Agllashca temata ricungapaj

Temacunata ricungapaj

TEMA 38

Casilla, tranquilo causaita aprovechapashunchi

Casilla, tranquilo causaita aprovechapashunchi

Chai huatacunapica, paihuan macanajujcunaca na tiarcachu. Casilla ali causaita Mandaj Dios cushcamandami na tiarca(2 CRÓN. 14:6).

CÁNTICO 60 Villachishpami gentecuna salvarichun ayudanchi

CAITAMI YACHAJUPASHUN *

1. ¿Imashpata Jehovataca na sirvita ushanichu nishpa pensarinchiman?

PROBLEMACUNAHUAN o llaquicunahuan cashpaca Jehovata sirvitaca na ushanichu nishpami pensari ushapanchiman. Cutin huaquinbica ñucanchi causaipi nima na faltajpi, tucuipi ali cajpica Jehovataca facilmi sirvita usharin nishpami pensaripanchiman. Shinaca Jehovata sirvichun saquijlla llactapi causanajushpaca ¿imatata rurajuni? ¿O Jehovata sirvinapa randica cungashcachu causajuni? nishpami tapurina capanchi. Punda tiempopi israelitacunaca Jehovapa mandashcacunata pactachishpa causajunapa randica cungashcami causanajurca. Ñucanchicunapash paicunashnami causanajuita ushapanchiman. Shinaca ama paicunashna cangapaj imata rurana cashcata yachajupashunchi (Deut. 6:10-12).

Rey Asá jariguca yanga dioscunata adorashpa catichunga na saquircachu. (Párrafo 2​ta ricupangui). *

2. Rey Asá jariguca ¿imatata rurarca?

2 Rey Asá jariguca Jehovapica siempremi confiarca. Ñucanchipaca shuj alipacha ejemplomi can. Paica problemacunata o llaquicunata charishpapash Jehovata sirvinataca na saquircachu. Ashtahuangarin casilla o tranquilo causaiguta charishca tiempopica Jehovata sirvingapami aprovecharca. ‘Asá runapa shunguca tucui causaipimi Dioshuan ali carca’ (1 Rey. 15:14). Judamanda yanga dioscunata ama adorachunbashmi paica tucui yanga dioscunata tucuchirca. Shinallata ‘paimi na rijsishca dioscunata, lomacunapi tiaj altarcunata, imamanbash rijchaj dioscunatapash faquirca’ (2 Crón. 14:3, 5). Ashtahuanbachaca paipa abuela Maacá shuti huarmi reina cachunbash na saquircachu. Chai huarmica israelitacuna yanga dioscunata cungurishpa adorachunmi rurashca carca. Chaicunatapashmi Asá jariguca tucuchirca (1 Rey. 15:11-13).

3. Cunanga ¿imatata yachajupashun?

3 Asá jariguca Judá llactamanda gentecuna yanga dioscunata ama adorachunmi ayudarca. Chai jahuapash Jehovata cutin adorachunmi ayudarca. Shina rurashcamandami Jehová Diosca Asá jarigutaca bendiciarca. Chaimi Asá mandajuj tiempopica Judá llactapica 10 huatacunata casilla o tranquilo causanajurca * (2 Crón. 14:1, 4, 6). Cunanga casilla o tranquilo causai tiaj tiempopi rey Asá imata rurashcatami yachajupashun. Shinallata punda tiempopi Jesusta ali catijcunapash rey Asá jarigushna imata rurashcatami yachajupashun. Chai jipaca Jehovata libre sirvichun saquij llactapi causanajushpaca ¿imatata rurajuni? nishca tapuimandapashmi yachajupashun.

TRANQUILO CAUSAI TIEMPOPICA ¿IMATATA REY ASACA RURARCA?

4. Asá jariguca 2 Crónicas 14:2, 6, 7nishca shinaca ¿imatata rurarca?

4 (2 Crónicas 14:2, 6, 7, liingui). Asá jariguca Judá llactapi gentecunamanga ‘casilla ali causai tiachunga’ Jehovami ayudashca nircami. Shinapash rey Asaca cungashcaca na causajurcachu. Chaipa randica jatun pircacunata charij pueblocunatami shayachijurca. Asá jariguca Judá llactapi causajcunamanga “cai llactaca ñucanchi maquipimi” can nircami. Chaimi chaipi causajcunaca tranquilo causanajurca. Shinallata huasicunatapashmi shayachita usharca. Chaimi Asá jariguca cai ali tiempota ali aprovechaichi nishpa animarca.

