushangapaca na munarca. Shinapash Jehová Diosca na culirashpa, aliguman uyashpami Moisestaca ayudarca. Tercero, Jehová Diosca israelitacunata juyaimandami Egipto llactamanda llujchirca. Shinaca ¿imatata Jehová Diosmandaca yachajupanchi? Chaitaca ¿imashinata pactachi ushapanchi?

DIOSCA SAMUELTA LLAQUISHPAMI TRATARCA

3. a) Shuj tutaca Samuelca ¿imatata uyarca? (Callari dibujota ricupangui). b) ¿Imatata tapurinchiman?

3 Samuelca uchillagumandapachami tabernáculo huasipi Jehová Diosta sirvirca (1 Sam. 3:1). Shuj tutaca ña puñujushpami Samuelca paita cayajujta uyarca (1 Samuel 3:2-10, liingui). * Chaita uyashpaca sumo sacerdote Elí runagumi cayajun nishpa Samuelca pensarirca. Chaimi Elí puñujuj ucuman calpashpa rishpa cashna nirca: “Caipimi capani. ¿Imapajta cayahuarcangui?” nishpa. Shina nijpimi Elí runaguca ñucaca na cayarcanichu nirca. Shinapash Samuelca cutin paita cayajujta uyashpami cutin Elí runagupaman rirca. Ña quimsa viajeta rijpimi Elí runaguca Jehová Dios Samuelta cayajushcata cuenta japirca. Chaimi, Elí runaguca Samueltaca cashna nirca: “Canda servij ñucaca uyajupanimi, rimahuailla” ningui nishpa. Cutin cayajta uyashpaca Samuelca Elí runagu imata nishcatami rurarca. Shinapash tapurinchipashchari, Jehová Diosca ¿imamandata pai cayajushcataca Samuelmanga na ucha villarca? nishpa. Imamanda na villashcataca Bibliapica na imatapash ninllu. Tal vez Samuelta llaquimanda, paipi pensarimandami Jehová Diosca na uchalla villashcanga.

4, 5. a) Jehová Dios mandashcata pactachingapaca ¿imatata Samuelca rurarca? b) ¿Imatata Jehová Diosmanda yachajupanchi?

4 (1 Samuel 3:11-18, liingui). Jehová Dios cushca Leypica nijurcami, mayorlla gentecunata o ‘llactapuracunata mandajcunatapash’ uchilla huahuacunaca respetanami can nishpa (Éx. 22:28; Lev. 19:32). Shinaca Taita Diosca llaquichigrinmi nishpa Eliman villanaca Samuelpaca shinllimi cashcanga. Chaimi Bibliapica cashna nin, “Samuelca, muscuipishna ricushpa uyashcata, Eliman parlangapaca manllarcami” nishpa. Shinapash Samuelta Jehová Dios cayajujta cuenta japishpami Elí runaguca cashna nirca: “Taita Diosca, ¿imatata canman villarca? Pai imatalla nishcataca, ama pacashpa villahuailla” nishpa. Shina nijpimi Samuelca “imatallapash na pacashpa tucuita” sumo sacerdote Elimanga villarca.

5 Chaita uyashpaca Elí runaguca na manllarircachu. ¿Imamandata na manllarirca? ‘Taita Diospa shuj runagumi’ ima tucunata Elimanga ña villashcarca (1 Sam. 2:27-36). Samuelhuan ima tucushcata ricushpaca Jehová Dios ali yachaj, llaquij cashcatami yachajupanchi.

