Agllashca temata ricungapaj

Temacunata ricungapaj

TEMA 24

Jehová Diosta ashtahuan sirvingapaj metacunata pactachi ushapanguimi

Jehová Diosta ashtahuan sirvingapaj metacunata pactachi ushapanguimi

“Alita ruranataca na saquinachu capanchi. Porque alita ruranata na shaijushpaca, Taita Dios agllashca tiempopica cozechashunmi” (GÁL. 6:9).

CÁNTICO 84 Maipi cashpapash Jehová Diosta tucui shunguhuanmi sirvisha

CAITAMI YACHAJUPASHUN a

1. Ashtacacunapaca ¿imata ruranata difícil cashca?

 QUIQUIN churarishca imapash metata pactachinaca b ¿dificilchu capashca? Shujcunapapashmi paicunapa metacunata pactachinaca difícil cashca. Por ejemplo, Philip huauquiguca Jehová Diosta ashtahuan seguido mañana y mañajushpa Jehová Diosman tucuita parlashpa mañana metatami charirca. Shinapash Jehovata mañangapaj tiempota llujchinaca paipaca dificilmi carca. Cutin Erika paniguca predicación grupoman na jipayashpa chayana metatami charirca. Shinapash paniguca cazi tucui viajecunami predicación grupomanga jipayashca chayajurca. Shinallata Tomáš huauquiguca huaquin viajecunatami Biblia enterota liingapaj esforzarijushcarca. Huauquiguca: “Bibliata liinataca na gushtarcanichu. Quimsa viajetami Bibliata liingapaj esforzarircani. Pero Levítico librocamanllami liircani” ninmi.

2. Jehová Diosta ashtahuan sirvina metata na uchalla pactachi ushajushpaca ¿imamandata na desanimarina capanchi?

2 Jehová Diosta ashtahuan sirvina metata na pactachi ushashpaca na desanimarinachu capangui. Jehová Diosta imagupipash ashtahuan sirvingapaca siempremi tiempo y esfuerzo minishtirin. Shina esforzarishpami Jehová Diosta ali sirvingapaj munashcata, paihuan ali amigo cashpa catingapaj munashcata ricuchipashcangui. Jehová Diosca quiquin tucui usharishcaguta rurachunllami shuyan. Quiquin na ushashca cosascunata rurachunga na shuyanllu (Sal. 103:14; Miq. 6:8). Shinaca quiquinbashmi quiquin rurai usharishcagutalla rurangapaj esforzarina capangui. Jehová Diosmanda imagutapash ashtahuan rurai ushashcata seguro cashpaca chaita pactachingapaca ¿imatata rurai ushapangui? Chaipaca huaquin consejocunata ricupashunchi.

JEHOVÁ DIOSTA ASHTAHUAN SIRVINA MUNAITA CHARINACA MINISHTIRISHCAMI CAN

Jehovata ashtahuan sirvina munaita charingapaca paipa ayudata mañapai (Párrafo 3 y 4​ta ricupangui).

3. ¿Imamandata metacunata pactachina munaita charinaca minishtirishca can?

3 Jehová Diosta ashtahuan sirvina metata pactachingapaca chaita pactachina munaita charinami minishtirishca can. Pactachina munaita charishpaca chaita pactachingapami esforzaripashun. Por ejemplo, caipi pensaripashunchi: Huaquin uchilla barcocunaca shuj caspipi shuj jatun telatami charin. Chai telaman huaira shinllilla chayajpimi chai barcocunaca facillla rishpa chayana pushtumanga chayaita ushan. Barco richun huaira ayudashcashnallatami metacunata pactachina munaica Jehová Diosta ashtahuan sirvichun ayudaita ushan. El Salvador llactamanda David shuti huauquiguca: “Metacunata pactachina munaita charishpaca chaita pactachingapaca ashtahuanmi esforzaririn. Shinallata chai munaita pactachichun pipash jarcachunga na saquirinllu” ninmi. Shinaca Jehová Diosta ashtahuan sirvina munaita charingapaca ¿imata ayudaita ushan?

