Agllashca temata ricungapaj

Temacunata ricungapaj

TEMA 44

Jehová Diosca paipa sirvijcunataca ninandami juyan

Jehová Diosca paipa sirvijcunataca ninandami juyan

“Mandaj Diosta alicachingui paica aligumari. Pai llaquinaca [o paipa juyaica] causaita causaicamanmi” (SAL. 136:1).

CÁNTICO 108 Jehová Diosca nunca na saquinllu

CAITAMI YACHAJUPASHUN *

1. Jehová Diosca paipa sirvijcuna ¿imata rurachunda munan?

JEHOVÁ DIOSCA shujcunaman juyaita ricuchinataca ninandami gushtan (Os. 6:6). Chaimandami paipa sirvijcunapash chaitallata rurachun munan. Caitaca profeta Miqueasman escribichishca libropimi ricuita ushapanchi (Miq. 6:8). Shujcunaman juyaita ricuchingapaca juyai ima cashcatami primeroca yachajuna capanchi.

2. Jehová Diospa juyaica ¿imashinata can?

2 Bibliapica Jehová Dios ninan juyaj Dios cashcataca ashtaca viajecunatami parlan. Jehová Diospa ninan juyaica imashinami shuj persona shuj personata tucui shunguhuan juyashpaca nunca na saquinga. Shina cuendami Jehová Diosca paipa ninan juyaitaca ricuchin. Jehová Diosca shujcunaman juyaita ricuchinamandaca shuj alipacha ejemplomi can. Cai yachajuipimi Jehová Dios tucui gentecunaman imashina paipa ninan juyaita ricuchijta yachajugripanchi. Cutin cati yachajuipimi paita sirvijcuna imashina paipa ejemplota catishpa shujcunaman juyaita ricuchinata yachajupashun.

JEHOVÁ DIOSCA SHUJ JUYAJ DIOSMI CAN

3. Jehová Diosca Moisesmanga ¿imatata nirca?

3 Egipto llactamanda israelitacuna llujshishca asha tiempo jipaca, Jehová Diosca paipa shutita nishpami pai imashina cashcatapash Moisesmanga villarca. Paica nircami: “¡Mandaj Dios, Mandaj Dios ñucami tucuita ushaj, llaquij, juyaj, na ñapash fiñarij, ninanda llaquij, na llullaj cani! Huaranga huaranga miraicunacaman llaquijmi cani. Nalita rurashcata, na cazushcata, juchata rurashcatapash cungaj Diosmi cani” nircami (Éx. 34:6, 7). Cai shimicunapimi Jehová Diosca paipa ninan juyaimandapash parlarca.

4, 5. a) Jehová Diosca ¿pai imashina cashcatata villarca? b) ¿Imatata ashtahuan yachajugripanchi?

4 Jehová Diosca ninanda juyaj Dios cashcatami paillata nirca. Y cai shimicunataca Bibliapica shuj shuj textocunapimi tarita ushapanchi (Núm. 14:18; Neh. 9:17; 13:22; Sal. 86:15; 103:8; Joel 2:13; Jon. 4:2). Bibliapi ninanda juyaj nishpaca solo Jehová Diosmandallami parlan. Ashtaca textocunapi Jehová Dios ninanda juyaj Dios cashcata ricunami, Jehová Diospaca juyai importantepacha cashcata ricupanchi. Chaimandami rey Davidca: ‘Mandaj Dioslla can llaquinaca [o cambaj juyaica], jahua pachacamanmi chayajun [...] huañuna aichayu gentecunaca, cambaj alas ucupi pacajunajun’ nirca (Sal. 36:5, 7). Shinaca ¿ñucanchicunapash David shinachu Jehová Dios ñucanchiman juyaita ricuchishcamandaca ninanda agradicipanchi?

5 Jehová Diosca ninanda juyaj Diosmi can. Shinapash ¿picunamanda paipa ninan juyaitaca ashtahuan ricuchin? Paipa juyaica ñucanchitaca ¿imashinata ayudan?

JEHOVÁ DIOSCA ¿PICUNAMANDA PAIPA NINAN JUYAITACA ASHTAHUAN RICUCHIN?