6. Samuelta Jehová Dios ayudashcata ricushpaca ¿imatata yachajupanchi?

6 Samuelpa causaita ricushpaca ¿imatata ashtahuan Jehovamanda yachajupanchi? Jovenguna ima llaquicunata charishcata, imashina sintirishcata intindishpa Jehová Dios ayudangapaj munashcatami yachajupanchi. Shinapash quiquinga shuj jovengunashna ama cangapachari esforzarijupangui. O shuj gentecunaman villachinatachari manllangui. Shina sintirishpaca tucui shunguhuan mañashpa Jehovaman parlapangui. Shina rurajpimi Jehová Dios quiquinda intindishpa ayudanga (Sal. 62:8). Shinallata Samuelpash, Bibliapi parlashca shuj jovengunapash llaquicunata chimbapurangapaj imata rurashcata pensaripangui. Quiquinshnallata llaquicunata charishca joven o mayorlla huauquipanicunahuanbash parlapangui. Shina rurajpica chai huauquipanicunaca ningapashchari, Jehová Diosca ñucanchi nunca na pensashca cosascunata rurashpami ayudarca nishpa.

DIOSCA MOISESTACA LLAQUISHPAMI TRATARCA

7, 8. Moisesta llaquishcamandaca ¿imatata Jehová Diosca rurarca?

7 Israelitacunaca Egipto llactapimi esclavo shina causanajurca. Chaimi Jehová Diosca Moisés runagu 80 huatacunata charijpi israelitacunata Egiptomanda llujchichun mandarca. Chaita pactachinaca Moisespaca shinllimi cashcanga (Éx. 3:10). ¿Imamandata shina nipanchi? Moisesca 40 huatacunatami Madián llactapi llamacunata michishpa causashcarca. Moisesca cashnami nirca: “Faraonbajman rishpa, israelcunata Egiptomanda Ilujchingapaca, ¿ñucaca pita cani?” nishpa. Shina nijpimi Jehová Diosca cashna nirca: “Rilla, ñucami canhuan casha” nishpa (Éx. 3:11, 12). Caitapashmi Jehová Diosca nirca, Israel llactamanda ancianocunapash can ima nishcataca uyangami nishpa. Shina nijpipashmi Moisesca nirca: “Paicunaca ñucata na crishpami, ñuca villajujtaca na uyanayachinga” nishpa (Éx. 3:18; 4:1). Jehová Diospa mandashcata na pactachingapaj munashpami Moisesca shina nijurca. Shina nijujpipash Jehová Diosca na culirashpami milagrocunata rurachunbash Moisestaca ayudarca. Ashtahuanbash Bibliapi parlashca gentecunamandaca Moisesmi milagrocunata rurana ushaita pundapi chasquirca (Éx. 4:2-9, 21).

8 Jehová Dios shina ayudajpipashmi Moisesca na ushashachu, ali parlaitapash na ushanichu nishpa catirca. Chaimi Jehová Diosca nirca: “Cunanga rilla, ñucami cambaj shimipi casha. Can imata rimanatapash, ñucami yachachisha” nishpa. Moisés chaita uyashpaca ¿cunan si Egiptoman rishallami nircachu? Na, na shina nircachu. Moisesca cutinmi cashna nirca: Ñucapa randi ‘pita cachana cashpapash cachapailla’ nishpa. Shina nijpimi Jehová Diosca Moiseshuan culirarca. Shinapash Jehová Diosca juyaj Dios caimandami Moisesta llaquishpa paita cumbachun, paipa randi parlachunbash Aarón runaguta cacharca (Éx. 4:10-16).

9. Jehová Dios llaquishpa juyaihuan Moisesta tratashcamandaca ¿imatata yachajurca?

9 Imashinami ricupanchi, Jehová Diosca tucui ushaita charishpapash paipa nishcata pactachichunga Moisestaca na obligarcachu. Chaipa randica llaquishpa juyaihuanmi Moisestaca ayudarca. Chaitami Moisespa causaimandaca yachajupanchi. Ashtahuanbash Moisesca ali shungu humilde runagumi carca. Jehová Dios llaquishpa tratashcamandami Moisesca israelitacunata alipacha pusharca. Shinallata Jehová Dios shina tratashcamandami Moisespash shujcuna imashina sintirishcata intindishpa, juyaihuan tratangapaj esforzarirca (Núm. 12:3).

Jehová Dioshna shujcunata juyaihuan tratapashunchi (Párrafo 10​ta ricupangui).

