Agllashca temata ricungapaj

Temacunata ricungapaj

TEMA 32

Jehová Dios tucuita rurashcapi crishpa catipashunchi

Jehová Dios tucuita rurashcapi crishpa catipashunchi

‘Taita Diospi tucui shunguhuan crijcunaca, paicuna imata crishcacuna na ricunalla cajpipash chaicuna cierto cajtaca seguromi can’ (HEB. 11:1, TNM).

CÁNTICO 11 Jehová Diospa rurashcacunaca paitami alaban

CAITAMI YACHAJUPASHUN *

1. Jehová Diosmandaca ¿imatata yachajupashcangui?

QUIQUINGA ¿testigo de Jehová familiapichu viñapashcangui? Shina cashpaca, huahuamandami tucui ima tiashcata Jehová Dios rurashcata, Jehová Dios ali, shuj juyaj Dios cashcata, cai alpa shuj paraíso tucujpi tucui gentecuna cushilla causachun munashcatapashmi yachajushpa viñapashcangui (Gén. 1:1; Hech. 17:24-27).

2. Taita Dios tucuita rurashcapi na crij gentecunaca ¿imatata Taita Diospi crijcunamandaca nin?

2 Cunan punllacunapica, ashtaca gentecunami Taita Dios tiashcataca na crin. Shinallata, cai alpapi tucui ima tiashcatapash Taita Dios rurashcataca na crinllu. Ashtaca gentecunaca, cai alpapi causaica yangamandami tiai callarirca ninmi. “Chai jipami, ima animal cashpapash o ima cashpapash asha asha cambiarishpa, diferente tucurca” ninmi. Cashnata crij gentecunaca, huaquingunaca alipacha estudiashcacunami can. Chaimandami, Biblia na cabalta nijushcataca cientificocunami ricuchishca nin. Chaimi, Taita Dios tiashcata, Taita Dios tucuita rurashcataca na estudiashca gentecunalla, muspa gentecunallami chaitaca crin nin.

3. ¿Imamandata cada uno Jehová Diospi ashtahuan cringapaj esforzarina capanchi?

3 Shuj gentecunapa nishcacunamandaca, ñucanchicunaca ¿imatata yuyapanchi? ¿Shuj gentecunapa nishcacunachu Jehová Diospi tucui shunguhuan ama crichun pandachigrin? Ñucanchicunaca Jehová Dios tiashcata, Jehová Dios tucui cosascunata rurashcatami cripanchi. Shinapash imamanda chaita crishcatami, ñucanchillata ali ali yachajuna capanchi. Shinallami, shujcunapa nishcacunamandapash na pandarishun. Ñucanchicunaca Taita Dios tiashcata o pai tucuita rurashcataca ¿shujcuna yachachishcamandallachu cripanchi? ¿O ñucanchipachachu Taita Dios tiajta, pai tucuita rurashcatapash yachangapaj aliguta imatapash investigapashcanchi? (1 Cor. 3:12-15). Mashna huatacunata Jehová Diosta sirvinajushpapash, paipi tucui shunguhuan crishpa catingapami esforzarina capanchi. Shina rurashpallami panda yachachishcacuna, ‘yanga parlocuna’ ñucanchita umachichunga na saquishun (Col. 2:8; Heb. 11:6). Bibliapi tucui shunguhuan crishpa catingapaca, imamanda shuj gentecuna Taita Dios tiajta o pai tucuita rurashcata na crijtami yachajupashun. Shinallata imashina Jehová Diospi, pai tucuita rurashcapi tucui shunguhuan crishpa catinatami yachajupashun.

ASHTACA GENTECUNACA ¿IMAMANDATA TAITA DIOS TUCUITA RURASHCAPICA NA CRIN?

4. Hebreos 11:1 nishcashnaca feta charijcunaca ¿imashinata can?

4 Huaquin gentecunaca feta charinaca prueba illaj cosascunapi crinatami fe nin. Shinapash Bibliapica chaitaca na yachachinllu (Hebreos 11:1ta liipangui). * Bibliapica pruebacuna tiashcamandami feta charinchi o crinchi nijunmi. Por ejemplo Jehová Diosta, Jesustapash na ricui ushashpapash pruebacuna tiashcamandami paicuna tiashcataca cripanchi. Y Diospa Reinota na ricushpapash, chaicuna cierto cajtaca seguromi capanchi (Heb. 11:3). Científico cashcamanda Testigo tucushca huauquica, “ñucanchica imatapash yangataca na cripanchichu, pruebacunahuanmi cripanchi. Shinallata, cientificocuna imata yachaj chayashcacunatapash na yangapi churapanchichu” ninmi.

