Neke ki te tumu manako rikiriki

Neke ki te ngai o te au tumu tuatua

Te Turu Ainei te Keri Apinga Taito i te Pipiria?

Te Turu Ainei te Keri Apinga Taito i te Pipiria?

Te Turu Ainei te Keri Apinga Taito i te Pipiria?

KI TE aronga apii Pipiria, e puapinga te keri apinga taito, i te mea e ko te au apinga e kitea mai ana e riro putuputu ana i te akamaata atu i to ratou kite i te oraanga, te au turanga, te peu, e te au reo o te au tuatau Pipiria. E riro katoa ana te keri apinga taito i te oronga mai i te au akakiteanga tauturu no runga i te au totou Pipiria tei akatupuia, mei tei akakite mai i te takoreangaia o Babulonia i taito, o Nineve, e Turia. (Ieremia 51:37; Ezekiela 26:​4, 12; Zephania 2:​13-15) Inara, e au kotinga to te taineti. Ka anoanoia te au apinga taito ko ia kia uriia, e ko te au urianga a te tangata e tupu ana te tarevake e te akatukeanga.

Kare te akarongo Kerititiano i akatumuia ki runga i te au kapu ngaangaa, te au piriki purupururu, me kore i te au patu pururu, inara ki runga i te tu rotai katoatoa anga o te tuatua mou pae vaerua ka kitea i roto i te Pipiria. (2 Korinetia 5:7; Ebera 11:⁠1) Ei akapapuanga, te tu rotai o te Pipiria i roto, te tu tika, te au totou i akatupuia, e etai atu tu e manganui te oronga maira i te akaarianga taka meitaki e, “te au tuatua tapu katoa i tataia ra, e mea akauruia mai e te Atua.” (2 Timoteo 3:16) No tei reira, e akamanako ana i tetai au kerianga apinga taito te turu papu ra i te au tataanga Pipiria.

Kua kitea mai e tetai pupu aronga keri apinga taito i Ierusalema i te mataiti 1970 te toenga o tetai are tei ka i te ai. “Marama ua teia kiteaanga ki te mata tereniia,” i tata ei a Nahman Avigad, te arataki o te pupu. “Kua ka te are i te ai e kua inga te paruru e te tauu.” I roto i tetai pia te au ivi [1] o tetai rima, te au mangamanga kua tuera, e itae atura i te ara takainga.

Tei runga i te taua te au moni [2], ko tetai no te tuatau i te a o te mataiti i te orureau i rotopu i te ngati Iuda e to Roma⁠—​mataiti 69 T.N. Kua akatotoa aereia te au apinga i mua ake i te inga anga te are. “I te kiteanga i teia,” i tuatua ai a Avigad, “kua maara ia matou te akamarama anga a Josephus i te au vaeau Roma i te aru anga i te au are i muri ake i te akavi angaia te oire.” Kua akanoo te aronga tuatua enua i te akavi anga e te aru anga to Roma ia Ierusalema ki te mataiti 70 T.N.

Kua kitea e tetai uriurianga e ko taua au ivi ra no tetai vaine penei i roto i tona 20 e ara atu mataiti. “I te mouanga ki roto i te ai i te tamakianga a to Roma,” i karanga ai te Biblical Archaeology Review, “kua noo tetai mapu vaine ki raro i roto i te ngai tunu kai o te Are Ka e te itae atura i te ara takainga vaitata atu ki te ngutupa i mate ei aia. Kua totoa viviki roa te ai . . . i kore ei aia i ora e kua tapokiia e te teita pururu.”

Te akamaara maira teia tupuanga kia tatou i te totou a Iesu no runga ia Ierusalema, tei tuatuaia i tetai 40 mataiti i mua atu ana e: “To au enemi . . . ka uri oki ia koe ki raro ki te one, e to tamariki i roto ia koe na; e kare oki tetai toka i roto ia koe na, e vaioia i rungao i tetai.”​—⁠Luka 19:​43, 44.

Te au apinga kitea no te keri apinga taito te turu papu ra i te au tuatuaanga Pipiria te kapiti katoa maira i te au ingoa tangata e taikuia ra i roto i te Tuatua Tapu. Kua riro tetai o teia au apinga i kitea mai ei takore i te au akaapaanga o mua atu ana a te aronga akaapa e kua tamanako ua mai te au tata Pipiria i tetai au tangata me kore kua akarava atu i to ratou tu rongonui.

