Te Apinga Manea Rikiriki o Niihau
Te Apinga Manea Rikiriki o Niihau
TANGATA TATA O TE MAKATINI E ARA! I VAII
I TE au tuatau anu ravarai, e popoki maata ua ana te ngaru uriia i te pae tai o te “Enua Araiia,” ko Niihau i Vaii. E maata tikai te anga pupu rikiriki e tariia mai ana e te ngaru ki te pae tai e e vai aere ua ra i runga i tetai tuanga ua i taatai. A Niihau—mei tetai 180 kiro mita kuea te mamao—ko te enua meangiti rava atuia tei nooia e te tangata i te au enua e itu o te au Airani o Vaii. E tau rai i reira e, ko teia enua tokatoka meangiti, e kainga no tetai au apinga manea rikiriki rava atu o teianei ao—te au pupu umere tikai o Niihau.
E enua paraaraa e te maro te maataanga o Niihau, kare mei te airani rai ko Kauai, e 27 kiro mita te vaitata mai, i te tua tokerau itinga o Niihau. Inara, eaa i kapikiia ai e ko te Airani Araiia? Kare a Niihau i te enua no te katoatoa e kare e akatikaia tetai ua atu tangata ki reira. Te aronga e noo ra ki reira, kua matau ratou i te akono i to ratou uaorai tu oraanga, e kare o ratou aponga uira, paipa vai, au toa, e kare e opati akau mere. I te aruaru anga i te taporoporo i ta ratou peu taito, e 230 tuma tangata Vaii e noo ra ki reira, e tuatua ana i te reo Vaii. Me kare ratou e akono ana i te au mamoe e te au puakatoro, te maataanga ia ratou te o atura i te angaanga i roto i ta ratou “vaarua koro” ko te au pupu rikiriki. *
I te tuatau maana o te au marama anu i Vaii, e aere ana me kore e akaoro ana te au pamiri i te patikara na runga i te mataara pueu ki te pae tai manea tikai e te au ava tokatoka, i te koi pupu mei te popongi ki te aiai. Me putunga ta ratou pupu, e oora ana ki raro i te ngai marumaru kia maro. I muri ake, ka iriia, ka akatakaia e oti ka tuiia ei au ei manea me kore ei au ei kaki. I runga i te au airani tupu ruperupe te rakau, e tuiia ana te tiare ei au ei. I Niihau ra, e pupu ta ratou “tiare.”
Au “Poe” Mei Roto i te Tai
E taangaangaia ana te pupu no tetai tuatau roa ei au apinga akamanea i Vaii. I te pae openga o te 18 anere mataiti, te aronga teretere i te moana—kapiti mai te Rangatira ko James Cook—e kite mai ana i teia au apinga akamanea, maaniia ki te pupu e kua tata no runga i te reira ki roto i ta ratou puka tianara. Kua apai katoa mai ratou i tetai au pupu akamanea, penei tetai pae no Niihau mai. I roto i te au tuatau i topa, kua aaoia te au ei manea tikai o Niihau e te au vaine puapinga pera katoa te aronga ura e te uanga ariki. I roto i te 20 anere mataiti, mari ua ake no te au toa okooko i te apinga o te reira ngai rai, te au turoto, e te au vaeau tei teretere na roto ia Vaii i te tuatau o te Tamaki II o te Ao, i kitea ai teia au “poe” kia okoia i roto i te au makete i vao ake ia Vaii. I teia tuatau te au ei e aaoia ana e te uanga ariki o Vaii te aaoia nei e te aronga e reka ra i te reira i te au enua vaitata e te au enua mamao.