6. Jehová Diosca ¿picunamanda paipa ninan juyaitaca ashtahuan ricuchin?

6 ¿Picunamanda Jehová Diosca paipa ninan juyaitaca ashtahuan ricuchin? Bibliapica, imagutapash ‘ali ruranata’, ‘ali yachajunata’, ‘vinota, aceiteta’, ‘ali yachaita japinatapash’ juyaita usharin ninmi (Prov. 12:1; 21:17; 29:3). Shinapash Jehová Diosca paipa ninan juyaitaca cosascunamanga na ricuchinllu. Ashtahuangarin paipa ninan juyaitaca gentecunamanllami ricuchin. Shinapash Jehová Diosca, paipa ninan juyaitaca ¿tucui gentecunamanllu igual ricuchin? Na. Paipa ninan juyaitaca, paita sirvijcunaman, paihuan alipacha amigocunamanllami ashtahuan ricuchin. Chaimandami jipa punllacunapipash paipa amigocunamanga ashtaca bendiciongunata cunga.

Jehová Diosca shuj juyaj Dios caimandami tucuicunamanllata paipa juyaita ricuchijun. (Párrafo 7​ta ricupangui). *

7. Tucui gentecunata juyashcataca Jehová Diosca ¿imashinata ricuchirca?

7 Jehová Diosca tucuicunatami juyan. Chaimandami Jesusca Nicodemo shuti runagumanga, “Taita Diosca, cai pachapi causajcunata ninanda juyashpami, paipaj shujlla churita caramurca. Pipash paita crishpaca, na chingaita chingagringachu, ashtahuangarin causaitami causagringa” nircami (Juan 3:1, 16; Mat. 5:44, 45).

Rey David, profeta Danielpash Jehová Diosmanda yachajushpa paita sirvi callarishpa, paipa mandashcacunata cazujpica, ninandami Jehová Diosca juyan nircami. (Párrafo 8 y 9​ta ricupangui).

8, 9. a) ¿Imamandata Jehová Diosca paipa sirvijcunataca ¿ashtahuan juyan? b) Cunanga ¿imatata ashtahuan yachajugripanchi?

8 Imashinami ñaja parrafopi ricuparcanchi Jehová Diosca paipa ninan juyaitaca paipa sirvijcunaman, paihuan alipacha amigocunamanmi ashtahuan ricuchijtami ricuparcanchi. Caitaca rey Davidpa shimicunapi, profeta Danielpa shimicunapimi ricuita ushapanchi. Davidca ‘Can llaquishcataca, canda rijsicunaman mirachipaiyari’. Shinallata ‘Mandaj Dios llaquina [o juyanaca], causaita causaicaman na tucurinami’ can nircami. Shinallata profeta Danielpash, “Mandaj Taita Dioslla, canga manllana Diosmi cangui. Canda juyashpa, can mandashcacunata pactachijcunataca, llaquij [ninanda juyaj Diosmi] cangui” nircami (Sal. 36:10; 103:17; Dan. 9:4). Shinaca imashinami ricupanchi Jehová Diosca paipa sirvijcunamanmi paipa ninan juyaitaca ashtahuan ricuchishca. Paipa sirvijcunaca paita rijsishpa, paimanda yachajushpami paipa mandashcacunatapash cazushca. Chaimandami paipa ninan juyaitaca ashtahuan ricuchishca.

9 Jehová Diosca ñucanchicuna paita nara sirvij callaripillatami ñucanchitaca ña juyarca (Sal. 104:14). Shinapash paita rijsishpa, paita sirvi callarijpimi ñucanchitaca ashtahuan juyai callarirca. Ashtahuambash Jehová Diosca paipa sirvijcunamanga ‘canda llaquinaca [o canda juyanaca] napacha ñucamandaca anchuringachu’ nijunmi (Is. 54:10). Rey Davidpashmi “shujcunata juyaj runataca, paipajlla cachun Mandaj Diosca, agllashcata yachaichiyari” nishca shimicuna cierto cashcataca paipa causaipi ricurca (Sal. 4:3). Jehová Dios paipa sirvijcunata ashtahuan juyashcata yachashpaca ¿imatata rurana capanchi? Salmo libropica, “Ali yachaita charijcunaca Jehová Dios ninan juyaita ricuchishcapimi aliguta pensaringa” nijunmi (Sal. 107:43, TNM). Shinaca cai consejota catishpa, Jehová Diospa juyai imacunapilla ayudajta quimsa yuyaicunapi ricupashunchi.