4. Jehová Diostaca ¿imatata mañaita ushapanchi? (Filipenses 2:13). (Dibujota ricupangui).

4 Jehová Diosta ashtahuan sirvina munaita charingapaj paita mañapai. Jehová Diosta ashtahuan sirvina munaita charichunga paillatami paipa espíritu santota ñucanchiman cushpa ayudaita ushan (Filipenses 2:13ta liipangui). Huaquinbica na tucui shungu munashpapash Jehová Diosta ashtahuan sirvina minishtirishca cashcata yachashcamandami imatapash rurangapaj esforzaripanchi. Uganda llactamanda Norina shuti panigutaca shinami pasarca. Paica pimanbash Bibliamanda yachachingapaj munashpapash, “nali yachachijchu cani” yashpami ñana tucui shunguhuan chaita pactachingapaj munarca. Shina sintirijujpica paitaca ¿imata ayudarca? Paica: “Cada punllami Jehová Diostaca ‘pimanbash Bibliamanda yachachina munaita charingapaj ayudahuai’ nishpa mañai callarircani. Y chai mañashcacunata ñucallatapash pactachingapami shuj ali yachachij tucungapaj esforzarircani. Huaquin quillacuna jipaca Bibliamanda yachachina munaita ashtahuan chari callarishcatami cuenta japircani. Chai huatallatami ishcai personacunaman Bibliamanda yachachi callarircani” ninmi.

5. Jehová Diosta ashtahuan sirvina munaita charingapaca ¿imapita pensarina capanchi?

5 Quiquinmanda Jehová Dios imata rurashcapi pensaripangui (Sal. 143:5). Apóstol Pabloca Jehová Dios paita llaquishpa juyaita ricuchishcapimi pensarirca. Chaimandami paica Jehová Diostaca tucui shungu sirvirca (1 Cor. 15:9, 10; 1 Tim. 1:12-14). Shinallata Jehová Dios ñucanchimanda imata rurashcapi pensarishpaca paita ashtahuan sirvingapaj metacunata pactachina munaitami charishun (Sal. 116:12). Honduras llactamanda shuj panigu precursora regular tucungapaj imata rurashcata ricupashun. Paica: “Jehová Dios ñucata ninanda juyaimanda paipa organizacionman pushamushpa ninanda cuidashcapimi pensarircani. Cai cosascunapi pensarinami Jehová Diosta ashtahuan juyachun, precursora regular tucuna munaita charichunbashmi ayudahuarca” ninmi.

6. Jehová Diosta ashtahuan sirvina munaita charishpa catichunga ¿imata ayudanga?

6 Metacunata pactachishpa ima beneficiocunata charinapi pensaripai. Párrafo 1​pi parlashca Erika panigupi pensaripashunchi. Cai panigutaca puntual cachunga ¿imata ayudarca? Paica: “Grupo de predicacionman atrasada chayajuimanda ashtaca cosascunamanda na beneficiarijushcatami cuenta japircani. Pero a tiempo chayashpaca turiñañacunahuan saludashpa paicunahuan parlai ushashcatami ricurcani. Shinallata grupocunapi ashtahuan ali predicangapaj y predicashpa cushilla sintiringapaj ali consejocunata cui ushashcatami cuenta japircani” ninmi. Erika paniguca puntual chayashpa ima beneficiocunata chari ushashcapimi pensarirca. Chaimi paitaca puntual cachun ayudarca. Cutin ñucanchica ¿imapita pensarita ushapanchi? Por ejemplo, Bibliata liishpa o Jehová Diosta mañashpa paihuan ali amigo caita ushashcatami pensarita ushapanchi. Shina pensarishpami Bibliata liina o Jehovata mañana metacunata pactachinaca ashtahuan fácil canga (Sal. 145:18, 19). O talvez shuj cualidadpimi mejorangapaj munapanchi. Chaipaca chai cualidadta charina shujcunahuan ali llevaringapaj imashina ayudanatami pensarita ushapanchi (Col. 3:14). ¿Imatata ashtahuan rurai ushapanchi? Ima metata charishpapash imamanda chaita pactachingapaj munashcata anotapangui. Y ama cungangapaca chai anotashcataca cutinmi repasaita ushapangui. Callari parrafopi parlashca Tomáš huauquigutapash yaripashunchi. Paica: “Imamandapacha imatapash pactachingapaj munajushcata ali ricushpaca chaita pactachingapaca ashtahuanmi esforzarini” ninmi.

