Agllashca temata ricungapaj

Temacunata ricungapaj

Jehová Diosca alimi organizan

Jehová Diosca alimi organizan

“Taita Diosca ordenado Diosmi can, casilla ali causaj Diosmi can.” (1 COR. 14:​33, NM)

1, 2. a) Jehová Diosca ¿pitata pundapica rurarca? b) Jehová Diospa punda Churica ¿imatata rurarca? c) Angelcuna alipacha organizado cashcataca ¿imashinata yachapanchi?

JEHOVÁ DIOSCA ordenado Diosmi can. Paica paipa Churi Jesustami Pundapica rurarca. Bibliapica Taita Diospa tucui nishcacunata villajpimi Jesustaca Shimi nin. Jesusca ashtaca huatacunatami jahua cielopi causarca. Chaimandami Bibliapica nin: ‘Callaripica Shimi nishcami ña tiarca. Chai Shimi nishcami, Taita Dioshuan causajurca’ nishpa. 2.000 huatacuna yali huashamanga Jesusca paipa Taitata cazushpami cai Alpaman shamurca, paipa Taitapa tucuilla mandashcacunatapash pactachircami (Juan 1:​1-3, 14).

2 Jesusta nara cai Alpaman cachamushpaca Jesushuanmi Jehová Diosca ‘tucuita rurarca’ (Juan. 1:3). Jesushuanmi ashtaca ashtaca angelcunata rurarca (Col. 1:16). Angelcunamanda parlashpaca Bibliaca ninmi: ‘Huaranga huarangacunami paita sirvinajurca. Ashtahuan huaranga huarangacunami, paipa ñaupajpi shayanajurca’ nishpa (Dan. 7:10). Alipacha organizadocuna cajpimi ashtaca ashtaca angelcunataca Jehovapa soldadocuna nin (Sal. 103:21).

3. a) ¿Mashna estrellacunashi tian? b) Estrellacunaca ¿imashinata organizashca can?

3 Jehová Diosca ashtaca ashtaca estrellacunatapashmi rurarca. México llactamanda El Universal periodicoca nircami: “Yalishca huatacunapi mashna estrellacuna tiashcata villashca cashpapash, cientificocunallatami cunanbi ashtahuan ali ricushpaca, ashtahuan ashtaca millón estrellacuna tiajta yachaj chayashca” ninmi. Tauca tauca galaxia nishcacunami tian. Shuj galaxiapica ashtaca millón estrellacunami tian. Chai galaxiacuna tandanajujpica ashtahuan ashtaca millón estrellacunami tian.

4. ¿Imamandata ninchi, Jehová Diosca cai Alpapi paita sirvijcunatapashmi aliguta organizan nishpa?

4 Angelcunapash estrellacunapash alipacha organizashcami can (Is. 40:26). Angelcunatapash estrellacunatapash jahua cielopi aliguta organizashpa charijushpaca ¿nachu Jehová Diosca cai Alpapi paita sirvij gentecunatapash aliguta organizanga? Jehová Diosca paipa sirvijcuna organizado cachun munashpami ñaupa huatacunamandallata paipa llactataca organizajushca. Chaimandami punda tiempopi paita sirvijcunapash, cunan punllacunapi paita sirvijcunapash tucui shunguhuan Jehová Diostalla cazunajushca. Shinaca ¿imashinata Jehová Diosca paipa sirvijcunata ayudajushca? ¿Imashinata ordenado Taita Dios cashcatapash ricuchishca? Huaquin ejemplocunata ricupashunchi (1 Corintios 14:​33, liingui). *

ISRAELITACUNATAPASHMI JEHOVÁ DIOSCA ORGANIZARCA

5. Adanba punllacunapica ¿imamandata Taita Diospa munaica ashata jarcarirca?

5 Adán y Evata rurashpaca Jehová Diosca nircami: ‘Huacharishpa ninanda mirashpa, ashtacacunapacha tucushpa, cai pachapi jundanguichi. Cai pachapi imalla tiajcunata cazuchinguichi. Mama cuchapi causaj pijicunatapash, jahuata rij alasyu animalcunatapash, alpapi causaj tucuilla animalcunatapash mandanguichi’ nishpa (Gén. 1:28). Jehová Diospa mandashcata cazushpaca cai Alpapi tucuilla gentecunami ali, organizado canman carca. Cai Alpapash juyailla Paraisomi canman carca. Shinapash Adán y Eva na cazujpimi Jehová Diospa munaica ashata jarcarirca (Gén. 3:​1-6). Jipa huatacunamanga ‘cai pachapi causajcuna jatun nalicunata ruranajujtami, Mandaj Diosca ricurca. Paicunapa shungupipash nalitalla yarinajujtami’ ricurca. ‘Cai pachapi causajcuna ninanda huaglishpa, ninanda llaquichishpa causanajujpimi’ Taita Diosca nirca, nali gentecunataca Jatun Manllanai Tamiahuanmi tucuchisha nishpa (Gén. 6:​5, 11-13, 17).

