Neke ki te tumu manako rikiriki

Neke ki te ngai o te au tumu tuatua

TUA ORAANGA

Tuku Au ia Iehova na Mua i Roto i Taku au Ikianga

Tuku Au ia Iehova na Mua i Roto i Taku au Ikianga

TETAI popongi manea i te 1984, kua akaruke au i toku kainga i Caracas, Venezuela, no te aere atu ki te angaanga. Kua akamanako au i tetai atikara i roto i te Punanga Tiaki ou. Te tumu manako, eaa ta te tangata e manako maira ia tatou. Kua ui au: ‘Te kite maira ainei ratou iaku ei tangata puapinga i roto i te bank? Me e tavini no te Atua te akono ra i toku ngutuare tangata na te angaanga anga i roto i te bank?’ Kare au i mataora i taku e manako ra, no reira kua iki au i te rave i tetai au takai anga no te akatano i te reira.

Anauia au ia Me 19, 1940, i Amioûn, Lebanon. Muri mai, kua neke toku ngutuare tangata ki Tripoli, e kua maata mai au i roto i tetai ngutuare meitaki e te mataora, tei inangaro maata i te Atua, ko Iehova. Ko au te openga o te tamariki e rima, e toru tamaine e rua tamaroa. Ki toku nga metua, kare ko te moni te mea puapinga. Kua akamou matou ki runga i te apii Pipiria, te au uipaanga Kerititiano, e te tauturu i te tangata kia kite i te Atua.

E maata te au Kerititiano akatainuia i roto i ta matou putuputuanga. Ko Michel Aboud tetai, nana e akaaere ana i te apii puka a te putuputuanga. Kua apii aia i te tuatua mou i New York e kua akamata i te angaanga tutu aere i Lebanon i te 1921. Maara iaku te akaari anga aia i te tu akangateitei e te tauturu ki te nga tuaine mapu, ko Anne e Gwen Beavor, tei oti ua ake ta raua apii i Gileada. Kua riro mai raua ei oa meitaki no matou. Rau ngauru mataiti i muri mai, kua mataora au i te aravei ia Anne i Marike. Kua aravei katoa au ia Gwen, tei akaipoipo ia Wilfred Gooch e te tavini ra raua i te opati Betela i London, Peritane.

ANGAANGA TUTU AERE I LEBANON

Kare e maata ana te Au Kite i Lebanon i toku mapu anga. Inara kua maroiroi matou i te tutu aere ki te tangata no runga i te Pipiria. Kua rave matou i te reira noatu te patoi anga a te au arataki akonoanga. Maara nei iaku tetai au mea tei tupu ana.

I tetai ra, te tutu aere ra maua ko toku tuaine, ko Sana, i roto i tetai are teitei e maata te au pia moe. Ia maua e tuatua ra ki tetai tangata e noo ana i reira, kua aere mai tetai orometua. Penei na tetai tangata ke i ringi iaia. Kua tuatua te orometua i te au tuatua akakino ki toku tuaine. Kua opara iaia ki raro i te ara kake anga, e kua tupu te mamae kino kia Sana. Kua ringi tetai tangata i te akava, e kua akanoo ratou i tetai tauturu no Sana. Kua apai ratou i te orometua ki ko i te opati o te akava, e kua kite mai e e pupui tana e apai ra. Kua ui te pu o te akava kiaia: “Eaa tikai koe? E orometua me e pu no te aronga rave kino?”

I tetai atianga, maara iaku te aere anga ta matou putuputuanga na runga i te bus ki tetai oire mamao no te tutu aere i te nuti meitaki. Te mataora ra ta matou angaanga, inara kua kite tetai orometua i ta matou e rave ra e kua arataki mai i tetai pupu tangata. Kua takinokino e kua pēpēʼi mai ratou ia matou ki te toka, e kua ū tetai ki runga i toku tati. Kite au i te toto i runga i tona mata. Kua oki aia e toku mami ki ko i te bus, e kua aru atu matou ma te taitaia. Inara, kare roa e ngaropoina iaku i ta toku mami i tuatua. Karanga aia: “E Iehova, me ka tika e akakore mai koe i ta ratou ara. Kare ratou e kite eaa ta ratou e rave ra.”

Tetai akaou atianga, kua aere matou i te aravei i te kopu tangata i to matou oire. E tei ko tetai orometua, e tetai episekopo i te kainga o toku papa ruau. Kua kite te episekopo e e nga Kite no Iehova toku nga metua. Akara mai aia kiaku, e ono rai oku mataiti, e kua tuatua mai: “E koe, eaa koe kare i papetitoia ake?” Pau atu au e e tamariki ua au, kia papetitoia ka anoanoia au kia kite maata i te Pipiria e kia akaketaketa i toku akarongo. Kare aia i reka i taku pauanga, kua karanga aia ki toku papa ruau e e tamaiti akateitei au.

Kare e maata ana te au tupuanga kino. No te mea ko te iti tangata Lebanon, e tu oaoa e te akono ua to ratou. E maata ta matou uriurianga e te au apii Pipiria mataora i rave ana.