7. Jehová Diosta ashtahuan sirvi ushangapaca huauqui Julio y paipa huarmigupash ¿imatata rurarca?

7 Jehová Diosta ashtahuan sirvingapaj ayudaj huauquipanicunahuan tiempota yalipai (Prov. 13:20). Julio y paipa huarmigupash Jehová Diosta ashtahuan sirvingapami munarca. Huauquiguca chaita pactachingapaj imata rurashcatami parlan. Paica: “Ñucanchita apoyangapaj munaj amigocunatami mascarcanchi. Shinallata imata rurangapaj munashcatami paicunaman parlan carcanchi. Huaquingunaca Jehová Diosta sirvingapaj ñucanchi charishca metacunataca ñami pactachishca carca. Chaimandami ñucanchicunaman ali consejocunata cui usharca. Paicunaca Jehová Diosta ashtahuan sirvingapaj imacunatalla ruranajushcata siempremi tapun carca. Shinallata animota minishtijpica ñucanchita animashpami ayudan carca” ninmi.

JEHOVATA ASHTAHUAN SIRVINGAPAJ NA TUCUI SHUNGU MUNASHPACA ¿IMATATA RURAITA USHAPANCHI?

Esforzarishpa catipai (Párrafo 8​ta ricupangui).

8. Ñucanchi imashina sintirishcamandalla imatapash rurangapaj esforzarishpaca ¿imata pasaita ushan? (Dibujota ricupangui).

8 Huaquinbica tucuicunallatami desanimarishca sintiripanchi. Shina sintirijuimandallaca Jehová Diosta ashtahuan sirvina munaitaca ladoman na saquinachu capanchi. Párrafo 3​pi parlashca ejemplopi cutin pensaripashunchi. Jatun telata charij huaquin uchilla barcocuna facillla richunga shinllilla huairami minishtirin. Shinapash huaquinbi shinllilla huaira na ashta tiashcamandami barcoca na facillla rita ushan. Shinaca ¿chaimandallachu chaipi quidanga? Na, porque huaquin barcocunaca motorta o remo nishcatami charin. Chaimi barcota manejajca chaicunata utilizashpa huaira na yapa tiajpipash barcota manejashpa rita ushan. Ñucanchicunahuanbash shina cuendami can. Barco facillla richun huaira na ashta tiajpishnami ñucanchi munashca metata pactachingapaca huaquinbica desanimarishca sintirita ushapanchi. Chaimi ñucanchi imashina sintirishcamandalla imatapash rurashpaca na imatapash pactachi ushanchiman. Imashinami huaira na ashta tiajpipash barco rishpa catichunga shuj cosascunata utilizaita usharin shina cuendami ñucanchicunapash desanimarishca cashpaca Jehová Diosta ashtahuan sirvina metacunata pactachingapaca huaquin cosascunata ruraita ushapanchi. Caita rurangapaca esforzarinami minishtirin. Shinami quiquinllata ali, cushilla sintiripangui. Shinaca imacunata rurana ñucanchita ayudajta nara yachajushpallata shujcuna ima tapuicunapi pensarijta ricupashunchi.

9. Na ashta munashpapash ¿imamandata Jehová Diosta ashtahuan sirvingapaj esforzarina capanchi?

9 Jehová Diosca tucui shunguhuan cushijushpa paita sirvichunmi munan (Sal. 100:2; 2 Cor. 9:7). Shinaca na ashta munashpapash ¿imamandata Jehová Diosta ashtahuan sirvingapaj esforzarina capanchi? Apóstol Pablopa ejemplopi pensaripashunchi. Paica: “ñuca cuerpota controlashpami ñuca cuerpotaca esclavotashna mandajuni” nircami (1 Cor. 9:25-27). Apóstol Pablo Jehová Dios munashcashna huaquinbica imatapash na rurangapaj munashpapash chaita rurangapaca paillatami ninanda esforzarirca. Shina pasajpipash Jehová Diosca apóstol Pablo paita sirvijushcata ricushpami cushijurca. Ashtahuangarin ninanda esforzarishcamandami paitaca bendiciarca (2 Tim. 4:7, 8).

