Agllashca temata ricungapaj

Temacunata ricungapaj

¿Ciertopachachu Jehová Diosta ali rijsishpa paiman quimirita ushanchi?

¿Ciertopachachu Jehová Diosta ali rijsishpa paiman quimirita ushanchi?

“Taita Diospajman quimirichi. Shina quimirijpica, paipash cangunapajman quimiringami.” (SANT. 4:8)

1. ¿Imamandata Jehová Diosmanda ama caruyangapaca cada uno ninanda esforzarina capanchi?

¿QUIQUINGA bautizarishca testigo de Jehovachu capangui? Shina cashpaca, Jehová Diosta rijsishpa paiman quimirina bendiciondami charipashcangui. Shinapash huaquinbica Diablopa nali mundopa culpamanda o ñucanchillata juchayu nacirimandami Jehová Diosmanda caruyai callarinchi. Chaimandami Jehová Diosmanda ama caruyangapaca cada uno ninanda esforzarina capanchi.

2. Jehová Diosta ashtahuan alipacha rijsingapaca ¿imatata rurana capanchi?

2 Jehová Diosta rijsishpapash ¿ciertopachachu paiman quimirita ushapashcangui? ¿Nachu paita ashtahuan alipacha rijsingapaj munapanguiman? Santiago 4:8​pica ninmi: “Taita Diospajman quimirichi. Shina quimirijpica, paipash cangunapajman quimiringami” nishpa. Shinaca, ñucanchicuna Jehová Diosman quimirijpica Jehová Diospashmi ñucanchiman quimiringa. Jehová Diosman ashtahuan ashtahuan quimirishpami Jehová Diosta ashtahuan alipacha rijsishpa paiman ciertopacha quimirita ushashun. Jesuspash Jehová Diosman ciertopacha quimirita ushashpami nirca: ‘Tucuita pactachij ñuca Taita cachamujpimi shamurcani. Paitaca rijsinimi’ nishpa (Juan 7:28, 29). Shinaca Jehová Diosman ashtahuan quimiringapaca ¿imatata rurana capanchi? Huaquin yuyaicunata ricupashun.

Jehová Dioshuan parlangapaca ¿imata rurana capanchi? (Párrafo 3​ta ricupangui)

3. ¿Imashinata Jehová Dioshuan parlaita ushapanchi?

3 Jehová Diosman ashtahuan quimiringapaj munashpaca paihuanmi cutin cutin parlana canchi. Shinapash ¿imashinata Jehová Dioshuan parlaita ushanchi? Chaipaca carupi causaj ali amigocunapi pensaripashun. Carupi causashpapash ali amigocuna cashpa catingapami randimanda cartacunata escribin o telefonopipash cayan. Shinallata, Jehová Diosta ashtahuan alipacha rijsishpa paiman quimiringapaca cutin cutin oracionda rurashpami paihuan parlana canchi (Salmo 142:2, liingui). Jehová Dios ima nijta yachangapaj munashpaca Bibliata cutin cutin liishpa, Bibliapi imata liishcapimi aliguta pensarina canchi (Isaías 30:20, 21, liingui). Imashinami cai temapi yachajushun, Jehovaman quimirishpami paita ashtahuan alipacha rijsishpa paiman ashtahuan quimirishun.

BIBLIATA LIISHPA JEHOVATA UYASHUNCHI

4, 5. a) Jehová Diosta uyangapaca ¿imatata rurana capanchi? b) Shuj ejemplota nipai.

4 Bibliapi yuyaicunaca mundo enteropi gentecunapa ali cashpapash cada unotami Jehovaman ashtahuan quimirichun ayudan. Cada unota imashina ayudajushcata cuenta japingapaca pensaripai: Bibliata liijushpa, estudiajushpaca ¿imashinata sintirini? Bibliapi liishcataca ¿imashinata pactachina cani? nishpa. Shina rurashpami Jehová Dios parlajujta uyajupangui. Pai ayudajujta sintishpacarin ashtahuanmi paiman quimirita ushapangui (Heb. 4:12; Sant. 1:23-25).

5 Shuj ejemplota ricupashun. Jesusca nircami: ‘Na cai pachapi charijyangapallachu imatapash ninanda mirachina canguichi’ nishpa. Chai shimicunata liishpaca ¿imashinata sintiripangui? Chai shimicunata pactachijushpaca Jehová Dios felicitajujpishnami cushilla sintiripangui. Cutin Jehovata ashtahuan sirvingapaca minishtirishca cosascunahuanllami causana cani nishpa pensarijushpaca Jehová Dios consejajushcatami sintipangui (Mat. 6:19, 20).

6, 7. a) ¿Imashinata Bibliata yachajunaca Jehová Diosta ashtahuan juyachun, Jehovapash ñucanchita ashtahuan juyachun ayudan? b) ¿Ima munaihuanda Bibliataca yachajuna capanchi?