IKIANGA KIA NEKE KI TETAI ENUA KE

Iaku i te apii, kua aere mai tetai taeake mapu no Venezuela ki Lebanon. Kua aere putuputu aia ki ta matou au uipaanga putuputuanga e kua akainangaro aia i toku tuaine ko Wafa. Aere ua rai, kua akaipoipo raua e kua neke atu ki Venezuela. I roto i tana au reta, kua pati ua rai a Wafa ki toku tati kia neke matou pouroa ki Venezuela. Kare i roa i muri mai, kua neke atu matou ki reira!

Tae matou ki Venezuela i te 1953 e kua noo ki roto i te oire ko Caracas, i te pae mai i te are o te peretiteni. E tamariki ua au e e reka ana au i te akara i te peretiteni me pāti mai na runga i tona motoka. Inara kare i te mea māmā no toku nga metua kia akatano ki teia enua ou, te reo, te peu, te kai, e te reva. Inara, ia raua e “akamatau ra ki teia oraanga ou,” kua tupu tetai tumatetenga.

Mei te tua kaui ki te katau: Toku tati. Toku mami. Ko Au i te 1953, te neke anga toku ngutuare tangata ki Venezuela

TUPU TETAI TUMATETENGA

Kua rokoia toku tati e te maki. Kare matou i mārama i teia no te mea e tangata maroiroi e te matutu aia. Kare aia i maki ia ana. Kua akakite mai te taote e e pancreatic cancer tona, e kua vaʼi ia aia. Te mea taitaia, kua mate atu aia e tai epetoma i muri mai.

E mea ngata i te akamārama i to matou turanga i tera taime. E 13 rai oku mataiti. Mei te mea atura e kua puapinga kore to matou oraanga. No tetai tuatau, kare toku mami i āriki ana e kua mate tana tane. Inara, kua kite mai matou e ka anoanoia te tu akakoromaki, e kua rauka te reira ma ta Iehova tauturu. E 16 oku mataiti, kua akaoti au i te apii tua rua i Caracas, e kua inangaro i te angaanga no te tauturu i toku ngutuare tangata.

Toku tuaine ko Sana e tana tane ko Rubén, tei tauturu iaku i te pae vaerua

Kua akaipoipo toku tuaine ko Sana ia Rubén Araujo, tei oki mai mei te Apii Gileada e te tavini ra i Venezuela. Kua iki raua i te neke ki New York. E kua inangaro toku ngutuare tangata kia aru au ia raua e kia aere ki te University. Kua tauturu toku tuaine e tana tane iaku kia matutu i te pae vaerua. Pera katoa, e maata te au taeake tukatau i roto i ta matou putuputuanga reo Paniora i Brooklyn. Mataora tikai au i te kite e te aravei i te nga taeake ko Milton Henschel e Frederick Franz; te tavini ra i Betela, Brooklyn.

Toku papetitoanga i te 1957

I toku mataiti mua i te university i New York, kua ekoko toku manako i taku e rave ra i toku oraanga. Kua tatau e kua akamanako oonu au i te au tua no te au Kerititiano e tavini ra ia Iehova, i roto i te Punanga Tiaki. Roto i ta matou putuputuanga, kua kite mai au i te tu mataora o te au painia e te au taeake e angaanga ra i Betela, e kua inangaro au kia aite mei ia ratou rai. Inara, kare au i papetitoia ake. Kite mai au i te puapinga o te akatapuanga i te oraanga kia Iehova. Kua rave au i te reira e kua papetito ia Mati 30, 1957.

AU IKIANGA PUAPINGA

Muri ake i toku papetitoanga, kua akamanako au i taku ka inangaro i te rave​—kia rauka i te tavini tamou ia Iehova. Kua inangaro tikai au kia riro mai ei painia, inara kite mai au e kare te reira i te mea māmā. Akapeea au me rave i teia e te aere katoa ki te apii university? Kua tata au i tetai reta ki toku mami e toku ngutuare tangata i Venezuela no te akamārama i taku ikianga kia akamutu i te apii, kia oki ki Venezuela, e kia tavini ei painia.

Kua oki au ki Caracas ia Tiunu 1957. Inara, kare te turanga o toku ngutuare tangata e meitaki ana. Ka anoanoia au kia angaanga moni no te tauturu i te akono ia matou. Eaa taku ka rave? Kua rauka tetai angaanga naku i roto i te bank, inara e inangaro tikai toku i te painia. Ko te tumu tera i oki mai ei au. Kua rave au i nga mea e rua. No tetai tuatau roa, kua angaanga tamou au i ko i te bank e kua tavini katoa ei painia. Kua maata taku angaanga e te mataora katoa!