10. Jehová Diosta ashtahuan sirvingapaj na ashta munashpapash ñucanchicuna esforzarijpica Jehová Diosca ¿imatata ruranga?

10 Huaquinbica Jehová Diosta ashtahuan sirvingapaj imatapash rurana munaitaca na charipanchichu. Shina pasajpipash Jehová Diosta sirvingapaj esforzarijujta ricushpaca paica ninandami cushijun. Jehová Diosta sirvingapaj imata rurajushcata na gushtajpipash paita juyashcamanda rurajushcata ricushpami Jehová Diosca ninanda cushijun. Ñucanchicuna esforzarijpica apóstol Pablota bendiciashcashnallatami Jehová Diosca ñucanchitapash bendicianga (Sal. 126:5). Y esforzarishcamanda Jehová Dios ñucanchita bendiciajushcata ricushpami, paita ashtahuan sirvina munaita charipashun. Polonia llactamanda Lucyna shuti paniguca cashnami nin: “Huaquinbica shaijushca caimanda predicacionman llujshingapaj na munanichu. Shinapash predicashca jipa huasiman tigrashpaca ninandami cushijuni. Y chai cushijuica Jehová Diosmanda shuj bendicionmi can”. Cunanga Jehová Diosta ashtahuan sirvingapaj na ashta munashpa imata rurai ushashcatami ricugripanchi.

11. Controlarita ushachunga Jehová Diosca ¿imashinata ayudan?

11 Controlarita ushangapaca Jehová Diospa ayudata mañapai. Shuj persona controlarinata yachashpaca pai imata sintishcata o imata rurana cashcatami controlan. Shinaca controlarinata yachashpaca nali ruraicunamandami jarcarita ushapanchi. Shinallata imapash ruraicuna difícil cajpi o imatapash rurangapaj na ashta munajushpapash controlarinata yachashpaca alitami ruraita ushapashun. Jehová Diospa espíritu santopa ayudahuanllami controlarina cualidadtaca charita ushapanchi. Shinaca controlari ushangapaca Jehová Diospa espíritu santota mañapashunchi. Paimi cai minishtirishca cualidadta charichun ayudapanga (Luc. 11:13; Gál. 5:22, 23). Párrafo 3​pi parlashca huauquigu Davidca Bibliamanda ashtahuan yachajungapaj o estudio personalta siempre charingapami ninanda esforzarirca. Huauquigu Davidpaca Jehová Diosta mañanaca importantemi can. Paica: “Controlari ushangapaca Jehová Diospa ayudatami mañarcani. Jehová Dios ñucata uyashpa ayudashcamandami Bibliamanda ashtahuan yachajungapaj, estudio personalta seguido chari ushangapami ali horariota rurai ushapashcani” ninmi.

12. Jehová Diosta ashtahuan sirvichunga ¿imashinata Eclesiastés 11:4​ca ayudan?

12 Jehová Diosta ashtahuan sirvingapaca ali situacionda charingacamanga ama shuyapanguichu. Cai nali mundopi causajushcamandami siempre tucui ali llujshichunga na shuyana capanchi. Jehová Diosta ashtahuan sirvingapaj shuj ali situacionda shuyajushpaca talvez Jehovata sirvitaca na usharipangachu (Eclesiastés 11:4ta liipangui). Huauqui Danielca cashnami nin: “Ali situacionlla tiashpa catichunga na shuyanachu capanchi. Pero ima circunstanciata charishpapash Jehová Diosta ashtahuan sirvingapaj esforzarishpaca cushillami sintiripangui”. Uganda llactamanda Paul huauquiguca imamanda Jehová Diosta sirvinata na ultimoman saquina cashcatami parlan. Huauquiguca ninmi: “Difícil situaciongunata charishpapash Jehová Diosta sirvingapaj esforzarijpica Jehová Diosmi bendicianga” (Mal. 3:10).