5. Asá jariguca ¿imamandata ali soldadocuna cachun cutin cutin yachachirca?

5 Chai tiempocunapimi Asá jariguca Judá llactamanda huaquin jaricunataca ali soldadocuna cachun cutin cutin yachachirca (2 Crón. 14:8). ¿Jehovapi na confiaimandachu shina rurajurca? Na. Judá llactapi rey caimandami Asá jariguca ali soldadocuna tiachun shina rurarca. Shinallami jipa punllacunapi contracuna llaquichingapaj shamujpi difindirita ushana carca. Shuj punllaca Judá llactapi casilla o tranquilo causaica ñallapachami tucurigrijurca. Chaimi alipacha soldadocuna tiachun yachachijurca.

PUNDA TIEMPOPI JESUSTA ALI CATIJCUNACA TIEMPOTACA ALIMI APROVECHARCA

6. Apostolcunapa punllacunapica Jesusta catijcunaca ¿imatata casilla o tranquilo tiempopica ruranajurca?

6 Apostolcunapa punllacunapica Jesusta ali catijcunataca ninandami catiriashpa llaquichinajurca. Shinapash paicunaca shuj tiempotaca casilla o tranquilomi causanajurca. Chai tiempopica ¿imatata paicunaca ruranajurca? Chai tiempopica paicunaca Diospa Reinomanda villachingapami ninanda esforzarinajurca. Hechos libropica Jesusta catijcunaca ‘Diosta manllashpa causanajurca’ ninmi. Paicuna shina villachinajushcamandami ashtahuan “ashtahuan miranajurca”. Casilla o tranquilo tiempopi tucui shunguhuan villachinajushcamandami Jehová Diosca paicunata bendiciarca (Hech. 9:26-31).

7, 8. Apóstol Pablo, Jesusta shuj catijcunapash ¿imatata rurashpa catinajurca?

7 Jesusta punda catijcunaca Diospa Reinomanda villachingapaca ninandami esforzarirca. Por ejemplo apóstol Pabloca Éfeso llactapi ali villaigucunata ashtaca gentecuna uyangapaj munajta ricushpami chai llactapi quidangapaj decidirca (1 Cor. 16:8, 9).

8 Huata 49​pica apóstol Pablo, Jesusta shuj catijcunapash villachitami ashtahuanbachaca villachinajurca. Chai tiempopillatami apostolcuna, Jerusalenmanda ancianocunapash mushujcuna circuncisionda rurana o na rurana cashcata decidirca (Hech. 15:23-29). Chai decidishcataca congregaciongunamanmi villarca. Chaimi Jesusta ali catijcunaca ‘Diospa Shimimanda’ ali villaicunata villachingapaj aprovecharca (Hech. 15:30-35). Chaita rurashcamandaca Bibliapica ‘tandanajuj crijcunaca shinllita crishpa aliguta catinajurca. Punllandimi tauca gentecuna crishpa miranajurca’ nin (Hech. 16:4, 5).

CUNANBI ALI TIEMPOTA APROVECHAPASHUNCHI

9. a) Ashtaca llactacunapica ¿imatata ruraita ushapanchi? b) ¿Imatata tapurina capanchi?

9 Cunanbica ashtaca llactacunapimi Jehovataca tranquilo sirvita ushapanchi. Shina llactacunapi causanajushpaca “¿Jehovata ashtahuan sirvingapachu chai tiempocunataca aprovechajuni?” nishpa tapuripashunchi. Cai tucurimui punllacunapica Jehovapa organizacionga mundo enteropimi Diospa Reinomanda villachishpa yachachijun (Mar. 13:10). Chaimi tucuicunallata Diospa Reinomanda villachishpa aprovechana capanchi.

Ashtaca huauquipanicunaca villachina minishtirijuj pushtucunapi sirvingapami rishca. Shinallata shuj shimitapashmi yachajushca. (Párrafo 10-12 ricupangui). *

10. ¿Imata rurachunda 2 Timoteo 4:2​pica animajun?

10 Jehovata tranquilo sirvita ushajushpaca ¿imatata ashtahuan rurai ushapanchi? (2 Timoteo 4:2, liingui). Talvez ñucanchillata o ñucanchi familia ucumanda maijanbash Jehovata ashtahuan sirvichun o precursorcuna tucuchun ayudaita ushanichu nishpami pensarita ushapanchi. Cunanbica charijyanapillaca na pensajunachu capanchi. Ninan Manllanai Llaqui punllacuna chayamujpica ima charishcapash yangami tucuringa (Prov. 11:4; Mat. 6:31-33; 1 Juan 2:15-17).