10. Jehová Dioshna shujcunata llaquishpa tratanaca ¿imamandata ali can?

10 Shinaca cusa cashpa, taita o mama cashpa o congregacionbi anciano shina sirvijushpapash Jehová Dioshnami shujcunata llaquishpa juyaihuan, pacienciahuan tratana capanchi. Shina rurana minishtirishcapacha cashcatami Moisespa causaimandaca yachajupanchi (Col. 3:19-21; 1 Ped. 5:1-3). Shinallata Jehová Dioshna, Jesushna llaquishpa juyaihuan tratangapaj esforzarijpica shujcunapashmi ñucanchihuan parlangapaj munanga. Chaimi shujcunata ayudaitapash ushashun (Mat. 11:28, 29). Ñucanchicuna shina rurajta ricushpami shuj huauquipanicunapash shujcunata llaquishpa juyaihuan tratangapaj munanga (Heb. 13:7).

LLAQUISHPAMI GENTECUNATA SALVARCA

11, 12. Israelitacuna seguro sintirichunga ¿imatata Jehová Diosca rurarca?

11 Jesús cai Alpaman nara shamushca huata 1513​pimi israelitacunaca Egiptomanda llujshirca. Paicunapurapica uchilla huahuacuna, mayorgucuna, ungushca gentecuna, na sano gentegucunapashmi cashcanga. Shinaca tres millón yali israelitacunami cashcanga. Shina ashtaca ashtaca gentecuna cajpipashmi Jehová Diospa ayudahuan Moisesca chai gentecunata llaquishpa juyaihuan tratarca. Chaimi paicuna causashca pushtucunata saquishpa rinajushpapash israelitacunaca seguro sintirirca (Sal. 78:52, 53).

12 Israelitacuna tranquilo seguro sintirichunga ¿imatata Jehová Diosca rurarca? Jehová Diosca ‘soldadocunatashna shican shican tandachishpami’ israelitacunataca Egipto llactamanda Ilujchirca (Éx. 6:26). Chaimi israelitacunaca Jehová Dios tucuipi ayudanata seguro cashcanga. Shinallata Jehová Diosca ‘punllapica fuyuhuan, tutapica ninahuan punchayachishpami’ israelitacunataca pushajurca. Chaita ricushpami israelitacunaca Jehová Dios paicunata pushajushcata, cuidajushcatapash cuenta japirca (Sal. 78:14). Shinapash, Jehová Dios shina ayudajushcataca tucui shunguhuanmi israelitacunaca crina carca. ¿Imamandata shina nipanchi?

Jehová Diosca ¿imashinata israelitacunata llaquishcata ricuchirca? (Párrafo 13​ta ricupangui).

13, 14. a) Israelitacunataca ¿imashinata Jehová Diosca ayudarca? b) Tucui ushaita charishcataca ¿imashinata Jehová Diosca ricuchirca?

13 (Éxodo 14:19-22, liingui). Pensaripashunchi, Faraonba soldadocuna ñucanchita catimunajujpimi ñucanchi ñaupajpica mar Rojo ricurin. Maita rinatapash na atinanajujpimi Jehová Diosca shuj fuyuta churashpa Faraonba soldadocunata jarcashpa ñucanchita ayudan. Jehová Dios shina rurajpimi Faraonba soldadocunaca yana yana tutapishna quedan. Cutin ñucanchica ninahuan punchayachijpimi tucuita ricui ushanchi. Chai ratollatami Moisesca mar yacu jahuapi paipa vara caspita ricuchin. Shina rurajpimi shinlli huaira shamujpi mar yacuca cada ladoman shicanyashca quedan. Chaimi tucuicuna ñucanchi familiandi, ñucanchi animalcunandi chaquishca alpata alimanda rishpa mar yacu chaupita yalinajunchi.

14 (Éxodo 14:23, 26-30, liingui). Ñucanchi yalinajujpimi Faraonbash paipa soldadocunapash jariyashca mar yacu chaupiman yaicushpa ñucanchita catimunajun. Chaipimi Moisesca cutin paipa vara caspita mar yacu jahuapi ricuchin. Chaimi mar yacu ninan shinllitapacha shamushpa Faraonda, paipa soldadocunatapash quilpashpa saquin. Shina rurashpami Jehová Diosca Faraondapash, paipa soldacunatapash mar yacu chaupipi tucuchishpa saquin (Éx. 15:8-10).