Au Tataanga Ingoa Pipiria

I tetai taime akenei, kua manako te aronga apii ngateitei e kare rava e tangata ko te Ariki Asura ko Saragona II, tei kitea tona ingoa i roto i te Pipiria ia Isaia 20:1 i noo ana. I te mataiti 1843 ra, vaitata atu ki te ngai ko Khorsabad i teianei, i Iraka, i runga i tetai manga o te Kauvai Tigerisi, kua kiteaia mai te are ariki o Saragona [3]. E 10 eketea te maata. I te kitea angaia tona ingoa, kua riro a Saragona II, i teianei e ko tetai o te au ariki rongonui roa atu o Asura. I roto i tetai ana au rekoti [4], kua akapapu aia e kua opuia e ia te oire ngati Iuda ko Samaria. Kia tau ki te papaanga Pipiria, kua inga a Samaria ki to Asura i te mataiti 740 M.T.N. Kua rekoti katoa a Saragona i te opuangaia a Asedoda, i te turu papu anga i ta Isaia 20:⁠1.

I te ko ia anga te au patu pururu o te oire taito o Babulonia, i roto ia Iraka o teia tuatau, kua kitea mai e te aronga keri apinga taito mei tetai 300 au papa toka tataia vaitata atu ki te Ngutupa o Ikata. No runga i te tuatau o te tutaraanga o te Ariki Babulonia ko Nebukanesa, te kapiti maira te au tataanga i te papaanga ingoa, ko “Yaukin, e ariki no te enua o Yahud.” Te tou ra teia ki te Ariki ko Iehoiakina o te enua ko Iuda, tei apaina tuikaa ia ki Babulonia i te taime mua i akavi ei a Nebukanesa ia Ierusalema, i te mataiti 617 M.T.N. (2 Ariki 24:​11-15) Kua tata katoa ia te ingoa o te au tamariki tamaroa e rima a Iehoiakina ki runga i te papa.​—⁠1 Paraleipomeno 3:​17, 18.

I te mataiti 2005, ia ratou e ko aere ra i tetai ngai te irinaki ra ratou e kia kitea mai te are ariki o te Ariki ko Davida, kua kitea mai e te aronga ko apinga taito tetai aka patu toka tei irinaki ratou e kua akapueurikirikiia i te takoreia anga e Babulonia a Ierusalema i tetai 2,600 tuma mataiti i topa, i te tuatau o Ieremia te peroveta a te Atua. Me e toenga tei reira patu no te are ariki o Davida, kare i papu. Inara, kua kitea mai e te tangata ko apinga taito ko Eilat Mazar tetai apinga puapinga tikai​—⁠e 1 teni mita te atea e akairo karakaraea tataia [5] te tatau ra e: “Na Yehuchal e tamaiti na Shelemiyahu e tamaiti na Shovi.” Kua akairaia teia tataanga ki te akairo o Yehuchal (koia katoa a Ieukala me kore a Jucal), e opita ngati Iuda tei taikuia e te Pipiria ko tei patoi ia Ieremia.​—⁠Ieremia 37:3; 38:​1-6.

Ko Ieukala anake ua, i karanga ai a Mazar, te “rua o te minita no te kopu ariki,” i muri ake ia Gemaria, te tamaiti a Saphana, tetai ingoa tei ira ki runga i te akairo tataia tei kitea i roto i te Oire o Davida. Te akakite maira te Pipiria ia Ieukala, te tamaiti a Selemia (Shelemiyahu), ei tamaiti ariki no Iuda. I mua ake i te kitea angaia te akairo, kare rava aia i kitea ana i vao ake i te Tuatua Tapu.

Kite Ainei Ratou i te Tatau e te Tata?

Te akakite maira te Pipiria e e iti tangata kite te ngati Iseraela i taito i te tatau e te tata. (Numero 5:23; Iosua 24:26; Isaia 10:19) Inara kare te aronga akaapa i akatika ana, kua maro e ko te tuatua enua Pipiria kua orongaia mai te maataanga na roto i te tuatua vaa irinaki koreia. I te mataiti 2005 kua puapinga kore teia manako i te kitea anga e te aronga ko apinga taito e angaanga ra i Tel Zayit, i rotopu ia Ierusalema e te Metiterenia, tetai ara reta taito, penei ko te ara reta Epera [6] taito rava atu tei kiteaia, kua taraiia ki runga i tetai potonga toka.

