Neke ki te tumu manako rikiriki

Neke ki te ngai o te au tumu tuatua

Te Vai Auro o te Metiterenia

Te Vai Auro o te Metiterenia

Te Vai Auro o te Metiterenia

NA TE TANGATA TATA O TE MAKATINI E ARA! I PANIORA

“Mei te matie ka taui au ki te kerekere, e oti ka roromi meitaki ratou iaku, e i te openga ka akariro ratou iaku ei auro meitaki.” ​—⁠E piri Paniora taito.

ME PARA te orive i runga i te tumu, ka taui mei te matie ki te kerekere kanapanapa. Inara i roto ake i taua kiko kerekere ra te noo ua maira taua “auro” i te tiaki kia romia mai aia. Me reruia, e akatae mai ana te orive para i tetai vai e auro te kara, tei taangaanga ua ia ana i runga i te kaingakai a te au ngutuare o te Metiterenia no tetai au tauatini mataiti. Ko teia vai auro​—⁠te inu orive​—⁠e apinga akaperepereia no te au tumu orive, e tupu maata ra i te au pae maunga mei Potukara ki Suria.

Te inu o teia au tumu rakau pakari e akareka ana i te karaponga e e oronga mai ana kia matutu te kopapa. E marama ua ana rai te iti tangata Metiterenia i te “inu” e ko te “inu orive.” Te tikaanga, ko te kupu Paniora no te “inu,” e aceite, no te kupu Arapia mai e azzáyt, ko te aiteanga tikai koia oki ko te “vai o te orive.” E ko te reira tikai te inu orive​—⁠te vai iro koreia o te ua rakau orive reruia. No te mea te tae maira te inu mei te orive ma te kore e anoanoia tetai au apinga kairo me kore e ravenga kemikara, pouroa te au tu natura o te inu, te kaianga, e te kakara o te inu ka vai ua rai.

E Vai Auro Taangaanga Tinamouia

Te akamarama maira te vaine tata tuatua enua ko Erla Zwingle e ko te inu orive kua “taangaangaia i roto i te au tuatau ei kai, e akaka ai, e manongi, e no te angaanga akonoanga.” I teia tuatau “te vai auro o te orive te taangaanga tinamouia nei rai kare e aiteia atu,” i nana ai. No te au tauatini mataiti, te ravenga mama i te akatae i te inu orive te taangaangaia nei rai. Te mea mua, e papaia ana te au atava o te tumu orive ki te au rakau e te aronga kokoti kia pururu te orive ki raro, te ngai e akaputuia ai. I reira ka reruia te orive katoa, te ua atu, i roto i te ngai taviri anga. Aru mai, ka akaateaia te rito. I te openga, ka akaateaia te inu mei te vai i roto i tetai tangika no te reira tuanga e kua papa i reira no te kai. *

Inara, kare i aite mei te auro, vaitata rai te inu orive e mei te au uaina tukeke rai. I roto i te ao katoatoa, e pirioni ua atu au tumu orive i tanuia. * E kua akapupu te aronga tanutanu apii teitei e tere atu i tetai 680 tu orive tuketuke. Ei tukeanga mei te au tu tukeke, ko tetai atu au apinga mei te tu o te one, te reva, te tuatau kokotianga (mei a Noema kia Peperuare), e te au ravenga komirianga ka akakeu i te kaianga takake rava, te kara, e te kakara o te inu. Ko te au pupu takake o te aronga kite pakari i te tongi i te au inu tukeke te akataka maira e e vene, e kavangu, e kakara, me kore e tau meitaki. Te akapapu ra te aronga tongi e kia akatinamouia te turanga teitei o teia apinga.

Te tau meitaki tikai ra te reva o te Metiterenia no te tanu i te au tumu orive, no reira oki e mei tetai 95 patene te katoatoa anga o te inu orive i roto i teianei ao no roto mai i teia au enua takapini i te Tai Metiterenia. Ka kitea e te aronga teretere te au vao tumu orive e tupu aere ra i te au pae maunga o Ereni, Itaria, Moroko, Potukara, Paniora, Suria, Tunitia, e Tureki. E tika rai, te maata pu tikai o te orive ka tau kia akamaramaia e ko te “vai auro o te Metiterenia.”