6, 7. a) Noeca ¿imamandata Taita Diospa ñaupajpi ali ricurirca? (Callari dibujota ricupangui.) b) Noepa tiempopi nali gentecunaca ¿imata pasarca?

6 Ashtaca nali gentecuna tiajpipash Noeca alita rurashpami Taita Diospa ñaupajpi ali ricurirca. Paica ‘ima pandatapash na ruraj, Taita Dioshuan aliguta purijmi’ carca. Chaimandami Taita Diosca shuj jatun arcata rurai nishpa Noetaca mandarca (Gén. 6:​8, 9, 14-16). Chai arcaman yaicushpami gentecunapash, animalcunapash Jatun Manllanai Tamiamanda salvarina carca. Jehová Dios mandajpimi Noeca paipa familiahuan aliguta organizarishpa ‘Mandaj Dios mandashcashna’ arcataca rurarca. Shinami animalcuna arcaman yaicushca jipaca Taita Diosca arca ‘punguta vichashpa’ saquirca (Gén. 7:​5, 16).

7 Chai jipaca ninanda tamiashpami cai pachapi tiajcunataca tucuillata tucuchirca. Noé, paipa familiahuanllami salvarirca. Jatun Manllanai Tamiaca Jesús shamungapaj 2.370 huatacuna faltajpillatami tiarca (Gén. 7:23). Cunan punllacunapi gentecunaca tucuillami Noepa, paipa familiapa huahuacuna canchi. Cutin nali gentecunaca alita ruraj Noeta na cazuimandami tucuilla huañushpa tucurirca (2 Ped. 2:5).

Aliguta organizarimandami Noepash paipa familiapash Jatun Manllanai Tamiamanda salvarirca (Párrafo 6, 7ta ricupangui)

8. Canaán alpacunata chapagrichun cachajpica ¿imashinata israelitacuna alipacha organizado cashcata yachanchi?

8 Jatun Manllanai Tamiamanda 800 huatacuna jipaca Israel llactami tiai callarirca. Israelitacuna organizado llacta cachun munashpami Jehová Diosca leycunata curca. Paita aliguta adorachunbash leycunata curcami. Chaimandami chai punllacunapica ashtaca sacerdotecuna, levitacuna, Diospa ‘jatun carpa pungupi cuidaj huarmicunapash’ aliguta organizarishpa sirvinajurca (Éx. 38:8). Shinapash, Canaán alpacunata japingapaj rinami canguichi nishpa mandajpica israelitacunaca ninanda manllashpami Jehová Diostaca na cazurca. Chaimandami Jehová Diosca nirca: ‘Cangunaman carashami nishpa ñuca maquita alzashpa juramentushca llactapi causangapaca, napacha yaicui ushanachu canguichi. Jefone (Jefuné) shuti runapa churi Caleb, Nun shuti runapa churi Josuehuanllami chai llactaman yaicunga’ nishpa (Núm. 14:​30, 37, 38). Canaán alpacunata chapangapaj rishca jipaca Josué, Calebllami ali noticiacunata aparca. Jipamangarin Josuetami Jehová Diosca israelitacunata ñaupaman pushachun churarca (Núm. 27:​18⁠-23). Israelitacunata Canaán alpacunaman apagrinajujpica Jehová Diosca Josuetaca nircami: ‘Ama manllashpa, shinllipacha tucungui. Na shaijunachu cangui. Canda Mandaj Taita Dios ñucaca, can maita rijpipash, canhuanmi casha’ nishpa (Jos. 1:9).

9. Rahabca ¿imamandata salvarirca?

9 Cunanga 1473 huatapi Josueta Jehová Dios imashina ayudashcata ricupashun. Chai punllacunapica Jericó llactaman yaicungapaj munashpami israelitacunaca Jericó llacta ladollapi carca. Jericó llactata ricuchunga Josueca ishcai israelitacunatami cacharca. Chai llactaman chayashpaca Rahab shuti nali causaj huarmitami rijsirca. Chapangapaj shamuj israelitacunata japigrichi nishpa soldadocunata rey cachajpica chai huarmimi ishcai israelitacunataca pacajuchirca. Shinapash ¿imamandata pacajuchirca? Rahabca nircami: ‘Mandaj Dios cai llactata cangunaman carashcataca yachanimi. Puca cuchata canguna chimbachun, Mandaj Dios chaquichishcatapash uyarcanchimi. Ishcai reycunata imashina tucuchishcatapash uyarcanchimi. Cangunata Mandaj Taita Diosca, jahua pachapipash, cai pachapipash Taita Diosmi’ can nishpa (Jos. 2:​9-11). Paipa organizacionba lado tucujpimi Jehová Diosca Rahabtapash paipa familiatapash salvarca (Jos. 6:25). Rahabca shinlli feta charishcata, Jehová Diostapash paipa organizaciondapash respetashcatami ricuchirca.