Karangaia e no te ngauru anere mataiti M.T.N., ko te mea kitea mai, i karanga ai tetai aronga apii, te taiku ra i te “apii terenianga tata tuatua,” te “turanga teitei no te peu,” e “te akaaerenga tupu viviki o Iseraela i Ierusalema.” No reira, ei tukeanga ki te akaapaanga a te aronga akaapa, i te akaraanga mei mua roa mai i te ngauru anere mataiti M.T.N., e iti tangata tatau e te tata te ngati Iseraela e kua rauka katoa ia ratou te rekoti i to ratou tuatua enua.

Oronga Mai te au Rekoti Asura i te Turuanga

E patireia ririnui i mua ana, e kitea putuputu ua ia ana to Asura i roto i te rekoti Pipiria, e e manganui te au mea kiteaia no te kerianga apinga taito e akapapu ana i te tu tika tikai o te au Tuatua Tapu. Ei akatauanga, tetai ko anga i tetai ngai o Nineve i taito, te oire maata o Asura, kua kiteaia mai tetai papa toka taraiia [7] i roto i te are ariki o te Ariki ko Senakeriba, te akatutu maira i te au vaeau Asura e taki tuikaa atura i te au ngati Iuda ei tuitarere i muri ake i te ingaanga o Lakisa i te mataiti 732 M.T.N. Ka rauka ia koe te tatau i te tataanga Pipiria i roto ia 2 Ariki 18:​13-15.

Te au rekoti a Senakeriba [8], i kitea ki Nineve, te akamarama maira i tana kamupeini tamaki i te tutaraanga te Ariki ko Hezekia o Iuda, tei taikuia tona ingoa i roto i te rekoti. Te au rekoti i runga i te papa toka o te au tutara ke atu te taiku ra i te nga Ariki o Iuda ko Ahaza e Manase, pera katoa te au Ariki o Iseraela ko Omeri, Iehu, Ioasa, Menahema, e Hosea.

I roto i tana au tataanga kua akapaapaa a Senakeriba i te au autuanga o tona nuku vaeau inara, taka meitaki tikai e, kua akaruke i te taiku i tetai autuanga ki runga ia Ierusalema. Ko teia akarukeanga puapinga kua akapapu i te rekotianga a te Pipiria, i te akakiteanga e kare rava te ariki i koropini ana ia Ierusalema, inara kua akaviia aia e te rima o te Atua. I muri ua mai, kua oki a Senakeriba tei taakamaia ki Nineve, te ngai i karanga ai te Pipiria e, kua tamateia aia e tana nga tamariki tamaroa. (Isaia 37:​33-38) Te mea umere ra, na te nga tataanga Asura i akapapu mai i teia tamateanga.

No te kino i te iti tangata o Nineve, kua totou nga peroveta a Iehova ko Nahuma raua ko Zephania e ka takore takiriia taua oire ra. (Nahuma 1:1; 2:​8–​3:19; Zephania 2:​13-15) Kua akatupuia ta raua totouanga i te kapiti anga nga nuku o Nabopolassar, te ariki o Babulonia, e to Cyaxares te ariki o Madai i te koropiniangaia e te opuangaia a Nineve i te mataiti 632 M.T.N. Te kiteaanga e te ko ia anga te au mea pururu o taua oire ra kua turu papu akaouia te au tataanga Pipiria.

A Nuzi, e oire taito i te pae itinga o te Kauvai Tigerisi e te pae tonga itinga o Nineve, kua ko ia i rotopu i te mataiti 1925 e te 1931, kua kitea mai e e manganui te au apinga ko ia, te kapiti maira mei tetai 20,000 au papa karakaraea. Tataia i te reo Babulonia, te oronga maira i tetai putunga tataanga puapinga te kapiti maira i te au akonoanga o te ture aite atu ki te au ture i te tuatau o te pateriareka e akatakaia maira i roto ia Genese. Ei akaraanga, te akaari maira te au tataanga e, ko te au atua pamiri, te maataanga e au tiki karakaraea, e akariroia ana ei koreromotu enua, tei oronga ki to ratou au ona i te tikaanga ki te tuanga apinga. Teia peu penei ka akamarama mai e eaa te vaine a te pateriareka a Iakoba ko Rahela i rave ei i te au atua o te pamiri, me kore i te “tiki,” a tona metua tane, ko Labana, i te akaruke anga te pamiri o Iakoba. Te marama ua ra i reira e, eaa a Labana i tauta ei kia kitea te tiki.​—⁠Genese 31:​14-16, 19, 25-35.

