Agllashca temata ricungapaj

Temacunata ricungapaj

TEMA 5

Tiempota ali aprovechapashunchi

Tiempota ali aprovechapashunchi

“Juizu illashna portarinamandaca ninandami cuidarina capanguichi. Ashtahuangarin, ali yachajushcacunashnami portarina capanguichi. Tiempotaca aligutami aprovechana capanguichi. Porque nali punllacunapimi causanajupanguichi” (EFES. 5:15, 16, TNM).

CÁNTICO 8 Jehová Diosmi ñucapa pacajuna pushtushna can

CAITAMI YACHAJUPASHUN *

1. Jehová Dioshuan tiempoguta yali ushangapaca ¿imatata rurana capanchi?

 ÑUCANCHICUNACA tucuicunallatami familiahuan o ñucanchi ali amigocunahuan ratoguta cushilla yalinataca ninanda gushtapanchi. Por ejemplo, matrimoniocunaca maigumanbash rishpa, imagutapash rurashpa tiempoguta yalinatami gushtan. Cutin jovengunaca paicunapa amigocunahuan yalinatami gushtan. Cutin ñucanchicunaca congregacionbi huauquipanicunahuan tiempoguta yalinatami gushtapanchi. Shinapash ashtahuanbachaca Jehová Dioshuan tiempoguta yalinatami gushtapanchi. ¿Pero paihuanga imashinata tiempogutaca yali ushapanchi? Chaipaca Jehová Diostami mañana capanchi, Bibliatapashmi liina capanchi. Bibliata liishpaca Jehová Dios ñucanchimanda imata ruragrijushcapi, pai imashina Dios cashcapimi pensarita ushapanchi. Jehová Dioshuan tiempoguta yalinaca shuj jatun bendicionmi can (Sal. 139:17).

2. Huaquinbica ¿imamandata Jehová Diosman tiempoguta llujchinaca shinlli can?

2 Jehová Dioshuan tiempoguta yalingapaj munashpapash huaquinbica na facilchu can. Ñucanchica trabajana caimanda, familiata cuidanamanda o shuj shuj responsabilidadcunata charishcamandami Jehovata mañangapaj, Bibliata estudiangapaj o liishcapi pensaringapapash tal vez tiempoguta llujchinaca shinlli ricurita ushan.

3. ¿Imata yapata ruranata, Jehová Diosman cunan tiempogutaca quichuita ushanman?

3 Shuj ruraicunapashmi Jehová Diosman cunan tiempogutaca quichuita ushan. Por ejemplo tucuicunallatami huaquinbica trabajomanda samashpa, cushilla yalingapaca imagutapash ruranata o pugllanata gushtapanchi. Shinapash caicunapi na yapa cuidadota charishpaca talvezpashmi chaicunapilla yapata tiempota yalishpami Jehová Diospa cosasgucunata rurangapaca tiempotaca na chari ushanchiman. Chaimandami imaguta ruragrijushpapash aliguta ricushpa tiempogutaca utilizana capanchi (Prov. 25:27; 1 Tim. 4:8).

4. Caipica ¿imatata yachajugripanchi?

4 Cai yachajuipica ñucanchi causaipi imata pundapi churana cashcatami ricugripanchi. Shinallata Jehová Diosta sirvingapaj, ñucanchi tiempota imashna aliguta aprovechai ushashcatapashmi ricupashun. Ashtahuangarin ñucanchi tiempota aliguta utilizashcamanda ima beneficiocunata chari ushashcatapashmi yachajupashun.

ÑUCANCHI CAUSAIPI IMA ASHTAHUAN IMPORTANTE CASHCATACA, ALI DECISIONGUNATA AGLLASHPA RICUCHIPANCHI

5. Efesios 5:15-17​pi textocunaca ¿jovengunataca imapata ayudaita ushan?

5 Ñucanchi causaipi ali decisiongunata agllapashunchi. Jovengunapaca ali decisionda agllanaca ashata shinllimi ricurin. Por ejemplo, colegiomanda profesorcuna o na testigo familiarcunaca quizás universidadta catichun, shinallata shuj ali trabajota tarichunmi jovengunataca animan. Caicunata pactachingapaca ashtaca tiempomi minishtirin. Cutin shuj partemandaca taitacuna, congregacionmanda huauquipanicunapash Jehová Diosta ashtahuan sirvichunmi jovengunataca animan. Shinaca shuj ali decisionda agllachunga jovengunataca ¿imata ayudaita ushan? Paicunataca Efesios 5:15-17​pi textocunata liina y chai shimicunapi pensarinami ali decisiongunata japichunga ayudaita ushan (Efesios 5:15-17ta liipangui). Cai textocunata liishca jipaca “Jehová Diosca ñuca ¿imata rurachunshi munan? ¿Ima decisionda agllanashi ñucapa tiempota ali utilizachun ayudanga? nishpami tapurita ushan”. Caitami yarina capanchi, cunangunapica ‘nali punllacunapimi causanajupanchi’. Y cai mundopi nali cosascuna y Satanaspash ñallami tucuchi tucunga. Chaimandami ñucanchi causaipica Jehová Diosta sirvinata agllashpa, paita cushichina ashtahuan ali canman.