Apinga Meitaki o te Kai Metiterenia

No te au anere mataiti, e irinaki ana te tunuanga kai Metiterenia ki te inu orive kia akameitaki mai i te reka o te au tu kai. E taangaangaia ana me varaipaniia, me kairoia, me kore me akarekaia te kai. “Tetai apinga tei kaingaia ana no tetai 4,000 mataiti e reka tikai ia,” i akapapu ei tetai pu maata no te tunu kai ko te kuki ko José García Marín, i te akataka anga mai i te puapinga o te inu orive i roto i te tunu kai Paniora. “E te tu o teia ‘rito’ kua reka rava atu i teia au mataiti, no te au ravenga meitaki i te maani angaia,” i karanga ei aia.

Kua kitea mai e te aronga kimikimi no tetai tuatau roa e te au tangata e aru ana i te kai i te au kai matauia no te kaikai anga Metiterenia e taka meitaki ana te au tu matutu no te kopapa. * No tetai au ra ua akenei, kua akanooia e te aronga apii i te puapinga o te kai tetai Uipaanga Pa Enua no te Tu Meitaki o te Inu Orive Pupuru. Kua taopenga ratou e ko te kai Metiterenia, kapiti mai te inu orive pupuru, te au ra te reira ki te oraanga matutu, e te roa. Te kai ki meitaki i te inu orive pupuru penei ka tauturu i te akaiti mai i te manamanata o te maki pukuatu e te maki cancer. “I roto i te au enua ravarai e kai ana te au tangata i te kai mei tei kaingaia e te au tangata Metiterenia . . . e ko te inu e taangaanga maataia ana ko te inu orive pupuru,” kua tuatua te aronga kite i ko i te uipaanga pa enua e, “e meangiti rava te tupuanga o te cancer i tei tupu i te au enua o te pae Tokerau i Europa.”

Penei e maata te tumu no teia au tu meitaki i te pae kopapa. Ko tetai o teia au meitaki koia te revera teitei o te oleic acid (taea te 80 patene) e kitea ana i roto i te inu orive, e akakeuanga meitaki no te aerenga toto o te kopapa. Tei maata atu ra, ko te ngere anga o te ravenga kemikara e te au apinga akakore i te pe e ko te aiteanga te inu orive ka vai rai tona au vitamini, te au inu memeitaki, e tetai atu au apinga natura o te orive para.

No te tu meitaki i te paruru i te akakino anga a te okitene (antioxidant) i te au tuanga aere, mei te vitamini e te polyphenols (au apinga takakara), e paruru katoa ana te inu orive i te pakiri ma te akaoraora i te reira. No reira, e taangaanga ua ia ana i roto i te au apinga akamanea, te au manongi, te au pua rouru, e te au pua. E taangaanga ana te au Ereni e te au Roma i taito i te inu orive kairoia ki te au rakau takakara ei tama e te parai i te pakiri. I muri mai, i te ono anere mataiti, kua akamata te aronga maani apinga o Varani i te maani i te au pua mei te inu orive, na te kairoanga i te inu ki te reu o te au rimu o te tai.

Inu Orive i te Tuatau Pipiria

I te tuatau Pipiria e taangaanga maata ia ana te inu orive ei kai, ei apinga akamanea, ei akaka ai, e ei vairakau, pera katoa tetai atu au akakoroanga. Kua taiku te Pipiria i te inu orive e tere atu i te 250 taime, ei inu anake ua me kore ei apinga i roto i te au inu takakara.

Kua akaari takaia mai e te au Tuatua Tapu te tuanga puapinga a te inu orive e rave ana i roto i te oraanga o tetai pamiri Iseraela. E tuanga puapinga no ta ratou kai, e me maata tikai te reira e akairoia no te turanga puapinga. (Ioela 2:24) E taangaanga ana te tane e te vaine i te inu orive ei manongi no te pakiri. I mua ake ka aravei ei a Ruta ia Boaza, kua ‘paniia aia ki te manongi.’ (Ruta 3:⁠3) I muri ake i te akakore anga i te kai no tetai itu ra, kua tu maira te Ariki ko Davida “mei raro mai i te one ra, kua orei iora, e kua akatainu ki te manongi, kua kopae akera i tona kakau, kakau akera ki te kakau ou, e kua tomo maira ki roto i te are o Iehova.”​—⁠2 Samuela 12:⁠20.