Kua mataora au i te aravei anga ia Sylvia, e tuaine manea no Tiamani, tei inangaro ia Iehova, e kua akaipoipo atu maua. Kua neke mai aia e tona nga metua ki Venezuela. E rua a maua tamariki, te tamaroa ko Michel (Mike), e te tamaine ko Samira. Kua apai au i toku mami ki to maua kainga e naku e akono ana iaia. Noatu kua akamutu au i te painia no te akono i toku ngutuare, te rave maroiroi ra au i te angaanga tutu aere. Ka painia tauturu maua ko Sylvia i te au tuatau orote.

RAVE AKAOU I TETAI IKIANGA PUAPINGA

Te aere ra rai te tamariki ki te apii i tupu ei te au mea taku i taiku i te akamataanga o teia atikara. Ka karanga au e e oraanga meitaki toku, e e akangateitei ana te tangata iaku i roto i te bank. Inara, kua inangaro au kia kite mai te tangata e e tavini au no Iehova. Te vai ra rai teia manako i roto iaku. No reira kua uriuri maua ko taku vaine i to matou turanga i te pae moni. Me akamutu au i te angaanga i ko i te bank, ka tutakiia mai au ki te moni maata. No te mea kare a matou kaiou, me akamāmāia to matou oraanga, ka rava teia moni i te akono ia matou.

Kare i te mea māmā i te rave i teia ikianga, inara kua turu taku vaine e toku mami i te reira. Ka rauka akaou iaku i te painia. Mataora tikai au! Kua papa au no te painia, inara tae mai tetai akameitakianga poitirere.

AKAMEITAKIANGA POITIRERE!

Te toru o ta maua tamariki ko Gabriel, te akameitakianga poitirere

I tetai ra, akapapu mai te taote e kua nui akaou a Sylvia. E nuti poitirere teia kia maua! Noatu to maua mataora no te reira; kua akamanako au i taku ikianga—kia riro mai ei painia. Ka rauka rai ainei iaku i te painia? Kua akatanotano viviki maua i to maua aerenga manako no teia mema ou o to maua ngutuare. Inara akapeea te au parani meitaki taku i akanoo?

Muri ake i tetai uriurianga, kua iki maua kia painia rai au. Anau mai ta maua tamaiti ko Gabriel ia Aperira, 1985. Kua akamutu au i te angaanga i ko i te bank e kua akamata akaou i te painia ia Tiunu, 1985. Muri mai, kua rauka iaku te tikaanga kia tavini ei taeake i runga i te Kumiti Betela. No reira ka aere au ki Betela e rua me kore e toru rā i te epetoma, mei te 50 maire (80 km) te mamao, no te mea kare e Betela i Caracas.

NEKE AKAOU

Tei te oire ko La Victoria te opati Betela, e kua iki toku ngutuare tangata kia neke vaitata atu ki reira. E taui anga maata teia kia matou. E ka akameitaki au i toku ngutuare tangata no tei āriki i teia, e no ta ratou tauturu. Kua apai toku tuaine ko Baha i toku mami. Kua akaipoipo a Mike, e te noo nei rai a Samira e Gabriel ki to maua kainga. Teia neke anga ki La Victoria, kua akaruke matou i to matou au oa i Caracas. Ka anoanoia a Sylvia kia rave i tetai taui anga kia noo mei te oire maata ki te oire meangiti. E ka noo katoa matou ki roto i tetai are meangiti mai. Ae, e maata te ō maira ki roto i teia neke anga mei Caracas ki La Victoria.

Kua tupu akaou tetai tauianga. Kua akaipoipo a Gabriel, e kua neke a Samira ki roto i tona uaorai are. E oti kua patiia mai maua ko Sylvia kia neke ki Betela i te 2007, e te tavini nei rai maua i reira i teia rā. Te tavini nei a Mike, ta maua tamaiti mataiapo, ei tangata pakari e kua rauka iaia e tana vaine, ko Monica, i te painia. E tangata pakari katoa a Gabriel, e te tavini nei aia e tana vaine, ko Ambra, i Itaria. Te painia nei a Samira, e ka aere aia ki Betela no te tauturu i te angaanga i reira.

Mei te tua kaui ki te katau: Ko maua ko Sylvia, i te opati Betela i Venezuela. Ta maua tamaiti mataiapo ko Mike e Monica. Ta maua tamaine ko Samira. Ta maua tamaiti ko Gabriel e Ambra

KA IKI AKAOU AU I TE RAVE I TE REIRA

Ae, e maata taku au ikianga i rave i roto i toku oraanga. Kare ra au i tataraapa. Ka iki akaou au i te rave i te reira. Kua mataora tikai au i te au angaanga e te au apainga pae vaerua tei orongaia mai i roto i taku tavini anga ia Iehova. I te au mataiti i aereia, kua kite mai au i te puapinga o te akatupu i te pirianga ketaketa kia Iehova. Noatu te au ikianga meangiti me kore mamaata ta tatou ka rave, ka oronga mai Aia i te ‘au “tei maata ua atu i te kite tangata.” (Phili. 4:6, 7) Mataora nei maua ko Sylvia i te tavini i Betela e kua irinaki e kua akameitaki mai a Iehova i ta maua i rave, no te mea kua tuku maua ia Iehova na mua i roto i ta maua au ikianga.