6. Mariaca ¿imatata rurarca? Chaita ruranaca ¿imamandata ali carca?

6 Ñucanchi causaipi ima ashtahuan importante cashcata ricupashunchi Ñucanchicunaca tiempota aliguta utilizangapaca, huaquinbica shuj cosascunata rurana na malo cajpipashmi maijan ashtahuan importante cashcata ricushpa chaita rurangapaj agllana tucun. Por ejemplo, shuj punllaca Jesusca Mariata y Martata visitangapami rishcarca. Paicunaca Jesús visitangapaj chayashcamandaca cushijushcami carca. Chaimi Martaca Jesusman shuj micunaguta carangapaj yanujurca. Shinapash Mariaca Jesuspa ñaupapi tiarishpami paipa yachachishcacunataca aliguta uyajurca. Martaca imapash nalitaimanga na rurajurcachu. Shinapash Jesusca, “María huarmiguca, ashtahuan aliguta ruranata yarishpami, caipi tiajun” nircami (Luc. 10:38-42). Tiempohuanga Mariaca seguromi chai punlla Jesús shamujpi imata micushcataca tal vez cungashcanga. Shinapash Jesús chai punlla paiman imata yachachishcataca nunca na cungashcangachu. Mariapaca Jesushuan tiempoguta yalina ashtahuan importante cashcatami ricupanchi. Shinaca ñucanchicunapash ¿Jehová Dioshuan tiempoguta yalina ashtahuan importante cashcatachu ricupanchi? ¿Imashinata ñucanchi tiempogutaca aliguta aprovechaita ushapanchi?

JEHOVAMAN LLUJCHISHCA TIEMPOGUTA ALI APROVECHAPASHUNCHI

7. ¿Imamandata Diosta mañana, Bibliata liina y liishcacunapi pensarinaca importante can?

7 Jehovata mañashpa, Bibliata liishpa y chai liishcacunapi pensarishpami paita ali adoranajushcataca ricuchipanchi. Jehová Diosta mañanaca paihuan parlai cuendallatami can (Sal. 5:7). Cutin Bibliata liishpaca, ‘Diospaj ali yachaitami’ chasquipanchi. Jehová Diosca tucuicunamandami ali yachaita charij Dios can (Prov. 2:1-5). Shinallata cai liishcacunapi pensarinami, Jehová Dios imashinapacha cashcata ashtahuan rijsichun, shinallata shamuj punllacunapi Jehová Dios ima bendiciongunatalla caranata yaipi charichun ayudan. Caihuanga Jehová Diosman tiempoguta llujchina ashtahuan ali cashcatami ricupashcanchi. Shinapash ciertomi can, Jehová Diosman tiempoguta llujchinaca na facilchu can. Chaimanda ñucanchi tiempoguta ali utilizai ushangapaj imata rurana cashcata ricupashunchi.

Ushashpaca shuj tranquilo pushtuguta mascashpa estudio personalta rurapashunchi (Párrafo 8, 9​ta ricupangui).

8. Jesús desiertopi cashpa rurashcamandaca ¿imatata yachajupanchi?

8 Ushashpaca Jehovata mañangapaca, shuj tranquilo pushtuguta mascapashunchi. Jesuspi pensaripashunchi, paica cai Alpapi villachi callarigrijushpaca, 40 punllacunatami desiertopi yalirca (Luc. 4:1, 2). Chaipi cashpami Jehovata mañashpa paipa Taita pai imata rurachun munashcapi pensarita usharca. Chaita ruranami Jesustaca llaquicuna ricurijpi aguantashpa catichun ayudagrijurca. Caimandaca ¿imatata yachajui ushapanchi? Por ejemplo, ñucanchi huasigupi yapalla familiacunahuan causashcamandami talvezpash Jehová Diosta mañangapaca shuj tranquilo pushtugutaca na charipanchi. Shinapash ¿imata rurai ushapanchi? Shuj pushtuguman puringapaj llujshita ushashpaca talvezpashmi llujshita ushapanchi. Por ejemplo, Julie shuti paniguca Jehová Diosta mañangapaj munashpaca chaitami ruran. Paica paipa cusaguhuanmi shuj uchilla departamentogupi causan. Chaimandami paipaca Jehová Diosta pailla tranquila mañangapaca na fácil can nin. Paica ninmi “cada punllami parquegupi paseangapaj rishpandi shuj tranquilo pushtugupi Jehová Dioshuan parlaita ushani” nin.