APOSTOLCUNAPA PUNLLACUNAPI JESUSTA CATIJCUNATAPASHMI JEHOVÁ DIOSCA ORGANIZARCA

10. a) Ñaupaman pushaj judiocunataca ¿imatata Jesusca nirca? b) ¿Imamandata shina nirca?

10 Josué ñaupaman pushajujpica ashtaca llactacunatami israelitacunaca misharca. Canaán alpacunapipash ñami causanajurca. Shinapash cati 1.500 huatacunapica ¿imata pasarca? Israelitacunaca cutin cutin Jehová Diosta na cazushpami causanajurca. Jesús cai Alpaman shamujpicarin israelitacunaca Jehová Diostapash profetacunatapash ashtahuan na cazushpami causanajurca. Chaimandami Jesusca nirca, cangunaca Taita Dios cachamushca profetacunata ‘huañuchijcunami canguichi’ nishpa (Mateo 23:​37, 38, liingui). Ñaupaman pushaj judiocunapash na cazujpimi Jehová Diosca paicunataca na chasquirca. Jesusca paicunataca nircami: “Taita Dios mandajuj llactaguman canguna yaicunatapash quichushpami, ali fucunshna paita cazuj gentecunaman cunga” nishpa (Mat. 21:43).

11, 12. a) Apostolcunapa punllacunapica ¿imashinata Jehová Diosca paipa mushuj organizacionda apoyajushcata ricuchirca? b) ¿Picunallata Jehová Diospa mushuj organizacionman yaicumurca?

11 Israelitacunata ñana chasquijpica ¿ Jehová Diospa organizacionga chingarircachu? Na chingarircachu. Ashtacacunaca Jesuspipash paipa yachachishcacunapipash crishpami Jehová Diospa mushuj organización tucurca. Cai mushuj organizacionga Pentecostés huata 33​pimi tiai callarirca. Chai punllacunapimi Jesuspa 120 catijcunaca Jerusalenbi tandanajushca carca. Shina tandanajushca cajpimi ‘jahua pachamandaca huaira ninanda huacamunshna ñapash paicuna tianajuj huasi ucuman jundarca. Rupajuj ninashnami tucuicunapa umapi tiarirca. Shina tiarijpimi tucui paicunaca Diospa jucha illaj espíritu junda tucurca. Shinami, Diospa espíritu rimachishcashnallata shuj shuj rimaicunata rimai callarirca’ (Hech. 2:​1-4). Chai mushuj organizacionman paipa espíritu santota cushpami Jehová Diosca paicunata apoyajushcata ricuchirca.

12 Chai punllallatami “quimsa huarangashna” gentecuna Jesuspi crishpa bautizarirca. Bibliaca ninmi: ‘Jatun Diosca punllandi quishpichishpami tandanajuj crijcunata mirachirca’ nishpa (Hech. 2:​41, 47). ‘Jatun Diospa Shimita ashtahuan ashtahuan villanajujpimi, Jerusalenbica ashtacacuna’ miranajurca. ‘Curacunapashmi Jesusta cazunajurca’ (Hech. 6:7). Shinaca ashtaca gentecunami mushuj organizacionba yachachishcacunata catirca. Jipamangarin, na israelita gentecunatapash paipa mushuj organizacionman apamushpami chai organizacionda apoyajushcata Jehová Diosca ricuchirca (Hechos 10:​44, 45, liingui).

13. Jehová Diosca ¿imatata paipa mushuj organizacionmanga mingarca?

13 Jehová Diosca ¿imatata paipa mushuj organizacionmanga mingarca? Imata mingashcata yachangapaca Jesuspa ejemplota ricupashun. Jesusca bautizarishcandimi Taita Diospa Reinomanda villachi callarirca (Mat. 4:17). Paipa catijcunapash villachishpa catichunmi Jesusca nirca: ‘Jerusalenbi, tucui Judea llactapi, Samaria llactapi, cai pacha tucuri manñacamanmi ñucamanda villagringuichi’ nishpa (Hech. 1:8). Jesuspa catijcunapash villachina cashcataca alimi intindirca. Chaimandami Antioquía de Pisidia llactapi cashpaca apóstol Pablopash, Bernabepash contra judiocunataca nirca: ‘Taita Diospa Shimitaca cangunamanrami villanapacha carcanchi. Ashtahuangarin cai villajujta yangapi churashpami, causaita causagrinataca na munashcata ricuchinguichi. Ricuichi, shinamandami na israelitacunaman villangapaj rigrinchi. Jatun Diospash ñucanchitaca cashna nishpami mandashca: “Shuj llactacunapi causajcunata michashna punchayachij cachunmi churarcani. Tucui cai pachapi causajcunaman villajpi quishpirichunmi churarcani” ’ nishpa (Hech. 13:​14, 45-47). Chai punllacunamandami Jehová Diospa organizacionga, gentecunata salvangapaj Jehová Dios imata rurashcata villachinajun.