6 Bibliata yachajunami ñucanchitaca Jehová Diosta imashina sirvinata, Jehovata ashtahuan alicachinata, paipa carashcacunata agradicinata yachajuchun ayudan. Shina yachajushpami Jehová Diosta ashtahuan juyanchi. Ñucanchi ashtahuan juyajpimi Jehová Diospash ashtahuan ñucanchita juyan. Randimanda ashtahuan juyarishpami Jehová Diosman ashtahuan quimiri ushanchi (1 Corintios 8:3, liingui).

7 Shinapash, Jehová Diosman ashtahuan quimiringapaj munashpaca ¿ima munaihuanda Bibliataca yachajuna canchi? Jesús nishca shina, para siempre causangapaj munashpaca Jehová Diostami ali rijsina canchi (Juan 17:3). Shinaca, Bibliapi ashtaca, ali yuyaicunata yachajui ushashpapash Jehovata rijsina munaihuanmi Bibliataca yachajuna canchi (Éxodo 33:13, liingui; Sal. 25:4).

8. a) Bibliapi 2 Reyes 15:1-5​ta liishpaca ¿imatata tal vez pensanchiman? b) Jehová Diosta ali rijsishpaca ¿imatata seguro cana capanchi?

8 Jehová Diosta ali rijsishpaca, Bibliapi huaquin yuyaicunata nali intindi ushani nishpaca na preocuparinachu canchi. Shuj ejemplota ricupashun. 2 Reyes 15:1-5​pica ninmi, Judá llactamanda gentecunaca yanga dioscunatami adoranajurca nishpa. Shina cajpipash rey Azariasca ‘Mandaj Diospa ñaupajpica alitallami rurajurca’. Shinapash jipamanga ‘lepra ungüihuanmi’ Jehová Diosca rey Azariasta llaquichirca. Paica ‘huañuna punlla chayangacamanmi lepra ungüihuan causajurca’. Chaita liishpaca tal vez pensarinchipashchari: “¿Imamandata Jehová Diosca shinapacha castigarca? nishpa”. Imamanda shina castigai tucushcataca Bibliapica na villanllu. Bibliapi na villashcamandallachu pensashun: “¿Jehová Diosca yangamandami rey Azariastaca castigashcanga nishpa? Shina yuyaicunataca na charinachu capanchi. Jehová Diosca ‘llaquichina cashcagutalla llaquichij’ Diosmi can (Jer. 30:11). Shinaca, Jehová Diosta ali rijsishpaca rey Azariasta Jehová Dios imamanda castigashcata na yachashpapash Jehová Dios alita rurashcataca seguromi cana capanchi.

9. Bibliapi shuj textocunatapash mascashpa ricujpica ¿imamandashi Jehová Diosca rey Azariasta castigashcanga?

9 Shuj textocunata mascashpa ricujpica, shuj yuyaicunatapashmi rey Azariasmandaca yachachin. Huaquin textocunata ricupashun. 2 Reyes 15:7, 32​pica yachachinmi, rey Azariasca Uzías shutipash cashcata. Rey Uziasmanda parlashpaca 2 Crónicas 26:3-5, 16-21​pica ninmi, ali rey cashpapash jipamanga ‘paipa shungupi jariyashpami llaquipi urmarca’ nishpa. Paica sacerdotecunalla rurana cosascunatami rurangapaj munajurca. 81 sacerdotecuna ama shinaichu ninajujpipash nimamanda na uyarcachu. Jariyashca caimandacarin ushashcatami culirarca. Chaita ricushpami Jehová Diosca rey Azariasta castigashcanga.

10. a) Jehová Diospa rurashcacuna ali cashcata intindingapaca ¿imamandata tucuita yachanaca na minishtirin? b) Jehová Diospi ashtahuan confiangapaca ¿imatata minishtipanchi?

10 Imashinami ricupashcanchi, shuj textocunata mascashpaca imamanda rey Azarías castigai tucushcataca yacharinmi. Shinapash huaquin historiacunata ashtahuan intindingapaj munashpa Bibliapi shuj textocunata mascashpa ricujpica na imapash informacionda tari ushashunllu. Shinaca na imapash informacionda tarishpaca ¿Jehová Diospi confianata saquishunllu? ¿O Jehová Dios alita ruraj Dios cashcata confiashunllu? (Deut. 32:4.) Jehová Diosta ashtahuan ali rijsishpaca ashtahuan juyashpami paipi confiashun. Paipa rurashcacuna ali cashcata intindingapaca tucuita yachanaca na minishtirinllu. Ashtahuangarin, Jehová Diospa tucuilla rurashcacuna ali cashcata confiangapaca Bibliata estudiashpami Jehovaman ashtahuan quimirina canchi (Sal. 77:12, 13).

ORACIONDA RURASHPA JEHOVAHUAN PARLASHUNCHI

11-13. Jehová Dios ñucanchi oraciongunata uyajujtaca ¿imamandata seguro capanchi? (Callari dibujota ricupangui.)

11 Oracionda rurashpami Jehovata alabashpa, pagui nishpa, ayudahuai nishpa paiman quimirita ushanchi (Sal. 32:8). Shinapash Jehová Diosta alipacha rijsishpa, paiman quimiringapaj munashpaca Jehová Dios ñucanchi oraciongunata uyajujtaca seguromi cana canchi.