9. Jesús ocupado yalijushpapash ¿imashinata Jehová Dioshuan parlana importante cashcataca ricuchirca?

9 Jesusca ashtaca cosascunata rurashpami ocupado yalin carca. Maiman rijpipash Jesustaca gentecunaca paicunaman yachachichun, paicunata ayudachunmi mañan carca. Bibliapica shuj viajeca ‘pueblopi causajcunaca, tucuicunami maipi Jesús tiajun punguman’ paita ricungapaj jundamurca nijunmi. Cashna pasajpipashmi Jesusca Jehová Dioshuan parlangapaca tiempoguta llujchirca. Paica nara ali punllayajpillatami shuj tranquilo pushtuguman rishpa Diosta mañarca (Mar. 1:32-35).

10, 11. Mateo 26:40, 41​pi nishcashnaca, Jesusca paipa apostolcunataca ¿ima consejotata curca? Shinapash ¿imata pasarca?

10 Jesusca pai huañuna tutapimi, Jehová Diosta mañangapaj cutinlla shuj tranquilo pushtuguta mascarca. Chaimi paica jardín de Getsemaniman rishpami Jehová Diostaca mañarca (Mat. 26:36). Chaipi cashpaca Jesusca paipa discipulocunamanga Jehovata imashina mañana cashcatami yachachirca.

11 Jardín de Getsemanipi ima pasashcata ricupashunchi. Jardín de Getsemanipica talvezpashmi chaupi tuta yali cashcanga. Chaipi cashpaca paipa apostolcunataca ‘ama puñushpa Taita Diosta caipi mañaichi’ nishpami saquishpa rirca (Mat. 26:37-39). Shinapash Jesús tigramujpica, apostolcunaca puñunajushcami carca. Chaimandami Jesusca cutinlla, ‘chaipi Diosta ñuca mañagringacaman canguna caipi tianajuichilla, ama puñunguichichu’ nishpa rirca (Mateo 26:40, 41ta liipangui). Jesusca paipa apostolcuna ashtaca cosascunata rurashcamanda shaijushca, estresado cajtaca alimi yacharca. Chaimandami Jesusca: “Cangunapaj espirituca, Diosta mañangapaj munanmi. Ashtahuangarin cangunapaj cuerpomi shaijunlla” nirca. Shina nishca jipapash ishcai viajecamanmi rishpa Jehová Diosta mañarca. Cutin tigramushpaca Jehová Diosta na mañashpa puñunajushcatami tupaj shamurca (Mat. 26:42-45).

Nara yapata shaijushca cashpallata Jehová Diosta mañangapaj tiempoguta llujchipangui (Párrafo 12​ta ricupangui).

12. Huaquinbi Jehová Diosta mañangapaj yapa shaijushca o estresado sintirijushpaca ¿imatata rurai ushapanchi?

12 Imahoraspi Diosta mañangapaj ali cashcata ricushpa mañapashunchi. Huaquinbica Jehová Diosta mañangapaca tucuicunallatami shaijushca, estresado caita ushapanchi. Shina pasajujpica ¿imatata rurai ushapanchi? Huaquin huauquipanicunaca Jehová Diostaca chishipi mañana costumbretami charishca. Shinapash punllapi ashtaca cosascunata rurashcamanda shaijushca cashcatami cuenta japishca. Chaimandami cai huauquipanicunaca, nara yapa chishajpillata, nara yapa shaijushca cashpallata Jehová Diosta mañana ali cashcata cuenta japishca. Cutin huaquingunaca Jehová Diosta tiarishpa o cungurishpa mañana ali cashcatami ricushca. Shinapash Jehová Diosta mañangapaj, yapata preocupado o desanimarishca sintirijushpaca ¿imatata rurai ushapanchi? Imashina sintirijushcatami Jehová Diosmanga villanalla capanchi. Jehová Diosca ñucanchitaca llaquishpa juyaj, ali intindij Diosmi can (Sal. 139:4).