ASHTACACUNA HUAÑUJPIPASH JEHOVATA SIRVIJCUNACA SALVARIRCAMI

14. a) Apostolcunapa punllacunapica ¿imata Jerusalenhuaga pasarca? b) ¿Picunata salvarirca?

14 Ali villaicunata villajpica ashtaca judiocunaca na chasquircachu. Jerusalenga tucuchi tucungami nishpa Jesús advirtijpipash na cazurcachu. Jesusca nircami: ‘Jerusalendaca ashtaca soldadocunami chaupipi churanga’. Soldadocunata ‘ricushpaca tucuchigrinmi yanguichilla. Judea llactapi causajcuna chaita ricushpaca, urcucunapi pacajungapaj richun ninimi. Jerusalenmandapash tucuilla richun. Pambacunapi purinajujcunapash, puebloman cutinga ama tigrachun ninimi’ nishpa (Luc. 21:​20, 21). Jesuspa shimicunaca tucuillami pactarirca. Huata 66pica Cestio Galomi paipa romano soldadocunandi rishpa Jerusalendaca atacai callarirca. Shinapash cungashcapimi Jerusalenmanda rirca. Chaita ricushpami Jesuspa catijcunaca Jerusalenmanda Judea llactamandapash llujshishpa rirca. Ashtacacunaca Jordán yacucunata chimbashpami urcucunapi pacajungapaj rirca. Shinapash huata 70​pimi romano soldadocunaca cutin tigramushpa Jerusalendaca tucuchirca. Ashtacacunaca Jesuspa advirtishcacunata cazuimandami salvarirca.

15. Congregacionguna mirangapaca ¿ima jarcaicunatata misharca?

15 Catiriashpa llaquichijpipash, ashtaca problemacuna tiajpipash Jehová Dios bendiciajpimi congregacionga ashtahuan mirashpa catirca (Prov. 10:22; Hech. 11:​19, 20; 19:​1, 19, 20).

16. Shinlli feta charingapaca ¿imatata Jesusta catijucunaca rurana carca?

16 Shinlli feta charingapaca ¿imatata Jesusta catijcunaca cada uno rurana carca? Taita Diospa Shimitaca aligutami yachajuna carca, tandanajuicunaman rinatapash na saquinachu carca, villachinatapash na cunganachu carca. Yachajunata, tandanajunata, villachinata na saquishpami congregaciongunaca alipacha organizashca carca. Chai punllacunapica ancianocunapash, siervo ministerialcunapash cushijushpa ayudajpimi congregaciongunaca ñaupaman catinajurca (Filip. 1:1; 1 Ped. 5:​1-4). Apóstol Pablopash superintendente cuendami congregaciongunataca visitashpa animajurca (Hech. 15:​36, 40, 41). Cunan punllacunapipash chai arreglocunallatami tian. Shinaca ñaupa punllacunapipash cunanbipash paipa sirvijcunata Jehová Dios aliguta organizajushcamandaca ¿nachu ninanda agradicinchi? *

17. Shamuj temapica ¿imatata yachajupashun?

17 Cai tucuri punllacunapica Diablopa nali mundoca ña tucurigrijunmi. Shinapash Jehová Diospa organizacionga ashtahuanmi ñaupaman catijun. Shinaca ¿ Jehová Diospa organizacionhuanga igualchu rinajunchi? ¿Espiritualmente ñaupaman catinajunchichu? Chai tapuicunataca shamuj temapimi yachajupashun.

^ par. 4 1 Corintios 14:​33, (NM): “Taita Diosca ordenado Diosmi can, casilla ali causaj Diosmi can. Taita Diospalla causajcunaca congregacionbishna”.

^ par. 16 Ashtahuan yachangapaj munashpaca “Los cristianos adoran con espíritu y con verdad” temata, “Siguen andando en la verdad” temata La Atalaya del 15 de julio de 2002 revistapi ricupangui. Shinallata ¿Picunata Jehová Diospa munaita ruranajun? folletota ricupangui. Chai folletopica cai Alpapi Jehová Diospa organización imata rurajujtami yachachin.