Neke ki te tumu manako rikiriki

UI TE AU MAPU E

Eaa Taku ka Tau Kia Kite no te Tuku Anga i te Tutu i Runga i te Initaneti?

Eaa Taku ka Tau Kia Kite no te Tuku Anga i te Tutu i Runga i te Initaneti?

 Me mataora tikai koe i taau orote ka inangaro koe i te akakite i te reira ki toou au oa! Eaa taau ka rave? Ka

  1.  (A) tuku ainei koe i tetai kāti kia ratou?

  2.  (E) tata imere ki toou au oa?

  3.  (NG) tuku i taau au tutu i runga i te initaneti?

 I te tuatau e mapu ra toou nga metua ruau, te ravenga anake koia oki te ikianga “A.”

 Te tuatau e mapu ra toou nga metua, penei kua rauka ia raua te ikianga “E.”

 I teia tuatau, te maataanga o te au mapu tei akatikaia kia tuku i ta ratou tutu i runga i te initaneti, ka iki i te “NG.” Akapeea koe? Me ko teia taau ikianga, ka tauturu teia atikara ia koe kia kore e ō atu ki roto i te manamanata.

 Eaa te meitaki?

 Viviki te reira. “Me mataora tikai taku orote me kore kapiti anga ki toku au oa, ka rauka ua te tuku i te au tutu i te taime e mataora ra rai au.”​—Melanie.

 Mea māmā ua. “E māmā ake te akara i te au tutu a toku au oa i runga i te initaneti i te taangaanga i te imere kia kite i ta ratou e rave ra.”​—Jordan.

 Ka tauturu ia koe te karangaranga. “E noo ana toku au oa e te kopu tangata i te ngai mamao. Me putuputu ratou i te tuku i te au tutu e me akara au i te reira, mei te mea rai e ka aravei matou i te au rā ravarai!”​—Karen.

 Eaa te kino?

 Ka ō koe ki roto i te kino. Me akakite mai taau nenei i te ngai i neneiia te tutu, e maata taau e akakite ra ki te tangata. Akakite te website Digital Trends e: “Me tuku koe i te tutu e te vitio i runga i te initaneti tei akakite mai i toou ngai, ka akatika te reira i tetai ua atu tangata e apinga kimikimi tana e te akakoroanga tika kore kia kite e teiea koe.”

 E tetai, ka inangaro te aronga kino kia kite i te ngai kare koe i reira. Akakite te Digital Trends i tetai tupuanga, e toru tangata keia tei tomo e 18 are i te ora kare e tangata i te kainga. Akapeea ratou i kite ei kare e tangata i te kainga? Kua aere ratou ki runga i te initaneti e kua aru i te aerenga o te au pu ngutuare—kapikiia teia e cybercasing—e kua keia ratou i te apinga e maata atu i te $100,000 (moni Marike) te tutaki.

 Ka kite koe i te au tutu tau kore. Kare tetai pae e akama ana i te tuku i to ratou tutu ki te katoatoa kia kite. Karanga tetai mapu tamaine ko Sarah: “Ka ō atu koe ki roto i te manamanata me akara koe i te au tutu o te aronga kare koe i kite. Mei te mea e te aaere ra koe na roto i tetai oire kare koe i mātau e kare aau mapu. Papu ka taopenga koe ki tetai ngai kare koe e inangaro i te atoro.”

 Pou te ora. “Ka varenga ua koe i te akara i te au vitio ou e te tatau i ta te katoatoa i tata,” i na tetai vaine mapu ko Yolanda. “Kite ua ake koe te rave nei koe i taau tereponi apaipai i te au atianga ravarai i te akara i te au mea ou.”

Ka inangaroia te akatere ia koe uaorai me tuku koe i taau tutu i runga i te initaneti

 Āriki katoa tetai mapu ko Samantha i teia. Karanga aia: “Ka anoanoia kia akaiti i toku taime i te akara i teia au website. Ka inangaroia te akatere ia koe uaorai me e tuku ana koe i taau au tutu i runga i te initaneti.”

 Taau ka rave

  •   Tauta auraka kia akara i te au apinga tau kore. Karanga te Pipiria: “Kare au e tuku i tetai mea kino ki mua i toku mata.”​—Salamo 101:3.

     “Ka akara au i te tutu a te aronga taku e aru ra, me manako au kare e tau ana ta ratou tutu, ka akamutu au i te aru ia ratou.”​—Steven.

  •   Eiaa e piri atu ki te aronga kare e akono ana i toou au turanga no te mea ka akaparuparu ratou i toou anoano i te rave i te tika. Akakite te Pipiria: “Auraka e vavare; e kino te tuatua meitaki i te kapiti anga kikino.”​—1 Korinetia 15:33.

     “Auraka e aru i te au tuku anga tutu no te mea ko tera te mea tei rekaia e te katoatoa. Maata te taime ka ata mai te tuatua viivii, te tutu no te aronga kare e kakau, e tetai atu apinga viivii.”​—Jessica.

  •   Akanoo eaa te roa e te putuputu o taau akara anga e te tuku anga tutu. Karanga te Pipiria: “Kia matakite i to kotou aerenga, eiaa mei ta te kite kore, mei ta te aronga pakari ra. Ma te taporoporo marie i te tuatau.”​—Ephesia 5:​15, 16.

     “Kare au e aru akaou i te aronga e tuku maata roa i ta ratou tutu. Ei akaraanga, penei ka aere tetai tangata ki taatai e ka nenei e te tuku e 20 tutu no tetai ānga poreo. Te akapeea nei? Ka pou toou taime i te akara i tera au tutu!”​—Rebekah.

  •   E akapapu ko te au tutu taau ka tuku, kare no runga ua ia koe. Tata a Paulo: “Teia taku tuatua kia kotou katoatoa e ope rava ake, . . . eiaa e maata te manako iaia uaorai, i tei tau iaia kia manako.” (Roma 12:3) Eiaa e manako e ka mareka ua toou au oa i te au tutu noou e taau e rave ra.

     “E tuku ua ana tetai aronga i to ratou tutu selfie. Me e oa tera tangata noku, kite takere au i tona tutu mata​—kare e inangaroia kia akamaara ua rai iaku!”​—Allison.