JEHOVÁ DIOS ÑUCANCHITA JUYASHCAMANDACA ¿IMASHINATA BENEFICIARIPANCHI?

Chaimandami paipa sirvijcunamanga ashtahuan bendiciongunata cujun. (Párrafo 10 a 16​ta ricupangui). *

10. Jehová Dios paipa sirvijcunata juyashpa catishcamandaca ¿imapita beneficiaripashcanchi? (Salmo 31:7).

10 Jehová Diosca paipa sirvijcunamanga paipa ninan juyaitaca siempremi ricuchinga. Salmo 136​pica Jehová Diospa ninan juyaimandaca 26 viajecunatami parlan. Callari versopica, “Mandaj Diosta alicachinguichi, paica aligumari. Pai llaquinaca [o pai juyanaca] causaita causaicamanmi” nijunmi (Sal. 136:1). Shinallata verso 2​manda 26​camanbashmi, “Pai llaquinaca [o paipa juyanaca] causaita causaicamanmi” nishca shimicunaca cutin cutin ricurin. Cai Salmopa versocunata liishpami Jehová Dios paipa sirvijcunaman shuj shuj cosascunapi paipa juyaita ricuchijujta ricushpaca ninanda cushijupanchi. Shinaca: “Pai llaquinaca [o paipa juyanaca] causaita causaicamanmi” nishca shimicunami Jehová Dios paipa llactata siempre juyanata seguro cachun ayudan. Shinaca Jehová Dios paipa sirvijcunata siempre cuidanata yachanami ñucanchitaca ninanda animan. Jehová Diosca paipa sirvijcunapa ladopimi can. Llaquicunahuan cajpimi ashtahuan Jehová Diosca ayudan. Shinaca Jehová Dios ñucanchita ninanda juyashcamandaca ¿imapita beneficiaripanchi? Jehová Dios ñucanchita ninanda juyashcamandaca llaquicunahuan, problemacunahuan cashpapash paita cushilla sirvishpa ñaupaman cati ushachunmi ayudanga (Salmo 31:7ta liipangui).

11. Salmo 86:5​pi nishcashnaca ¿imamandata Jehová Diosca perdonan?

11 Jehová Diosca ninanda juyaj Dios caimandami perdonan. Jehová Diosca pipash juchata rurashpa arripintirijpi paipa causaipi cambiangapaj esforzarijpica, juyaj Dios caimandami perdonan. Salmos libropica rey Davidca Jehová Diosmandaca, “ñucanchi nalita rurashcamandaca, na chashnallata llaquichishcachu. Ñucanchi juchacunata rurashcashnallatapash na cushcachu” nircami (Sal. 103:8-11). Rey Davidca pipash juchata rurashpa, nalipacha sintirijtaca alimi intindirca. Shinallata Jehová Dios perdonangapaj listo cashcatapashmi cuenta japirca. Shuj viajeca rey Davidca Jehová Dios imamanda perdonaj Dios cashcatami shuj mañaipica ricuchirca (Salmo 86:5ta liipangui). Shinaca Jehová Diosca shuj juyaj Dios caimandami paita mascajcunataca perdonangapaca listo can.

12, 13. Pundacunapi nalicunata rurashcamanda nali sintirishpa catijushpaca ¿imapita pensarina capangui?

12 Shuj juchata rurashpa nali sintirinaca alimi can. Nali sintirishpami ima nalita rurashca cashpapash chaicunamanda arripintirishpa chai nali cosascunata saquingapami esforzarishun. Shinapash huaquin Jehová Diosta sirvijcunaca paicunapa punda pandarishcacunamandami culparishpa, nali sintirishpa catishca. Paicunamandallata yapata culparishpami Jehová Diosca ñuca juchata rurashcamandaca nunca na perdonahuangachu yashpa pensashca. Quiquin shina sintirijushpaca Jehová Dios shuj juyai Dios caimanda quiquinda perdonangapaj munashcatami yaipi charina capangui.