E umuumuia ana te au inu orive tinamou no te au rama taito. (Mataio 25:​1-12) Ko “te inu orive meitaki i reruia” e taangaangaia ana ei turama i te tapenakara i roto i te metepara. (Levitiku 24:⁠2) I te tuatau o te Ariki ko Solomona, kua riro te inu orive ei apinga puapinga kia okonaia e te au pa enua. (1 Ariki 5:​10, 11) E akatainu ana te au peroveta i te au ariki ki te manongi. (1 Samuela 10:⁠1) E akaari ana te aronga ngutuare meitaki i te tu akamanuiri anga ki te au manuiri na te akatainu anga i to ratou au katu ki te manongi. (Luka 7:​44-46) Te tangata Samaria o te akatutuanga a Iesu kua riringi i te inu e te wina ki roto i te au puta o te tangata tei taiaia.​—⁠Luka 10:​33, 34.

I roto i te au Tuatua Tapu, e akaaiteia ana te akoanga maru e te pumaana ki te inu no tona tu taangaanga pararauareia ei rapakau maki. Kua tata te pipi Kerititiano a Iakobo e: “Te mate ra aina tetai o kotou i te maki? e tiki aia i te aronga pakari o te ekalesia ra; e na ratou e pure iaia ma te akatainu iaia i te manongi i te ingoa o te Atu ra: E e ora taua maki ra i te pure akarongo, e na te Atu aia e akatu ki runga.”​—⁠Iakobo 5:​14, 15.

Kare te puapinga o te tumu orive e no tetai tuatau poto ua. Ka rauka i te tumu orive okotai i te oronga ki tona au pu mei te toru ki te a rita inu i te mataiti okotai no te au anere mataiti e manganui! Kare e ekoko anga i te reira: Ka rauka i teia vai auro i te akameitaki i to tatou au kopapa, tamaru i to tatou pakiri, e te akareka i ta tatou kai.

[Au Tataanga Rikiriki i Raro]

^ para. 7 Ko te inu orive pupuru meitaki (extra-virgin) e te inu orive pupuru (virgin) anake ua nga inu e romia tika ua ia mai ana mei te ua orive. Te inu orive tamaia, me kore matauia, e te inu orive pomace kua kairoia ki te kemikara kia kore e pakari te kaianga.

^ para. 8 E rauka mai ana mei tetai 1.7 pirioni rita inu orive i te au mataiti ravarai.

^ para. 12 E tuanga matau katoaia te au ua rakau e te vetiteporo no teia kai.

[Pia i te kapi 19]

Eaa Taau ka Kite Mai no te Inu Orive

▪ Ka rauka te au tu meitaki o te inu kia vai ua no tetai 18 marama.

▪ Ka akakino te marama i te au tuanga o te reira, no reira e tuku i te inu ki roto i tetai ngai anuanu e te poiri vai ei.

▪ Ka ngere te inu orive i tona antioxidant me varaipaniia ki te kai i te rua e ara atu taime.

▪ Te akakite maira te aronga apii i te puapinga o te kai e kia puapinga pu tikaiia e te au tu memeitaki o te inu orive, ka anoanoia te tangata kia taangaanga i te reira i roto i te oraanga katoa.

▪ Ko te puapinga o te inu orive no te kopapa ka akameitakiia atu me taangaangaia ei apinga i roto i te kai Metiterenia, te maata ra i roto i te ika, te au vetiteporo, te au tu pi, e te au ua rakau.

[Au Tutu i te kapi 16, 17]

Te Ravenga Taito e Rauka Mai ei te Inu Orive

Ka papa te aronga angaanga i te au atava i te kokoti i te ua orive

Ka reru te au toka taviri i te au ua orive katoa

Kua taangaangaia teia matini taito ei akaatea i te inu mei te au rito

Te tae maira te inu orive mei tetai taviri o teia tuatau

[Akameitakianga]

Millstones and machine: Museo del Olivar y el Aceite de Baena

[Tutu i te kapi 18]

I runga: Anere ua atu mataiti teia vao orive

[Tutu i te kapi 18]

Tua katau: E ramepa inu orive taito

[Akameitakianga]

Lamp: Museo del Olivar y el Aceite de Baena

[Tutu i te kapi 18]

Tua katau roa: E akatutuanga i te parapore a Iesu no te au paretenia tino ngauru e ta ratou au ramepa inu