12 Huaquin gentecunaca ali sintiringapallami oraciondaca ruran. Chai gentecunaca ninmi, oracionda rurashpami ima problemacunata charishpapash chai problemacunata imashina arreglanata pensarinchi, Taita Diosca na uyajunllu, ñucanchillatami problemacunataca arreglanchi nin. Oracionda rurana ñucanchi problemacunata arreglachun ayudajpipash ¿imashinata Jehová Dios ñucanchi oraciongunata uyajujtaca seguro canchi?

13 Chaipaca Jesusmanda parlapashun. Jesús nara cai Alpaman shamushpa jahua cielopi cashpaca, ali gentecuna mañajpi Jehová Dios uyashpa imashina ayudajujtami ricujurca. Cai Alpapi cashpapash Jesusca pai imata pensajushcata, imashina sintirijushcataca shuj oracionda rurashpami Jehová Diosman parlan carian. Shuj viajecarin, tuta enteromi Jehová Diostaca mañajurca (Luc. 6:12; 22:40-46). Shinaca pensaripai: Jehová Dios na uyajuna cajpica ¿Jesusca oracionda rurajunmanllu carca? ¿Paipa catijcunatapash Jehová Diosta mañanguichi nishpa yachachinmanllu carca? Na. Jesusca paipa Taita uyajujtaca alimi yacharca. Chaimandami nirca: ‘Ñuca Taitalla, ñuca mañajujta uyashcamandami candaca pagui nijuni. Ñuca mañajujta can uyajtaca yachanipachami’ nishpa (Juan 11:41, 42). Ñucanchicunapash ñucanchi mañashcacunata Jehová Dios uyajujtaca seguromi cana canchi (Sal. 65:2).

14, 15. a) ¿Imamandata imatapacha munajushcata, imatapacha minishtijushcata parlashpa Jehovaman villana capanchi? b) Oracionda ruranaca ¿imashinata Carmen panigutaca ayudarca?

14 Huaquinbica Jehová Dios ñucanchi mañashcacunata uyashpa imashina contestajtaca na cuenta japi ushanchichu. Shinapash ñucanchi imatapacha munajushcata, imatapacha minishtijushcata parlashpa Jehovaman villashunchi. Shina mañashpami Jehová Dios imashina contestajta cuenta japishpa paiman ciertopacha quimiri ushashcata crishun. Imamanda preocuparijushpapash paiman tucuita parlajpica paica ashtahuanmi ñucanchiman quimiringa.

15 Carmen panigupa ejemplota ricupashun. * Paica villachishpa purishpapash villachinataca na gushtanllu carca. Paica ninmi: “Villachinataca nimamanda na gushtanllu carcani. Shinapash jubilarishca jipaca congregacionbi shuj ancianomi precursora tucui nishpa shuj solicitudta cuhuarca. Precursora tucungapaj animarishpapash cada punllami Jehovataca mañan carcani villachinata alicachingapaj ayudahuai” nishpa. Shina nishpa mañajpica ¿Jehová Diosca uyarcachu? Ari uyarcami. Carmen paniguca ninmi: “Ñami quimsa huatacunata precursora cani. Shuj ñañagucunahuanbash villachingapaj llujshimandaca ashtahuan ali villachinatami yachajushcani. Cunanga villachinataca ninandami alicachini. Ashtahuangarin, Jehová Diosta ashtahuan ali rijsishpami paiman ashtahuan quimirita ushashcani” nishpa. Imashinami ricupanchi, Carmen paniguca Jehovata mañaimandami Jehovaman ashtahuan quimirita usharca.

ÑUCANCHIRA JEHOVAMAN QUIMIRISHUNCHI

16, 17. a) Jehová Diosta ashtahuan alipacha rijsishpa paiman ashtahuan quimiringapaca ¿imatata rurana capanchi? b) Shamuj temapica ¿imatata yachajupashun?

16 Mashna huatacunata causashpapash Jehová Diosta ashtahuan ali rijsishpami paiman ashtahuan quimirita ushanchi. Shinapash imashinami cai temapi yachajushcanchi, Jehová Dios ñucanchiman quimirichunga ñucanchirami paiman quimirina canchi. Ima llaquicuna ricurijpipash Bibliata estudianata, Jehovata mañanataca na cunganachu canchi. Shina rurashpallami llaquicunata mishashpa Jehová Diosmandaca na caruyashun.

Mashna huatacunata causashpapash Jehová Diosta ashtahuan ali rijsishpami paiman ashtahuan quimirita ushanchi (Párrafo 16, 17​ta ricupangui)

17 Cutin cutin tucui shunguhuan mañajujpipash huaquinbica llaquicunaca na tucurinllu. Shina cajpica Jehovapi ñana tucui shunguhuan confiashpachari pensanchiman, Jehová Diosca ñuca mañashcacunataca na uyajunllu, ñana rijsihuanllu nishpa. Shina sintirinajushpaca ¿imatata rurana capanchi? Chaitaca shamuj temapimi yachajupashun.

^ par. 15 Shutita cambiashcanchimi.