13. Asha asha esforzarinaca ¿imashinata ayudan?

13 Asha ashami esforzarishpa catina capangui. Jehová Diosta ashtahuan sirvina metata na uchalla pactachi ushaimandami talvez huaquinbica llaquilla o desanimado sintiripashun. Quiquinda shina pasajujpica Jehová Diosta ashtahuan sirvina metata pactachi ushangapaca shuj uchilla metacunatapashmi churari ushapangui. Por ejemplo, shuj ali cualidadta charingapaj esforzarijushpaca talvez shuj uchilla cosasgucunapimi chai cualidadta ricuchingapaj esforzarita ushapangui. Shinallata Biblia enterota liingapaj munajushpaca Bibliata asha asha liingapami shuj ali horariota ruraita ushapangui. Párrafo 1​pi parlashca Tomáš huauquiguca huatapi Biblia enterota liina metatami charirca. Pero caita pactachinaca paipaca ashata dificilmi carca. Paica ninmi: “Biblia enterota huatapi liita tucuchinaca ñucapaca dificilmi carca. Chaimandami Bibliata cutin primeromanda asha asha liingapaj ninanda esforzari callarircani. Shinaca cada punlla huaquin versocunatalla liishpa, liishcapi pensarishpa y chai versomanda imata yachajui ushashcapi pensaringapaj esforzarircani. Shina rurashcamandami liinataca ashtahuan gushtai callarircani”. Tomáš huauquigu ashtahuan cushilla sintiri callarishcamandami paica Bibliata ashtahuan liingapaj tiempota llujchi callarirca. Shina rurashcamandami Biblia enterota liishpa tucuchirca. c

PROBLEMACUNA RICURIJPIPASH AMA DESANIMARISHPA ÑAUPAMAN CATIPASHUN

14. ¿Ima problemacunata ricurimuita ushan?

14 Jehová Diosta cushilla sirvinajujpimi huaquinbica imapash shinlli jarcaicuna ricurita ushan. Na yashcapi imapash pasaimandami Jehová Diosta ashtahuan sirvingapaj metata pactachitaca na ucha ushapanchiman (Ecl. 9:11). Shinallata imapash problemacuna ricurijpimi desanimado o fuerzapash illashna quidapanchiman (Prov. 24:10). Shinallata juchayucuna caimanda, imapipash pandarimandami Jehová Diosta ñucanchi munashcashna ashtahuan sirvitaca na ucha ushapanchiman (Rom. 7:23). O na cashpaca shaijushca shina sintiripanchiman (Mat. 26:43). Shina problemacunata charishpapash Jehová Diosta sirvishpa ñaupaman catichunga ¿imata ayudanga?

15. Imapash problemacuna ricurijpipash ¿imamandata ñaupaman catita ushapanchi? (Salmo 145:14).

15 Problemacunamanda quiquinba metata na pactachi ushashpaca na chaipi quidanachu capangui. Bibliapi nishcashnami ashtaca llaquicunata charipashun. Shinapash Bibliapillatami Jehová Diospa ayudahuan problemacunata mishashpa, Jehová Diosta sirvishpa catita ushana cashcatapashmi nin (Salmo 145:14ta liipangui). Párrafo 1​pi parlashca Philip huauquiguca cashnami nin: “Ñucapaca pandarishpapash na chaipi quidana cashcata ashtahuanbachaca animarishpa ñaupaman catinami ashtahuan importante can” nircami. Cunanga David huauquiguta yaripashun. Paica: “Llaquilla cashpa o problemacuna ricurijpica Jehová Diosta sirvingapaj jarcajuj cuenda cashcatashnaca na ricupanichu. Chaipa randica Jehová Diosta tucui shungu juyashcata ricuchina oportunidadtami charipani” ninmi. Problemacuna ricurijpipash ñaupaman catishpaca Jehová Diosta tucui shungu cushichingapaj munashcatami ricuchipanchi. Quiquin Jehová Diosta sirvingapaj ninanda esforzarijta ricushpaca ¿nachu paica ninanda cushijupanga?