11. Ashtahuan villachingapaca ¿imatata ashtaca huauquipanicunaca ruranajushca?

11 Ashtaca huauquipanicunaca shuj gentecunaman ashtahuan villachingapaj, yachachingapami shuj mushuj shimita yachajunajushca. Paicunata ayudangapami Jehovapa organizacionga tauca shimicunapi publicaciongunata llujchishca. Por ejemplo, huata 2010​pica 500 shimicunapillami publicaciongunaca tiarca. Shinapash cunanbica mil yali shimicunapimi publicaciongunaca tian.

12. Paicunapa propio shimipi Jehovamanda uyashpaca gentecunaca ¿imashinata sintirin? Shuj experienciata parlapai.

12 Paicunapa propio shimipi Jehovamanda yachajushpaca gentecunaca ¿imashinata sintirishca? Shuj paniguca Estados Unidos llactapimi shuj jatun tandanajuiman rirca. Chai tandanajuica kiniaruanda shimipimi carca. Cai shimitaca Ruanda, República Democrática del Congo, Uganda llactacunapimi parlan. Chai tandanajui jipaca chai paniguca nircami: “Estados Unidospica ña 17 huatacunatami causashcani. Shinapash cai viajemi primera vez tucuita intindi ushapashcani” nircami. Chai jatun tandanajuita paipa propio shimipi uyashcamandami cushijushca sintirirca. Ñucanchicunapash ushashpaca shuj gentecunaman villachingapami shuj shimita yachajui ushapanchi. Gentecunaman paicunapa propio shimipi villachijpica talvezpashmi uyangapaj munanga.

13. Tranquilo causai tiempopica Rusia llactamanda huauquipanicunaca ¿imatata rurarca?

13 Huaquin llactacunapica gobiernocunaca Jehovamanda villachichun, yachachichunbash na saquinajunllu. Por ejemplo Rusia llactapica tauca huatacunatami ñucanchi huauquipanicunataca catiriashpa llaquichinajushca. Shinapash marzo de 1991​pimi chai llactamanda gobiernoca ña tranquilo villachichun saquirca. Chai tiempopica casi 16 mil publicadorcunami tiarca. Pero 20 huatacuna jipaca 160 mil yali publicadorcunami tucurca. Rusiamanda huauquipanicunaca casilla o tranquilo causana tiempota ali aprovechashcatami ricupanchi. Cunanbi ñana tranquilo villachita ushashpapash paicunaca tucui shunguhuanmi Jehovata sirvishpa catinajun.

CASILLA O TRANQUILO CAUSANA TIEMPOCA ÑALLAMI TUCURINGA

Judá llactata ashtaca soldadocuna llaquichingapaj shamujujpica rey Asaca Jehová ayudachunmi tucui shunguhuan mañarca. Chaimi Jehová Diosca paita ayudarca. (Párrafo 14, 15​ta ricupangui).

14, 15. ¿Imashinata Jehová Diosca Asá jarigutaca ayudarca?

14 Rey Asapa tiempopi ima pasashcata yaripashunchi. Judá llactapica tranquilomi causanajurca. Shinapash Etiopía llactamanda jatun mandaj Zérah shuti jarimi shuj millón soldadocunahuan shuj punllaca Judá llactata llaquichingapaj chayarca. Paicunaca Judá llactataca mishashunbacha yanajurcami. Chaimi Asá runaguca Jehovapi tucui shunguhuan confiaimanda: “Taita Dioslla, ñucanchitapash ayudahuayari. Canda mañashpami, shinlli tucunajupanchi. Cai soldadocunahuan macanajungapaca, cambaj shutipimi shamuparcanchi” nishpami mañarca (2 Crón. 14:11).

15 Judá llactamanda soldadocunaca ashallami carca. Cutin Etiopiamanda soldadocunaca ashtaca ashtacami carca. Asá jariguca Jehová Dios paipa poderhuan ayudai ushashcata seguro caimandami Jehovata ayudachun mañarca. Chaimi Etiopiamanda soldadocunataca Jehová Diosca tucuchingapaj ayudarca (2 Crón. 14:8-13).

16. Casilla o tranquilo causai tucurinataca ¿imashinata yachapanchi?

16 Ñucanchicunahuan imapacha pasanataca na yachapanchichu. Shinapash shuj punlla casilla o tranquilo causai tucurinataca alimi yachapanchi. Ñucanchicunataca último punllacunapica ashtaca ‘gentecuna na ricunayachingachu’ nishpami Jesusca villarca (Mat. 24:9). Apóstol Pablopashmi: “Jesushuan shujlla tucushpa, paita yariashpa causangapaj munajcunaca, tucuicuna llaquita apanga” nirca (2 Tim. 3:12). Diabloca ‘ninanda fiñarishca’ caimandami ñucanchitaca llaquichingapaj munan. Chaimi Diabloca ñucataca na llaquichingachu nishpaca na pensana capanchi (Apoc. 12:12).