13 Jehová Diospa juyaica ñucanchitaca ¿imapita ayudan? Juchayucuna cashpapashmi Jehová Diostaca cushilla, tranquilo servishpa catita ushapanchi. ¿Imamandata shina nipanchi? Bibliapica ‘Jesucristopaj yahuarmi, ñucanchipa juchacunataca tucuillata maillan’ nijunmi. Chaimandami shina nipanchi (1 Juan 1:7). Shinaca imapash pandarishcacunamanda llaquilla, desanimarishca sintirijushpaca nalita rurashcacunamanda arrepintirijpica Jehová Dios perdonangapaj listo cashcatami yarina capanchi. Rey Davidca Jehová Dios ñucanchicunata ninanda juyashcamanda perdonangapaj munashcatami ricuchirca. Chaimi paica: ‘imashnami cai pachamanda jahua pachacaman jatun. Chashnallatami paita manllajcunataca, jatunyachishpa ninanda llaquin’ o juyan nircami. Shinallata, “indi llujshimuj ladoca, indi huashajuj ladomandaca carupimi. Chashnallatami ñucanchi na cazushcacunatapash, ñucanchimanda caruyachirca” nishpa escribirca (Sal. 103:11, 12). Shinaca imashinami ricupashcanchi Jehová Diosca arrepintirijcunataca tucui shungumi perdonangapaj munan (Is. 55:7).

14. Rey Davidca Jehová Diosmandaca ¿imatata nirca?

14 Jehová Dios ninanda juyashcamandami paipa sirvijcunataca paita sirvishpa catichun ayudajun. Shuj viajeca rey Davidca Jehová Diosta mañashpaca, “Canga, ñuca pacajuna cashpami, ima llaquimandapash huacaichihuangui. Llaquipi cajta llujchishcamanda candajcunatami, ñuca muyundipica churapangui” nircami. Shinallata “Mandaj Diosta shuyajtaca, paipa llaquinami [o paimi ninanda juyajun]” nircami (Sal. 32:7, 10). Punda tiempopica ashtaca llactacunami jatun pircacunata charirca. Cai pircacunami contra gentecuna yaicushpa ama chaipi causaj gentecunata llaquichichun ayudan carca. Shinaca imashinami cai pircacuna gentecunata ayudan carca, shinallatami Jehová Dios ñucanchita juyashcata yachanaca paita na saquishpa ñaupaman sirvishpa catingapaj ayudan. Jehová Dios shuj juyaj Dios cashcamandami paihuanga shuj ali amigo tucungapaj munapanchi (Jer. 31:3).

15. Jehová Diospa juyaitaca Bibliapica ¿imahuanda compararca?

15 Rey David Jehová Dios juyaimanda paipa llactata imashinata cuidajta ricuchingapami huaquin shimicunata nirca. Paica, “Taita Dioslla, ñucata pacaj, ñucata llaquij [o juyaj] Taita Dios cashcamandami candasha” nircami. Shinallata “nucata llaquij, ñucapaj shinlli jatun huasishnami. Ñuca pacajuna, shinlli torreshna ñucata quishpichijmi. Ñuca jarcarina escudoshna cajpimi, paitalla yariajuni” nircami (Sal. 59:17; 144:2). Rey Davidca Jehová Diospa juyaitaca shuj shinlli pacajuna torreshna cashcatami ricuchirca. Shinaca caihuanga paipa sirvijcuna maipi causajpipash Jehová Dios paita sirvishpa catichun, paihuan ali amigo cachun ayudai ushashcatami ricuchirca. Shinallata Salmo 91​ta escribij runagupash Jehová Diosmandaca: “Ñuca shuyanami cangui, ñuca shinlli jatun huasishnami cangui” nishpami escribirca (Sal. 91:1-3, 9, 14). Moisespashmi Jehová Diosmandaca shuj pacajuj Dios cashcata parlarca (Sal. 90:1). Chaimi nara huañushpallata Jehová Diosmandaca, “Can pacajunaca, causaita causajuj Taita Diosmi. Causaita causajuj Diospa rigrapash, cai pachacamanmi” nircami (Deut. 33:27). Cai shimicunamandaca ¿imatata yachajui ushapanchi?

