Neke ki te tumu manako rikiriki

Neke ki te ngai o te au tumu tuatua

Au Tumu Kia Irinaki i te Pipiria

5. Totou Akatupuia

5. Totou Akatupuia

E akamanako ana i tetai tangata akara reva ma tetai rekoti roa e, e tika ua ana aia​—⁠i te au taime ravarai. Me akakite mai aia e ka ua, ka apai ainei koe i tetai tamaru?

KUA ki te Pipiria i te au tuatua totou, me kore te au totou. * E taka meitaki ua tona rekoti, mei tei akapapuia e te tuatua enua. E tika ua ana rai te totou Pipiria.

Au tu takake.

E taka meitaki ua te au totou Pipiria e kua akatupuia e tae roa atu ki te au akakitekiteanga rikiriki rava. Tei matauia, te kapiti maira te reira i te au mea puapinga maata tikai e te akakite mai i te apinga ke takiri ki ta te aronga i manako mai, tei noo i te tuatau i tataia ai te reira.

E akaraanga umere.

Patu meitakiia i nga tua roa ai o te Kauvai Eupharati, kua kapikiia a Babulonia i taito e ko “te ngai maata i te pae porotiki, akonoanga, e te peu o te Orieni taito.” Mei te mataiti 732 M.T.N., kua tata te peroveta ko Isaia i tetai totou tumatetenga​—⁠ka inga a Babulonia. Kua oronga mai a Isaia i te au akatakaanga: Ko “Kuro” te ingoa o te tutara te ka autu atu, ka “marō” te au vai paruru o Eupharati e “kare e topiriia” te ngutupa o te oire.” (Isaia 44:​27–​45:⁠3) Mei tetai 200 mataiti i muri roa mai, ia Okotopa 5, 539 M.T.N., kua akatupu pouroaia te au akatakaanga ravarai o taua totou ra. Kua akapapu mai te tangata tuatua enua Ereni ko Herodotus (rima anere mataiti M.T.N.) i te tu i inga ai a Babulonia. *

Tuatua toa.

Kua akakite akaou mai a Isaia i tetai akakiteanga poitirere tikai no runga ia Babulonia: “Kare e tangata akaouia.” (Isaia 13:​19, 20) Ko te akakite i tetai takore takiri anga no tetai oire maatamaata i runga i tetai ngai akanoo meitakiia, e toa tikai. Ka irinaki rai koe e me ka takoreia taua tu oire ra, ka patu akaouia rai te reira. Noatu e kua vai ua rai a Babulonia no tetai tuatau i muri ake i tona akavi angaia, i te openga ra kua akatupuia te au tuatua a Isaia. I teia tuatau, ko te ngai o Babulonia i taito “e paraaraa, e vera, kare i tangataia e e one pueu ua,” i ripoti mai ei te makatini Smithsonian.

E mea umere tikai me akamanako i te turanga maata o te totou a Isaia. Tana i totou, ka aite atu rai ki tetai akakiteanga i te tu tikai e takoreia ai tetai oire ou, mei ia New York me kore ia London, e 200 mataiti mei teia taime nei e kia akakite papu tika atu e kare te reira e tangata akaouia. E tika, ko te mea umere rava atu koia oki ko te tikaanga e kua akatupuia te totou a Isaia! *

Kua totou tika mai te Pipiria e ka autu tetai tutara ko Kuro tona ingoa i te ririnui o Babulonia

I roto i teia au putunga atikara nei, kua akamanako tatou i tetai au akapapuanga tei akapapu tikai ki te au mirioni ua atu tangata e e mea tau kia irinakiia te Pipiria. Kua akara atu ratou ki te reira ei aratakianga irinakiia i te akaaere i to ratou au takainga. Kore koe e apii maata atu no runga i te Pipiria kia iki koe uaorai me ka rauka katoa rai ia koe i te irinaki i te reira?

^ para. 4 Te au tuatua no te reva, penei ka tupu te reira. Kua akauruia te totou Pipiria e te Atua, e ka rauka iaia i te akakeu i te au tupuanga me ka inangaro aia i te rave i te reira.

^ para. 6 No tetai akakiteanga maata no runga i te akatupuangaia te totou a Isaia, e akara i te kapi 27-29 o te poroutia A Book for All People, neneiia e te Au Kite o Iehova.

^ para. 8 No tetai atu au akaraanga no te au totou Pipiria e te au tikaanga tuatua enua tei akapapu mai i to te reira tupuanga, e akara i te kapi 117-33 o te puka The Bible​—⁠God’s Word or Man’s? neneiia e te Au Kite o Iehova.