5. ¿Imamandata ashtaca gentecunaca Taita Dios tucuita rurashcapica na crin?

5 Taita Dios tiashcamanda, pai tucuita rurashcamandaca pruebacunaca tianmi. Shinaca ¿imamandata ashtaca gentecunaca Taita Dios tucuita rurashcapica na crin? Paicunaca paicunallata na investigashcamandami, Taita Dios tiashcata o pai tucuita rurashcatapash na crin. Huauqui Robert ima nijta ricupashunchi: “Escuelapica cai alpataca pipashmi rurashcanga nishpaca nunca na yachachinllu carca. Chaimandami, ‘cai alpataca Taita Diosmi rurashcanga’ nijta uyashpaca llullami can yarcani. Pero 22 huatacunata charishpami, testigo de Jehovacunahuan parlarcani. Paicunami cai alpataca Taita Dios rurashca cashcataca Bibliapi alipacha pruebacunahuan ricuchihuarca”. * (“ Taitamamacunapa alipacha consejo” nishca recuadrota ricupangui).

 

6. Huaquin gentecunaca ¿imamandata “Taita Diosca na tianllu” nishpalla quidan?

6 Huaquin gentecunaca imatapash ricushpapachami crinchi nimandami, Taita Dios tiajtaca critapacha na crin. Shina nishpapash, na ricurij cosascunapi paicuna crishcatami ricupanchi. Por ejemplo, paicunaca gravedad nishcapimi crin. Gravedadta na ricui ushashpapash, pruebacuna tiashcamandami gravedadpica crin. Bibliapipash crinamanda parlashpaca, ‘imata crishcacuna na ricunalla cajpipash chaicuna cierto’ cashcamanda o pruebacuna tiashcamandami seguro capanchi nijunmi (Heb. 11:1). Taita Dios tiashcata o tucuita rurashcamanda pruebacunata yachaj chayangapaca tiempo, esfuerzomi minishtirin. Shinapash ashtacacunaca Taita Dios tiajta o na tiajta yachangapaca, tiempogutaca na llujchinllu. Chaimi, “Diosca na tianllu” nishpalla chaipi quidan.

7. ¿Tucui cientificocunachu Taita Dios tiashcataca na crin? Intindichipai.

7 Huaquin cientificocunaca Taita Dios tiajta o na tiajta ali investigashca jipami, cai mundopi tucui tiashca cosascunataca Taita Dios rurashcata cuenta japishca. * Huaquingunaca, párrafo 5​pi parlashca Robert huauquigushnallatami Taita Dios tiashcata escuelacunapi, universidadcunapi na yachajushcamanda, “Taita Diosca na tianllu” nishca. Shinapash ashtaca cientificocunami, Taita Dios tiashcata yachaj chayashpaca Taita Diosta juyai callarishca. Shinallatami ñucanchicunapash estudiashca cashpa o ashatalla estudiashca cashpapash Taita Diosmanda ali investigashpa, ali yachajushpa catina capanchi. Shinallami, Taita Dios tiashcata o pai tucuita rurashcatapash tucui shunguhuan cripashun.

¿IMASHINATA JEHOVÁ DIOS TUCUITA RURASHCAPICA CRISHPA CATITA USHAPANCHI?

8, 9. a) Cunanga ¿imatata yachajugripanchi? b) Taita Diospa rurashcacunamanda yachajunaca ¿imapata ñucanchitaca ayudaita ushan?

8 Cunanga, Jehová Diospi tucui shunguhuan crishpa catingapaj chuscu yuyaicunata ricupashunchi.

9 Taita Diospa rurashcacunamanda yachajupashunchi. Animalcunamanda, plantacunamanda, estrellacunamanda yachajushpaca, Jehová Dios tucuita rurashcatami tucui shunguhuan crishpa catishun (Sal. 19:1; Is. 40:26). Caicunamanda yachajushpami, Jehová Dios tucuita rurashcataca ashtahuan cripashun. Ñucanchi publicaciongunapica, siempremi Taita Diospa rurashcacunamandaca ali intindichij informacionguna tian. Cai informaciongunata liishpa ashtahuan yachajungapami esforzarina capanchi. Shinallata Internetpipashmi jw.org paginapica, Taita Diospa rurashcacunamandaca ashtaca juyailla videocuna tian. Cai videocunataca, yalishca asambleacunapimi ricushpa shamunajupashcanchi.

10. ¿Ima pruebacunata Taita Dios tiashcataca ricuchin? (Romanos 1:20).