17. Ñucanchicunaca ¿imatata ñallapacha ricuchina tucushun?

17 Ñallami tucuilla Jehovata sirvijcunaca Jehovata tucui shunguhuan sirvijushcata o na sirvijushcata ricuchina tucushun. “Ninan Manllanayai Llaqui” punllacunaca ñallapachami chayamunga. Bibliapica pundamandapacha ‘cunangaman chashna jatun llaquica’ na tiashca nijunmi (Mat. 24:21). Chai punllacunapica talvez ñucanchi propio familiacunallatami ñucanchi contra tucunga. Gobiernocunapash tandanajuchun, villachichunbash na saquingachu (Mat. 10:35, 36). Shina llaquicuna shamujpica: “¿Asá jarigushnachu Jehová Dios ñucanchita ayudanataca tucui shunguhuan confiani?” nishpa tapuripashunchi.

18. Hebreos 10:38, 39​pi nishca shinaca ¿imatata rurana capanchi?

18 Chai punllacuna chayamungacamanmi Jehová Diosca paipi tucui shunguhuan crishpa catichun ayudajun. Chaimi Jehová Diosca ‘aliguta cazushpa aliguta yarishpa sirvij esclavota’ churashca. Paicunaca ñucanchicunataca publicaciongunahuan, videocunahuanmi Jehovapi tucui shunguhuan crishpa catichun ayudanajun (Mat. 24:45). Ñucanchicunapashmi Jehovapi tucui shunguhuan crishpa catingapaj esforzarina capanchi (Hebreos 10:38, 39, liingui).

19, 20. ¿Imatata 1 Crónicas 28:9​pi nishca shinaca rurana capanchi?

19 Rey Asá jarigushnami ñucanchicunapash Jehovapa ayudataca siempre mañana capanchi (2 Crón. 14:4; 15:1, 2). Jehovapi confiangapaca paimanda yachajuna, paita rijsishpa bautizarinami minishtirin. Shinaca casilla o tranquilo causaita charishpallata Jehovamanda yachajungapaj aprovechapashunchi. Chaipaca tucui tandanajuicunamanmi rina capanchi. Chaipimi Jehová Diosmanda ashtahuan yachajushpa, huauquipanicunahuanbash ashtahuan ali llevarita ushapashun (Mat. 11:28). Shinallata tapuripashunchi: “¿Bibliamanda ashtahuan yachajungapaj esforzarijunichu? Familiahuan causashpa o sololla causashpapash ¿Familiahuan Adorana Tutata cada semana rurangapaj esforzarijunichu? ¿Ashtahuan villachingapaj, yachachingapapash tiempota llujchijunichu?” nishpa.

20 Jehová Diosca ñucanchicuna imata pensajta, shungupi imata charijtapash ali alimi yachan. Shina cuendami ñucanchicunapash ñucanchillata ali ali rijsiringapaj esforzarina capanchi (1 Crónicas 28:9, liingui). Shinami imacunapipash cambiana cashpaca uchalla cambiashun. Shinallata Jehovatapash cambiangapaj ayudahuai nishpa mañanallami capanchi. Shinaca casilla o tranquilo causaita charishpallatami imapi cambiana cashpapash cambiangapaj chai tiempota ali aprovechana capanchi.

CÁNTICO 62 Mushuj cancionda candaichi

^ par. 5 Shuj llactacunapica Jehovata libre sirvichunga na saquinllu. Quiquinga ¿Jehovata libre sirvichun saquijlla llactapichu causajupangui? Cai temapica Judá llactamanda rey Asá jarimanda, Jesuspa tiempopi causashca Jesusta ali catijcuna imashina casilla, tranquilo causaiguta charishpa Jehovata sirvingapaj aprovechashcatami yachajugripanchi. Shinallata llaqui punllacunapi causanajushca jahua villachishpa catishcatapashmi yachajupashun.

^ par. 3 CAITA YARIPANGUI: Hebreo shimipi casilla o tranquilo causana nishpaca guerracuna illaj, sano, nima manllai illaj, ali causanatami ningapaj munan.

^ par. 57 CAI FOTOPICA: Rey Asá paipa abuelata reina cachun na saquijushcatami ricuchin. Chai huarmica yanga dioscunata cungurishpa sirvichunmi shujcunataca animan carca. Rey Asá cuendami chai tiempopica shujcunapash tucuilla yanga dioscunata tucuchirca.

^ par. 59 CAI FOTOPICA: shuj cusahuarmi Jehovata ashtahuan sirvingapaj munaimanda minishtirishca cosasgucunahuanlla causanajujtami ricuchin. Paicunaca villachina minishtirijuj pushtupi sirvingapami rishca.