16. Jehová Dios ñucanchita juyashcamandaca ¿ima bendiciongunatata charipanchi? (Salmo 136:23).

16 Jehová Dios ñucanchipa shuj pacajuna huasishna o torreshna cashcata ricushpaca tranquilomi sintiripashun. Shinapash huaquinbica llaquilla, desanimarishcami sintirita ushapanchi. Shina pasajpica Jehová Diosca ñucanchita ayudangapaca ¿imatata ruranga? (Salmo 136:23ta liipangui). Jehová Diosca ñucanchitaca juyaihuanmi ñaupaman catichun ayudanga (Sal. 28:9; 94:18). Shinaca Jehová Dios ñucanchita ayudanata seguro canaca ñucanchitaca ¿imapita ayudan? Ñucanchicunataca Jehová Diospa ishcai bendiciongunata yaipi charichunmi ayudan. Callaripica maipi causashpapash Jehová Dios ñucanchipa pacajuna huasishna o torreshna cashcata yaipi charichun. Shinallata Jehová Diospa ñaupapi valishcacunapacha cashcata cuenta japichunmi ayudan.

JEHOVÁ DIOS ÑUCANCHITA NINANDA JUYASHCAMANDAMI PAIPI CONFIAITA USHAPANCHI

17. ¿Imatata seguro caita ushapanchi? (Salmo 33:18-22).

17 Shinaca imashinami ricupashcanchi llaquicunahuan, problemacunahuan cajpica, Jehová Diosmi paita sirvishpa ñaupaman catichun ayudanga (2 Cor. 4:7-9). Profeta Jeremiaspash, “Mandaj Dios llaquijpillami, na tucuchi tucushcanchi. Paica, ñucanchita llaquinataca [o juyanataca], ima horapash na saquishcachu” nircami (Lam. 3:22). Shinaca Jehová Dios ñucanchita juyashpa catinataca seguromi caita ushapanchi. Salmo librota escribij runagupashmi, ‘Mandaj Diosca paipaj ñavihuanmi paita manllajcunatapash, pai llaquichun shuyajcunatapash ricujun nircami (Salmo 33:18-22ta liipangui).

18, 19. a) Caipica ¿imatata yachajupashcanchi? b) Cati yachajuipica ¿imatata ricugripanchi?

18 Shinaca ¿imatata yachajupanchi? Imashinami ricupashcanchi Jehová Diosca paita nara rijsijpillatami ñucanchitaca ña juyashca. Shinapash ñucanchi paimanda yachajushpa paita sirvij callarijpica ashtahuanmi ñucanchimanga juyaita ricuchishca. Chashna ñucanchita juyashcamandami, ñucanchitaca siempre cuidajun. Jehová Diosca ñucanchita cuidashpa paipa nishcacunatapash tucuitami pactachinga. Jehová Diosca, ñucanchicuna shuj ali causaiguta charichunmi munan (Sal. 46:1, 2, 7). Shinaca ima llaquicunata charijpipash Jehová Diosmi ñucanchitaca fuerzata cushpa paita sirvishpa ñaupaman catichun ayudanga.

19 Shinaca Jehová Diosca tucuicunata juyashpapash paipa sirvijcunamanga paipa ninan juyaitaca ashtahuanmi ricuchin. Shinallatami ñucanchicunapash huauquipanicunaman cai juyaita ricuchichun munan. Cati yachajuipimi huauquipanicunaman imashina Jehová Diospa ejemplota catishpa juyaita ricuchinata yachajupashun.

CÁNTICO 136 Jehová Diosmi bendicianga

^ párr. 5 Caipica Jehová Diospa ninan juyaimandami yachajugripanchi. Jehová Diospa juyaica ¿imashinata can? Jehová Diosca ¿picunamanda paipa ninan juyaitaca ashtahuan ricuchin? Paipa ninan juyaita chasquijcunaca ¿imashinata beneficiarin?

^ párr. 53 CAI FOTOPICA: Jehová Dios tucuicunamanllata paipa juyaita ricuchijtami ricuchijun. Shinallata chai fotopa jahua lado uchilla fotogucunapica, gentecunata juyaimanda Jehová Dios imacunatalla cushcatami ricuchijun. Ashtahuanbachaca tucui gentecunata juyaimanda Jesusta huañuchun cai alpaman cachamushcatami ricuchijun.

^ párr. 61 CAI FOTOPICA: Jesús ñucanchimanda huañushcata crishpa, Jehová Diosta sirvi callarishcacunamanga ashtahuan shuj bendiciongunata cujtami ricuchijun. Jehová Diosca tucuicunatallata juyashcataca shuj shuj cosascunata cushpami ricuchishca. Shinapash paita sirvijcunamanga ashtahuan bendiciongunata cujtami chai dibujocunapi ricuchijun.