Te au pupu e taangaanga putuputuia ra ei tui ei i Niihau e kapikiia ana e e momi, e laiki, e te kahelelani i roto i te reo Vaii. Te riro ra te au kara tukeke e te au akairo i runga i te pupu ei apinga rekaia e te tangata tui ei—te maataanga e vaine—te tui meitaki ra kia manea tikai te ei kia aite mei tetai tutu peni manea. E taangaangaia ana e 20 tu momi kanapanapa tuketuke, manga punupunu ua, te au kara, e teatea tikai ki te kura paraoni tou. Me tuiia te ei i roto i te tu Lei Pikake, e vaito tui ei inangaro maataia, te kanapanapa e te rikiriki o te momi—e 10 miri mita te roaroa —ka rauka mai te ei kaki manea mei te ei pitate teatea kakara rai, me kore pikake.
I Vaii, e maata te taime e akamaneaia ana te au vaine akaipoipo ki te au maviri ei laiki kanapanapa mei te raiti rai. E tukeke te au kara o teia au pupu kanapanapa, mei te teatea tou e te teatea maratea ki te rengarenga kura, e tetai pae e kara paraoni taravarava. Te pupu Kahelelani, penei tona ingoa no tetai ariki o te tuatau taito i Vaii, mei te 5 miri mita te roroa. Teia au pupu, ka ngaangaa ua, manga punupunu te tu, e ngata tikai te tui, e e aka moni tikai i te oko i te ei mei te reira. Tuketuke to ratou kara mei te muramura-vareau ki te kara kitea ngataia, e tarona tou, e toru taime te maata atu i tona moni i tetai ua atu kara ke.
Tuianga i te ei Niihau
Me iki ua ana te tangata tui i te vaito tuianga pupu, ka tama aia i te one mei te au pupu e oti ka ko ko ki tetai pine koputaputa. Noatu e ka angaanga matakite aia e te karape, e tai ka ngaa i roto i te au pupu e 3. No reira, ka inangaroia kia maata te pupu e vai ra, kia oti e tai ei, penei e aka te au mataiti ka pou i te rave i teia! Ka taangaanga aia i te taura naironi, tauruia ki roto i te timeni me kore i te tapou rango kia ketaketa. Ko te ravenga taito, e tamouia ana tetai pupu punupunu mei te pitopito rai, e puka, ki te ope o te ei, pera katoa ka tapekaia e tai me kore e rua poreo i nga ope.
Vaitata rai e tuketuke ua atu te au ravenga tui ei mei te au tu tuketuke o te au pupu. Te au vaito tui ei tuketuke te kapiti maira te ei momi teatea tui pi taiia, mei te 150 ki te 190 teni mita te roroa, e te ei roaroa maaniia ki te anere ua atu pupu rikiriki kahelelani, e te maviri ei tei iriiri kapitiia ki roto i te au tu tukeke tikai—ko tetai pae kua tuiia ki te au pupu tuke rai e te au uaua rakau. Te angaanga tui ei e angaanga marie, akapou taime, e te akaroiroi i te mata. Inara, e rauka putuputu mai ana te au ei manea tikai, kare e kite putuputuia ana, no te tu kite karape e te akakoromaki o te aronga tui ei o Niihau. E umere tikai te au ei tataki tai, no reira rai i oko maataia ai, mei te au apinga akamanea akaperepereia e te au poe taito, ko etai e taeria ana e tauatini ua atu tara.
Penei e ngai ateatea ua a Niihau, kare e maata ana te tangata e noo ra i reira, e ngai motutaa i Vaii. Inara, no te kite karape o te aronga tui ei, ka rauka rai i te au tangata i vao mai i teia enua ko Niihau, teia apinga manea rikiriki o teia “Airani Araiia.”
[Tataanga Rikiriki i Raro]
^ para. 4 Ko taua au pupu ra ka kitea katoaia i runga i tetai atu au Airani Vaii e pera katoa i tetai ngai ke atu o te Patipika, inara e tukeke te tu e te maata o te pupu mei tera ngai ki tera ngai.
[Tutu i te kapi 24, 25]
Ka iriia, ka akatakaia e ka tuiia te au ei manea tikai mei te pupu maro
[Akameitakianga]
© Robert Holmes
[Tutu i te kapi 25]
Te au ei pupu “momi” taviriviri
[Akameitakianga no te Tutu i te kapi 24]
© drr.net