10 Taita Diospa rurashcacunamanda yachajujushpaca, “cai cosascunaca Taita Diosmandaca ¿imatata yachachihuan?” nishpa pensaripashunchi (Romanos 1:20ta liipangui). Por ejemplo, indica cai alpapi causai tiachunmi luzta cushpa cunujyachijun. Shinapash, indimanda shamujuj luzca, na tucuichu gentecunapa causaipaca ali can. Shinaca, indimanda shamujuj huaquin nali luzcuna gentecunata ama dañota rurachunga ¿imata ayudajun? Chaipaca, cai alpa jahuapica capa de ozono nishcami tian. Chaimandami huaquinbica indimanda nali luzcuna shamujpica, cai capa de ozono nishca jarcan. Shinallata, indimanda ashtahuan nali luzcuna shamui callarijpica, ashtahuanmi capa de ozonoca jarcai callarin. Caicunata ricushpami cuenta japipanchi, que cai alpataca shuj juyaj, alipacha yachaj Dios rurashca cashcata.

11. Jehová Dios tucuita rurashcapi ashtahuan cringapaca ¿maipita ashtahuan informacionda tarita ushapanchi? (“ Jehová Diospi tucui shunguhuan crichun ayudacuna” nishca recuadrota ricupangui).

11 Internetpi jw.org/qvi paginaman rishpa, chaipi Taita Diospa rurashcacunamanda ashtahuan informacionda mascashpami, ñucanchica Jehová Diospi tucui shunguhuan ashtahuan crishpa catipashun. Callaripica, “¿Pipashcha rurarca?” nishca partepimi ashtahuan yachajuita ushapanchi. Chaipica animalcunamanda, plantacunamandami imashinapacha rurashca cashcata ashtahuan ali ali intindichin. Shinallata cai paginapica “Publicacionguna” nishcaman yaicushpa, “Videocuna” > “Bibliaca ¿imatata yachachin?” > “Taita Diospa Rurashcacuna” nishca partepimi ashtahuan informacionda tarita ushapangui. Y animalcunamanda, plantacunamandapash cientificocuna ninanda yachajunajujtami ricupangui.

 

12. Bibliata yachajujushpaca, ¿imacunatata yaipi charina capanchi?

12 Bibliata yachajupashunchi. Párrafo 4​pi parlashca cientificoca, callaripica Taita Diospica na crircachu. Shinapash, tiempohuanmi paipa yuyaitaca cambiarca. Paica ninmi: “Ñucaca tucui cosascuna imashina tiai callarishcata estudiashcamandallaca na Diospica crinichu. Bibliatapash ali ali yachajushcamandami Taita Diospica crini” nin. Talvez ñucanchicunaca, Biblia ima nijtaca alimi yachapanchi. Shinapash, ñucanchicuna tucui shunguhuan crishpa catingapaca, Bibliataca ashtahuan ali estudiashpami catina capanchi (Jos. 1:8; Sal. 119:97). Por ejemplo, Bibliapi parlashca profeciacuna imashinapacha pactarishcata ricupangui. Shinallata, Bibliata shuj shuj jaricuna escribishca cashpapash, imamanda cabal, igual cashcata ricupangui. Caicunata ali yachajunami, shuj juyaj Dios tiaimanda Biblia tiachun ayudashcata, ñucanchitapash rurashcataca tucui shunguhuan cripashun (2 Tim. 3:14; 2 Ped. 1:21). *

13. Bibliapa shuj consejo imashina ñucanchita ayudajta parlapai.

13 Bibliata yachajujushpaca, Biblia imashina ñucanchita ayudajta ricupashunchi. Por ejemplo, Bibliapica ashtaca huatacuna huashamanllatami culquita juyajcunaca, ‘ninan llaquicunatami apanga’ nishca (1 Tim. 6:9, 10; Prov. 28:20; Mat. 6:24). Cai shimicunaca cunan punllacunacamanmi cierto cashca. La epidemia del narcisismo libro ima nijta ricupashunchi: “Culquita charingapaj munajcunaca, culquita charinapilla pensarimandami na cushilla causashpa depresión unguihuan, paicunapa saludpipash na ali can” ninmi. Caihuanga ricupashcanchimi que Bibliapi nishca consejota pactachinaca ñucanchi causaipallata ali cashcata. ¿Bibliapa maijan consejocunata ñucanchitaca ashtahuan ayudashca? Bibliapa consejocunata valichishpami, chaipi yachachishcacunapi tucui shunguhuan confiashpa juyaj Diospa yachachishcacunataca chasquishpa catishun (Sant. 1:5). Shinaca, Bibliapa nishcacunata pactachishpaca, ashtahuan cushillami causapashun (Is. 48:17, 18).

