Neke ki te tumu manako rikiriki

Neke ki te ngai o te au tumu tuatua

E Pokaikai Taito “Tei Roto Rai i Tona Vaî”

E Pokaikai Taito “Tei Roto Rai i Tona Vaî”

Kare te pokaikai o Ein Gedi tei pakapaka i taka meitaki ana i te tatau mei te mataiti 1970. Na roto i tetai neneianga 3-D, kua kitea mai te tataanga o Levitiku, e te ingoa tikai o te Atua

I TE mataiti 1970, kua kitea mai e te aronga keri apinga taito tetai pokaikai kua pakapakaia i Ein Gedi, i Iseraela, i te tua opunga o te Tai Mate. Kite mai ratou i teia pokaikai te kō anga i te sunago, tei pakapakaia i te tuatau te takoreia anga te oire i te ono anere mataiti T.N. No tei kino teia pokaikai, kare e taka meitaki ana te au tataanga; e kare katoa e rauka kia pokai i te reira. Inara, na roto i tetai neneianga 3-D, kua kitea mai te au tataanga “tei roto rai i tona vaî.” Na roto i tetai ravenga ou i runga i te komupiuta, ka rauka i te tatau i te au tataanga.

Eaa tei kitea mai na roto i teia ravenga? E au irava Pipiria to runga i teia pokaikai. Te au irava tei kite meitakiia, no roto mai i te akamataanga o te puka o Levitiku. Kua kitea mai te Tetragrammaton, te ingoa tikai o te Atua i te reo Epera. Kua kite mai ratou i teia pokaikai i te tuatau i rotopu i te anere mataiti mua T.N. e te ā anere mataiti T.N., e kua riro teia e ko te pokaikai Pipiria Epera taito roa atu tei kitea mai te au tataanga Qumran. “E tae ua atu ki te taime te kitea anga mai te Ein Gedi pokaikai o Levitiku,” i tata ei a Gil Zohar i roto i The Jerusalem Post, “e tai tauatini mataiti te roa i rotopu i te tuatau o te Pokaikai Tai Mate e 2,000 mataiti, e te tuatau o te Rua Iero e te Aleppo Codex taito, tei tataia i te 10 anere mataiti T.N.” Kia tau ki te aronga kite, te akaari maira te au tataanga i runga i teia pokaikai e ko te au tataanga Masoretic o te Torah, “kua taporoporoia te reira e tere atu i te tai tauatini mataiti, e kare te au tataanga tarevake i ō mai ki roto.”