15. Israelitacunamanda yachajushpaca ¿imatata intindipanchi?

15 Israelitacunata Jehová Dios imashina salvashcata ricushpaca Jehová Dios caita chaita na rurajtami yachajupanchi. Jehová Dios shina cajpimi tranquilo seguro sintiripanchi (1 Cor. 14:33, NM ). Shinallata Jehová Diosca llamata michij runagushnami ñucanchitaca juyashpa aliguta cuidan. Chaimi pipash ñucanchita llaquichingapaj munajpica Jehová Diosca llaquishpa ñucanchitaca ayudan. Chaita yachanaca cai tucurimui punllacunapi causanajushpapash tranquilo seguro sintirichunmi ayudan (Prov. 1:33).

16. Israelitacunata Jehová Dios salvashcata ricushpaca ¿imatata yachajupangui?

16 Cunanbipashmi Jehová Diosca paipa llactata llaquichijpipash paita sirvishpa catichun ayudan. Chaimi Ninan Manllanai Llaqui Punllacunapipash Jehová Diosca paipa sirvijcunata llaquishpa ayudanga, cuidanga. Ninan Manllanai Llaqui Punllacunaca ñallapachami chayamunga (Apoc. 7:9, 10). Shinaca jovenguna o mayorllacuna cashpa, ali saludta charishpa o ungushca cashpapash Ninan Manllanai Llaqui Punllacunapi Jehová Dios ayudanapi confiashpami nimata na manllashun. * Ashtahuangarin chai punllacunapica Jesús nishca shimicunatami yarishun. Jesusca nircami: “Cangunata quishpichina punllami ñalla chayanga. Shinamandami, ashtahuan shinlli tucushpa vichai ricuna canguichi” nishpa (Luc. 21:28). Shinallata Magog llactata mandaj Gog tandanajushca ashtaca llactacuna llaquichingapaj shamujpipash na manllashunllu. Chai tandanajushca llactacuna Faraonda yali shinllicuna cajpipash Jehová Dios salvanapimi tucui shunguhuan confiashun (Ezeq. 38:2, 14-16). ¿Imamandata shina nipanchi? Jehová Diosca punda tiempo paipa sirvijcunata salvashcashnami, Ninan Manllanai Llaqui Punllacunapipash paipa sirvijcunataca juyaimanda salvanga (Is. 26:3, 20).

17. a) Jehová Dios paita sirvijcunata ayudashcata yachajunaca ¿imashinata ñucanchitaca ayudan? b) Cati temapica ¿imatata yachajushun?

17 Cai temapica Jehová Dios paipa llactata llaquishpa juyaihuan ayudashcata, cuidashcata, salvashcatapashmi yachajupashcanchi. Chaicunata Bibliapi liijushpaca Jehová Diosta ashtahuan rijsina munaihuanmi liina capanchi. Shina rurashpaca Jehová Diosta ashtahuan rijsishpami paita tucui shunguhuan juyashun, shinlli fetapash charishun. Cati temapica familiapi, congregacionbi, villachinapi Jehová Diospa ejemplota catingapaj imata rurana cashcatami yachajupashun.

^ par. 3 Judío Josefo historiador nishcashnaca, chai punllapica 12 huatacunatallami Samuelca charirca.

^ par. 16 Jesús cai alpapi cashpaca ‘tucui nanaihuan, tucui ungüihuan huañujuj gentecunatami’ jambirca (Mat. 9:35). Armagedón guerramanda salvarishca gentecunapurapica tal vez na sano gentegucunapashmi tianga. Shinaca chai gentecunatami Jesusca jambinga. Cutin paraíso alpagupi causarij gentecunahuanga ¿imata pasanga? Paicunaca sano, imapash ungüi illami causaringa.