16. Problemacuna ricurijpica ¿imatata rurana capanchi?

16 Problemacuna, jarcaicunamanda imata yachajui ushashcata ricupangui. Problemacuna ricurijpica cashna pensaripai: “Jehová Diosta sirvingapaj problemacuna ama cutin jarcachunga ¿imatata rurai ushani?” (Prov. 27:12). Cutin quiquin munashcashna Jehová Diosta sirvingapaj shuj metata na pactachi ushashpaca Jehová Diosta sirvishpa catingapaj shuj metata churashpa esforzarita ushapangui. Quiquinda shina pasajushcata yachangapaca Jehová Diosta ashtahuan sirvingapaj imatapash rurangapaj munajushpaca, “chai munaitaca ¿ciertopachachu pactachi ushani?” nishpa pensaripangui. d Quiquin charishca metata na pactachi ushajpica quiquindaca Jehová Diosca imapapash na sirvijtashnaca na ricungachu (2 Cor. 8:12).

17. Jehovata sirvingapaj metacunata pactachishcata yarinaca ¿imashinata ayudan?

17 Jehová Diosta sirvingapaj ima metata pactachi ushashcata yaripangui. Bibliapica “Taita Diosca siempre alita ruraj Taita Diosmi can. Chaimandami quiquingunapa rurashcacunataca na cungan” ninmi (Heb. 6:10). Shinaca Jehová Diosta sirvingapaj ima metata pactachishcataca quiquinbash na cunganachu capangui. Por ejemplo, Jehová Diospa amigo canata, predicangapaj llujshinata y bautizarina metacunataca ñami pactachipashcangui. Chai metacunata pactachishcamandami Jehová Diosta ashtahuan sirvingapaj shuj metacunatapash pactachi ushashcatami yarina capangui (Filip. 3:16).

Jehová Diostaca cushilla sirvishpa catipai (Párrafo 18​ta ricupangui).

18. Jehová Diosta ashtahuan sirvingapaj metata pactachingacamanga ¿imatata yaipi charina capangui? (Dibujota ricupangui).

18 Barcota manejajcunaca paicuna chayangapaj munashca pushtuman chayashpaca cushillami sintirin. Shinallatami Jehová Diospa ayudahuanga paita ashtahuan sirvina metata pactachishpaca cushilla sintiri ushapangui. Ashtaca barcota manejajcunaca paicuna munashca pushtuman chayangacamanga cushillami viajashpa rin. Shinallata Jehová Diosta ashtahuan sirvingapaj munashpaca chai munaita pactachingacaman Jehová Dios imashina ayudajta, imashina bendiciajtami siempre yaipimi charina capangui (2 Cor. 4:7). Quiquinba metata pactachingapaj tucui shungu esforzarijpica Jehová Diosca ninandami bendiciapanga (Gál. 6:9).

CÁNTICO 126 Na manllashpa sirvishunchi

a Jehovapa organizacionbica Jehová Diosta ashtahuan sirvina metacunata churarichunmi ashtaca viajecunata animashca. Pero shuj metata ña churarishca cashpa, chaita na pactachi ushajushpaca ¿imatata rurai ushapanchi? Cai temapica ñucanchi metacunata pactachi ushangapaj huaquin consejocunatami ricugripanchi.

b MINISHTIRISHCA YUYAI: Jehová Diosta ashtahuan sirvina metata pactachingapaj esforzarishpaca Jehová Diostaca ninandami cushichipangui. Jehová Diosta ashtahuan ali sirvingapaca talvezpashmi ñucanchicunaca huaquin cosascunapi mejoraita ushapanchi. Por ejemplo, ali cualidadcunata charingapaj, Bibliata liinapi, estudio personalta ruranapi, ali predicangapami esforzarita ushapanchi.

d Caimanda ashtahuan yachajungapaca La Atalaya del 15 de julio de 2008 revistapi “Las expectativas realistas contribuyen a nuestra felicidad” nishca temata ricupangui.