Tandanajuipi cashpaca mensajecunata, correocunata ama contestangapaj esforzaripangui (Párrafo 13, 14​ta ricupangui).

13. Estudio personalta charijujpica telefonocuna, tabletcunaca ¿imashinata ñucanchi tiempotaca quichuita ushan?

13 Bibliata estudiajushpaca shuj cosascunapira ama pensarijungapaj esforzaripashunchi. Jehová Dioshuan ali amigo tucungapaca, Jehová Diosta mañashpapash, Bibliatami estudiana capanchi. Shinallata tandanajuicunamanbashmi rina capanchi. Estudio personalta rurajushpa, tandanajuicunaman rishpa, ashtahuan ali yachajui ushangapaj imaguta ashtahuan rurai ushashpapash ruranallami capanchi. Cashna tapuripashunchi: “Bibliata estudiajujpica tiempota ali aprovechachunga ¿imata talvez jarcahuan? Ñucanchi ¿telefonopi chayamushca mensajecuna o correocunachu can? nishpa. Cunan punllacunapica telefonocuna, tabletcunaca minishtirishcami can. Chaimandami ashtaca ashtaca millón gentecuna utilizan. Shinapash huaquin estudiashca gentecunaca, “telefonocunaca ladopi tiajushpallatami imaguta ali rurachunbash na saquinllu” nin. Cutin shuj psicólogopash, “teléfono ladopi tiajushpallatami shuj cosascunapira pensarichun pandachin” ninmi. Asambleacunapica nara callarishpallatami telefonotaca upallapi churachun mañan. Shinaca Jehová Diosta mañagrijushpacarin nachu ñucanchi telefonotaca upallapi churaita ushapanchi?

14. Filipenses 4:6, 7​pi nishcashnaca, Jehová Diosca ñucanchitaca ¿imapita ayudaita ushan?

14 Jehová Diostaca canba yachachishcacunata ali uyangapaj ayudahuai nishpa mañapashunchi. Bibliata estudiajushpa, tandanajuipi cashpa shuj cosascunapira pensari callarijushpaca, ama shina pensarijungapaj ayudahuai nishpami Jehová Diostaca mañanalla capanchi. Imamandapash yapata preocuparijushpaca tandanajuicunapi concentrarinaca shinllimi ricuringa. Shinapash tandanajuicunapi cashpa ali uyanaca minishtirishcapachami can. Chaimandami tranquilo sintiringapaj, ama yapata preocuparingapaj ayudahuai nishpa Jehová Diosta mañanalla capanchi (Filipenses 4:6, 7ta liipangui).

JEHOVÁ DIOSMAN TIEMPOTA LLUJCHINACA ¿IMAPATA AYUDAN?

15. Jehová Diosman tiempota llujchinaca primeroca ¿imapata ayudan?

15 Jehová Diosta mañangapaj, paipa yachachishcacunata uyangapaj, paipi pensaringapaj tiempota llujchinaca ñucanchitaca ashtaca cosascunapami ayudaita ushan. ¿Maijanda can? Primeroca, ñucanchi causaipi ima decisionda japishpapash ali decisiongunatami agllai ushachun. Bibliapi nishcashnaca: “Alipacha yachajushca runacunahuan tandanajuj runaca, alipacha yachajushcami canga” nijunmi (Prov. 13:20). Chaimandami Jehová Dioshuan ali amigo tucungapaj tiempota llujchishpaca, alipacha yachajushcacuna tucushun. Jehová Diosta imashina cushichinata ali yachajushpami ali decisiongunata japishpa, Jehová Diosta llaquichinamandapash jarcarishun.

16. Jehová Diosman tiempota llujchinaca catipica ¿imapata ayudan?

16 Catipica, ñucachicunallatami ali yachachijcuna tucupashun. Bibliata pimanbash yachachishpaca Jehová Dioshuan ali amigo tucuchunmi ayudangapaj munapanchi. Ñucanchicuna Jehová Diosta mañashpami paitaca ashtahuan juyashun. Shinallata shujcunaman Bibliamanda yachachingapapashmi ashtahuan preparado capashun. Jesusca chaitami rurarca. Jehová Diosmanda paipa discipulocunaman yachachishpaca juyaihuan, tucui shungumi parlarca. Chaimandami paipa discipulocunapash Jehová Diostaca ninanda juyarca (Juan 17:25, 26).

17. ¿Quimsapica, Jehová Diosta mañana, estudio personalta ruranaca imamandata ñucanchi fetaca shinlliyachin?