14. Bibliata yachajushpaca ¿imatata Jehová Diosmandaca yachajui ushapanchi?

14 Bibliataca Jehová Diosmanda ashtahuan yachajuna yuyaihuan estudiapashunchi (Juan 17:3). Bibliata yachajushpaca, Jehová Dios imashinapacha cashcatami ashtahuan rijsipashun. Jehová Dios imashinapacha cashcataca, paipa rurashcacunapipashmi ricui ushapanchi. Jehovamanda ashtahuan yachajushpami, Jehová Dios ciertopacha tiashcataca cripashun (Éx. 34:6, 7; Sal. 145:8, 9). Y paipica tucui shunguhuanbash crishpa catipashun. Shinami, paita juyashpa, paipa amigocunapash tucuita ushapashun.

15. Taita Diospi crishcata shujcunaman parlanaca ¿imashinata ñucanchitaca ayudan?

15 Taita Diospi crishcataca shuj gentecunahuanbash parlapashunchi. Shinami, ñucanchillata tucui shungu Jehová Diospica crishpa catipashun. Pimanbash Taita Diosmanda parlajujpica, huaquinbica chai rato na tigrachi ushashca tapuicunatami Taita Diosmandaca tapuita ushan. Shinapash cai tapuicunata chai rato na contestai ushashpaca, Bibliamanda japishca publicaciongunapi ashtahuan informacionda mascashpami chai personahuanga cutin parlaita ushapanchi (1 Ped. 3:15). Shinallata, ashtahuan experienciata charij huauquita o panitami ayudata mañanalla capanchi. Ñucanchi investigashca informacionda chai persona crijpi o na crijpipash, ñucanchi investigashpaca ñucanchillatami ashtahuan tucui shungu crishpa catipashun. Shinallami ashtaca estudiashca gentecuna Taita Diospi na crijpipash, paicunapa nishcacunahuanga na pandarishun.

JEHOVAPI SHUNGUMANDA CRISHPA CATIPASHUNCHI

16. Jehová Diospi tucui shunguhuan crishpa catingapaj imatapash na rurashpaca ¿imata pasai ushan?

16 Mashna tiempota Jehová Diosta sirvijushpapash, paipa rurashcacunapi tucui shunguhuan crishpa catingapami paimanda ashtahuan yachajushpa catina capanchi. Na shina rurashpaca, asha ashami Diospi crinataca saquita ushapanchi. Yaripashunchi, ñucanchicunaca na ricunalla cosascunapi crishpapash, chaicuna ciertopacha cashcata seguro caimandami cripanchi. Shinapash, imapash cosascunata na ricushpaca, facilmi cungaita usharinlla. Chaimandami apóstol Pabloca, tucui shunguhuan na crinaca, ‘ñucanchipi quipishna urmachingapaj munajuj juchami can’ nirca (Heb. 12:1). Shinaca, Jehová Diospi tucui shunguhuan crishpa catingapaca ¿imatata rurai ushapanchi? (2 Tes. 1:3).

17. Jehová Diospi tucui shunguhuan crishpa catichunga ¿imata ayudanga?

17 Callaripica, Jehová Dios paipa espíritu santohuan ayudachunmi, siempre mañana capanchi. ¿Imamandata shina rurana capanchi? Porque tucui shunguhuan critaca espíritu santopa ayudahuanmi ashtahuan charita ushapanchi (Gál. 5:22, 23). Shinaca, espíritu santo na ayudajpica, Jehová Diospi, pai tucui cosascunata rurashcapi tucui shunguhuan crishpa catitaca na ushashunllu. Shinaca, Jehová Dios paipa espíritu santohuan ayudashpa catichun siempre mañapashunchi. Shina rurajpica, paica ayudangami (Luc. 11:13). ‘Canbi tucui shunguhuan crichun ayudahuai’ nishpami mañaita ushapanchi (Luc. 17:5).

18. Salmo 1:2, 3​pi nishcashnaca ¿ima bendiciondata cunanbica charipanchi?

18 Catipica, Bibliata siempre estudiapashunchi (Salmo 1:2, 3ta liipangui). Cai Salmota escribishca tiempopica, Taita Dios mandashpa cushca Leycunataca huaquin israelitacunallami charirca. Shinapash reycunapa, sacerdotecunapami cai Leycunamanda copiacunata charinaca ashtahuan fácil carca. Cada 7 añosmi Israel llactamanda ‘jaricuna, huarmicuna, huahuacuna, chai pueblopi causaj shuj shuj llactamanda runacunapash’ Diospa Leycunata uyangapaj siempre tandanajuna carca (Deut. 31:10-12). Jesuspa tiempopipash Diospa mandashca Leycunataca huaquin gentecunallami charirca. Chai tiempopica Diospa mandashca Leycunaca sinagoga huasicunapillami tiarca. Shinapash cunangunapica casi tucuicunami Bibliataca completota o Antiguo o NuevoTestamentotallapash charipanchi. Shinaca ¿imashinata Bibliata charishcamanda agradicishcataca ricuchita ushapanchi?