Totou a Isaia e te Pokai a Kuro

Te tataanga papa toka i runga i te pokai karakaraea taito tei akatakaia i konei te turu papu akaou maira i te tataanga Pipiria. Tei kitea e ko te Pokai a Kuro [9], kua kitea mai teia tataanga i te ngai o Sippar i taito i runga ia Eupharati, mei tetai 32 kiro mita mei Baghdad. Te tuatua ra teia tataanga no te akavianga ia o Babulonia e Kuro Maata, te tangata tei akamata i te Patireia o Peresia. Ei mea umere ra, no tetai 200 mataiti i mua atu ana, kua tuatua a Iehova na roto i tana peroveta ko Isaia, no tetai tutara Madai e Peresia ko Kuro tona ingoa e: “ ‘Koia taku tiaki; nana ïa e akatupu i toku anoano katoa’; pera taku tuatuaanga ia Ierusalema e, ‘Ka patuia koe na.’ ”​—⁠Isaia 13:​1, 17-19; 44:​26–​45:⁠3.

Te mea puapinga, te taiku ra te pokai i te ture a Kuro​—⁠ei tuke anga maata ki ta te au tutara o taito​—​i te akaokianga ki to ratou ipukarea te au tuikaa tei opuia e te mana tutara o muao. Kua akapapu mai te tuatua enua Pipiria e to te ao nei e kua tuku a Kuro i te ngati Iuda kia oki, e kua patu akaou ratou ia Ierusalema.​—⁠2 Paraleipomeno 36:23; Ezera 1:​1-4.

Noatu e e taineti ou ua, kua riro te kerianga apinga taito Pipiria ei apiianga maata tei rauka i te oronga mai i tetai au akakiteanga puapinga tikai. E mei ta tatou i kite, manganui te au mea kiteaia e akapapu maira i te tu tika tikai e te tika tikai o te Pipiria, i tetai taime te o maira te mea rikiriki rava.

NO TETAI AKAKITEANGA MAATA

Ka rauka ainei i te Pipiria i te tauturu ia koe kia noo i tetai oraanga mataora e te puapinga? Te DVD rua ora ko The Bible​—⁠A Book of Fact and Prophecy te kapiti maira i teia tumu tuatua puapinga e te akaari maira i te au uiuianga akakeuanga meitaki.​—⁠Ka rauka i roto i te au reo e 32.

The Bible​—God’s Word or Man’s?

Ka anoano ainei koe i tetai atu akapapuanga e kare e tua maani ua me kore e au patoianga i roto i te Pipiria? E tika ainei te au angaanga temeio tei akatakaia mai i roto i te Pipiria? E akara matatio i te au tikaanga i roto i teia puka e 192 kapi.​—⁠Neneiia ki roto i te au reo e 56.

[Akameitakianga]

Alexander the Great: Roma, Musei Capitolini

Eaa Tikai ta te Pipiria e Apii Maira?

Ko te au pene e 19 i roto i teia puka apii te akakite maira i te au apiianga Pipiria puapinga e te akamarama maira i to te Atua akakoroanga no te enua e te tangata.​—⁠Teianei tei roto i te au reo e 162.

My Book of Bible Stories

Tataia tikai na te tamariki, ko teia puka tutu manea te uriuri ra e 116 tangata e te au tupuanga​—⁠tataia kia aru i te mataiti i tupu ei.​—⁠Ka rauka i roto i te au reo e 194.

[Akameitakianga no te Tutu i te kapi 15]

Coins: Generously Donated by Company for Reconstruction & Development of Jewish Quarter, Jerusalem Old City

[Akameitakianga no te Tutu i te kapi 15]

Society for Exploration of Land of Israel and its Antiquities

[Au Akameitakianga no te Tutu i te kapi 16]

3: Musée du Louvre, Paris; 4: Photograph taken by courtesy of the British Museum; 5: Gabi Laron/Institute of Archaeology/Hebrew University © Eilat Mazar

[Au Akameitakianga no te Tutu i te kapi 17]

6: AP Photo/Keith Srakocic; 7, 8: Photograph taken by courtesy of the British Museum

[Akameitakianga no te Tutu i te kapi 18]

Photograph taken by courtesy of the British Museum