Neke ki te tumu manako rikiriki

UI TE AU MAPU E

Akapeea me Akatopa i Toku Kopapa?

Akapeea me Akatopa i Toku Kopapa?

 Anoanoia ainei kia akatopa au i toku kopapa?

 Karanga tetai au mapu e te inangaro ra ratou i te akatopa i to ratou kopapa. Inara . . .

  •   E maata atu te manako ra i to ratou tutu mata kare i to ratou kopapa. Ei akatopa i te kopapa, kua tamata tetai pae i te au ravenga viviki, te akakore i te au kai anga manga me kore te kai i te au ua akatopa i te kopapa. E ravenga puapinga kore teia e ka takino i te kopapa.

     “E akaonge ana tetai au tamariki tamaine kia topa viviki to ratou kopapa. Ka takino teia i to ratou kopapa, e ka roa te tuatau e meitaki mai ei te reira.”Hailey.

  •   E maata te manata ra i to ratou kopapa inara eiaa e pera. Te meitaki ua ra to ratou kopapa—penei te manako ra e e matu ratou me akaaiteia ki te au oa me kore ki te au akakitekiteanga a te media no te kopapa “tau” e te ikoke.

     “I toku 13, akaaite au iaku uaorai ki toku au oa. Manako au e ka reka maata mai ratou iaku me aite toku kopapa mei to ratou raite ikoke mei te rakau rai.”—Paola.

 Tetai pae, e mea puapinga kia akatopa i to ratou kopapa. Akakite te ripoti a te World Health Organization e . . .

  •   I teianei ao, e 340 mirioni au mapu matu mei te 5 ki te 19 mataiti.

  •   I te 1975 e 4 patene au mapu matu mei te 5-19 mataiti. I te 2016 tupu maata te numero ki te 18 patene.

  •   E maata te au enua i teianei ao, e maata atu te aronga matu i te aronga ikoke.

  •   E maata katoa te aronga matu i te au enua e iti ua te puapinga, pera katoa i roto i te au ngutuare kare e kai ana i te au kai memeitaki.

 Eaa te ravenga meitaki no te akatopa i te kopapa?

 Ko teea taau ka rave?

  1.   Akakore i te au kai anga manga.

  2.   Akaetaeta uaua e te kai i te kai memeitaki.

  3.   Kai i te ua akatopa i te kopapa.

 Pauanga meitaki: Ravenga 2: Akaetaeta uaua e te kai i te kai memeitaki.

 Penei na te akakore anga i te au kai anga manga e tetai au tu kai, ka topa viviki te kopapa. Inara kare te reira i te peu meitaki, papu e ka matu akaou koe me kai koe mei taau i matau ana.

 Me aruaru koe i te oraanga kopapa meitaki, ka meitaki rai toou oraanga. “Te oraanga mako, e te meitaki, ma te tupuanga meitaki roa atu . . . kia taui i toou tu oraanga te ka rauka ia koe i te akono e tuatau ua atu,” i tata ei a Dr. Michael Bradley. a Te tumu? Me ka inangaro koe i te akatopa i toou kopapa, eiaa e aru i tetai akapapaanga kai mari ra e taui i toou tu oraanga.

 Taau ka rave

 Te akakite maira te Pipiria “ei maroiroi ra”—i te kai memeitaki. (1 Timoteo 3:11) Te karanga katoa ra eiaa e kaituauau. (Maseli 23:20; Luka 21:34) Ma teia au kaveinga, e tamata i teia tu oraanga kopapa:

  •   Apii akapeea me kai i te au tu kai memeitaki.

     Eiaa e manako tau kore, me kua kite koe i taau au kai memeitaki, ka mako rai taau akapapaanga kai. Me mako e te tau taau akapapaanga kai ka mako rai toou tu kopapa.

  •   E akaetaeta uaua.

     Akamanako i te au mea taau ka rauka i te rave i te au rā. Ei akaraanga, eiaa e aere na runga i te pia tere, e aere na runga i te ngai kakekake anga o te are. Eiaa e kanga vitio, e aere aere no tetai apa ora.

  •   Eiaa e kai i te au kai puapinga kore, e kai i te au kai memeitaki.

     “E reka ana au i te katikati i te ua rakau memeitaki e te kai raurau,” i na te mapu ko Sophia ei. “Kare i reira au e timataia i te kai i te au kai puapinga kore.”

  •   E kai marie.

     E kai viviki ana tetai pae e kare ratou e “kite” ana e kua ki te kopu! E kai marie. E akangaroi i mua ake ka kai akaou ei. Penei kare koe e matepongi ana mei taau i manako.

  •   E vaito i te maata o taau calorie e kai ra.

     E tatau i te au tuatua rikiriki no te tu kai akamatutu, eia calorie i roto i taau kai. Tauturu: E maata te calorie i roto i te au vai venevene, te au kai fast food, e te au kai venevene—ka matu te kopapa.

  •   Kia mako e te meitaki.

     Karanga a Sara, e 16 e: “I tetai ra, kua pakari taku tare anga calorie e te akara anga au i tetai mereki kai, e numero ua taku i kite!” Eiaa e riro mai ei “tangata tare calorie.” E kai rai koe i te au kai reka noatu e maata te calorie.

 Tauturu: E tuatua ki toou taote no te akatopa i toou kopapa. Ka rauka iaia i te akara mai eaa te tu porokaramu ka tau kia koe no te akatopa i toou kopapa.

a Na te puka When Things Get Crazy With Your Teen.