19. Tucui shunguhuan Jehová Diospi crishpa catingapaca ¿imatata rurana capanchi?

19 Bibliata charishcamanda agradecido cashcata ricuchingapaca Bibliatami siempre liina capanchi. Estudio personaltaca, ima hora pactashpami rurasha nishpapash na pensanachu capanchi. Estudio personalta rurangapaj shuj horarioguta charishpami, Jehová Diospica tucui shunguhuan crishpa catipashun.

20. ¿Imatata tucuicuna rurangapaj munapanchi?

20 Cai mundopi ‘alipacha yachajushca’ o estudiashca gentecunahuan ricujpica, ñucanchicunaca Bibliata yachajushpa pruebacunata charishcamandami Jehovapica cripanchi (Mat. 11:25, 26). Bibliata yachajushcamandami cai mundopi imamanda ashtahuan llaquicuna mirashpa catijujtaca yachapanchi. Shinallata Jehová Dios cai tucui cosascunahuan imata ruragrijujtapashmi yachapanchi. Shinaca, tucui shunguhuan Jehovapi crishpa catingapaj, shinallata shuj gentecunapash Jehová Dios tiajta yachachun ayudapashunchi (1 Tim. 2:3, 4). Shinaca cai alpa shuj paraíso tucujpi, chaipi causaj gentecuna Jehová Diosta alabashpa, Apocalipsis 4:11​pi shimicunata nichun cushijushpa shuyapashunchi. Chaipica Jehová ‘Dioslla, canmi tucui imatapash rurashcangui. Can munashcamanda rurashcami, tucui ima cashpapash tian. Chaimandami canga, ninanda alicachi tucunata, ninan ushaihuan tiajunatapash chasquinapacha cangui’ ninmi.

CÁNTICO 2 Jehovami canba shuti

^ párr. 5 Bibliapica tucui ima tiashcapash, Jehová rurashca cashcatami ricuchin. Shinapash ashtaca gentecunaca chaita na crishpami, cai alpapi causai o imapash tiashcacunaca yangamandami tiai callarishca nin. Shuj gentecuna shina pensajpipash, ñucanchicunaca Bibliapi nishcacunata tucui shunguhuan cringapami esforzaripanchi. Cai yachajuipimi Bibliapa nishcacunapi tucui shunguhuan cringapaj imata rurana cashcata ricugripanchi.

^ párr. 4 Hebreos 11:1, (TNM): “Taita Diospi tucui shunguhuan crijcunaca imata shuyanajushca pactarinataca seguromi can. Shinallata, Taita Diospi tucui shunguhuan crijcunaca, paicuna imata crishcacuna na ricunalla cajpipash chaicuna cierto cajtaca seguromi can”.

^ párr. 5 Ashtaca escuelacunapica profesorcunaca imagutallapash Taita Diosmi rurashcanga nishpaca na yachachinllu. Shina rurashpami, alumnocuna maijan religionda charijpipash respetashcata ricuchipanchi nin.

^ párr. 7 Ashtaca cientificocunaca Taita Dios tiashcata, pai tucuita rurashcatapash imamanda crishcatami parlan. Caimanda ashtahuan yachangapaca Internetpi jw.org/qvi paginaman rishpa, “Bibliapa yachachishcacuna” nishcapi, “Bibliapa y cientificocunapa yachachishcacuna” > “Imashina causai tiai callarishcamanda parlashca yuyaicuna” nishca pushtupimi ashtahuan informacionda tarita ushapangui. Shuj experienciacunamandapash ashtahuan yachajungapaj munashpaca JW Library aplicacionbi, “Publicaciones” > “Índices” > “Guía de estudio para los testigos de Jehová” > “Temas” nishcapi “Ciencia y tecnología” > “‘Entrevista’ (sección de ¡Despertad!)” nishcaman ripangui.

^ párr. 12 ¡Despertad! de febrero de 2011 revistapi, “¿Son compatibles la ciencia y la Biblia?” nishca temata ricupangui. Cutin, La Atalaya del 1 de enero de 2008​pi, “Lo que Jehová predice se cumple sin falta” nishcatapash ricupangui.