17 Quimsapica, ñucanchillatami Jehová Diospica tucui shunguhuan cripashun. Jehová Diosta mañashpa pai ayudajpica ¿imashinata sintiripanchi? Seguromi ñucanchipa mañashcacunata uyajta ricushpaca ñucanchipa fepash ashtahuan shinlliyan (1 Juan 5:15). Shinlli feta charingapaca estudio personalta ruranapashmi ñucanchitaca ayudaita ushan. Bibliapica, “Villajujta uyashpallami crinajun” nijunmi (Rom. 10:17). Shinapash, shinlli feta charingapaca Bibliamanda ashtaca cosascunata yachajunallaca na minishtirinllu. Shinaca ¿imatata ashtahuan rurana capanchi?

18. Jehová Dios imata rurashcapi pensarinaca ñucanchitaca ¿imapata ayudan? Shuj ejemplomanda parlapai.

18 Imata yachajujushpapash chai yachajushcacunapimi ali pensarina capanchi. Salmo 77​ta escribij runagu imata nishcapi pensaripashunchi. Cai runaguca israelitacuna Jehová Diospa ñaupapi nali ricurishcamandami preocuparishpa puñuitapash tutacunaca na puñujurca (versículos 2-8). Cashna sintirijushpaca paica ¿imatata rurarca? Paica: “Tucui can rurashcacunatami, aligutapacha yarijusha. Can rurashcacunataca villajushallami” nircami (versículo 12). Salmista runaguca Jehová Dios paipa llactamanda ashtaca cosascunata rurashcataca alimi yacharca. Shinapash paica, israelitacuna nalita rurashcamanda Taita Dios ñana ayudajunllu yashpami llaquilla sintirijurca (versículo 9). Shinapash salmista runaguca Jehová Dios shuj juyaj Dios cashcapi, paipa llactamanda imacunatalla rurashcapimi pensarirca (versículo 11). Caita ruranami salmista runagutaca Jehová Dios paipa pueblota na saquishpa, siempre cuidanata seguro cachun ayudarca (versículo 15). Shina cuendami Jehová Dios ñucanchimanda, paipa organizacionmanda imacunatalla rurashcapi pensarinaca Jehová Diospi shinlli feta charishpa catichun ayudaita ushan.

19. Chuscupica, Jehovaman tiempota llujchinaca ¿imapata ashtahuan ayudan?

19 Chuscupica, Jehová Diostami ashtahuan juyashun. Jehová Diosta juyanaca imapata ayudan. Jehová Diosta juyashpami paita cazungapaj, paipa ñaupajpi ali ricuringapaj, llaquicuna shamujpipash aguantashpa ñaupaman catishun (Mat. 22:37-39; 1 Cor. 13:4, 7; 1 Juan 5:3). Shinaca Jehová Dioshuan ali amigo canami ashtahuanbachaca importante can (Sal. 63:1-8).

20. Jehová Diosman tiempoguta llujchingapaca ¿imatata ruragripangui?

20 Caita yaripashunchi, Jehová Diosta mañashpa, Bibliata estudiashpa, estudiashcacunapipash pensarishpami Jehová Diosta adoranajushcata ricuchipanchi. Jesuspa ejemplota catipashunchi. Jesusca Jehová Diosman tiempoguta cungapaca shuj tranquilo pushtugutami mascarca. Y chaipimi Jehová Dioshuanga parlai usharca. Shinaca Jehová Dioshuan parlanataca ama imapash jarcachun saquipashunchi. Shinallata Jehová Diosman llujchishca tiempoguta ali utilizangapaj ama shuj cosascunapira pensarijungapami ayudahuai nishpa Jehovataca mañanalla capanchi. Cunan punllacunapillata tiempoguta ali aprovechajpica Jehová Diosca shamuj punllacunapica ashtaca bendiciongunatami cunga. Para siempre causaigutapashmi chasquipashun (Mar. 4:24).

CÁNTICO 28 Jehová Diospa amigo caita ushanchimi

^ Jehová Dioshuan ali amigo canaca shuj jatun bendicionmi can. Chaimandami ñucanchicunaca paimanda ashtahuan yachajungapaj, paihuan ali amigocuna cangapami munapanchi. Shinapash caita pactachingapaca tiempomi minishtirin. Cunan tiempopica tucuicunallatami imacunatapash rurana caimandaca ocupado causapanchi. Shinaca Jehová Dioshuan ali amigo cangapaca ¿imashinata ñucanchica tiempota llujchina capanchi? Shinallata ¿tiempota llujchinaca imapata ñucanchitallata ayudanga? Cai tapuicunamandaca cai yachajuipimi ricupashun.