Neke ki te tumu manako rikiriki

Neke ki te ngai o te au tumu tuatua

Te o Atura Ainei te Enua ki Roto i te Kino?

Te o Atura Ainei te Enua ki Roto i te Kino?

Te o Atura Ainei te Enua ki Roto i te Kino?

KUA akatakaia mai te maanaanga o te ao katoa ei kino maata rava atu ki te tangata. Ko te manamanata o te aronga kimikimi koia oki, “ko te manako e kua akamata tatou i te au tauianga mamaata te neke marie ua nei, inara kare e rauka i te tapu,” i karanga ai te tianara Science. Kare ra te aronga manako ekoko e irinaki ana e e tika teia tuatua. E tika rai, e manganui te ariki ra e te maana atu nei te enua, inara kare ratou e papu ana e eaa te au tumu e te au tupuanga. Penei ko te au angaanga a te tangata tetai tumu, i karanga ai ratou, inara kare e ko te reira te tumu maata. Eaa ra i tukeke ei te manako?

Ko tetai tumu, ko te au ravenga natura e maani ra i te reva o te enua e e tuketuke tikai e kare e marama pu tikaiia ana. Pera katoa, te rave ua ra te au pupu paruru i te aorangi i ta ratou uaorai urianga i te akakiteanga taieni, mei tera rai e taangaangaia ra i te akakite mai i te tumu i kake ei te au vaito vera.

Te Kake Tikai ra Ainei te Vaito Vera?

Tetai ripoti ou a te Pupu o te Kavamani no Runga i te Tauianga Reva (Intergovernmental Panel on Climate Change) (IPCC) na te UN e tutaki ana, kua karanga e e “taka meitaki” me kore e tika tikai te maanaanga o te ao katoa; e “penei ka tau rai,” kia akaapa maataia te tangata. Ko tetai pae kare e ariki ana i teia manako, e no te tangata te apa, te akatika ra ratou e te maana maira te au oire mamaata no te mea te tupu maata aere ua atura te reira. Pera katoa, te ngote ra te timeni e te auri i te maana o te ra, e i te po te akaanuanu marieia ra te reira. Inara te karanga ra te aronga manako ekoko e kare te au akakiteanga o te vaito reva i roto i te au oire mamaata e akaata mai ana i te au tupuanga i vao ake i te au oire, e ka akakite tarevake i te au tareanga no te vaito reva o teianei ao.

I tetai tua ra, te karanga ra a Glifford, e mataiapo aia no tetai tapere i runga i tetai airani i te tapa taatai i Arataka, e kua kite mata ana aia i te au tauianga. E aaere ana te au tangata i roto i tona tapere i runga i te aiti o te tai ki tetai tuanga maata o te enua i te pupui ria e te muti (moose). Te kake anga te vaito vera, kua tamanamanataia te turanga taito o to ratou oraanga. “Kua taui te aerenga o te tai, kua taui te turanga o te aiti, e kua taui rai te toka anga o te Tai Chukchi,” i karanga ai a Glifford. E toka ana te tai i te openga o Okotopa, i akamarama mai ei aia, inara i teianei kare e toka akaou ana kia tae roa ra ki te openga o Titema.

I te mataiti 2007, kua kitea papuia te tu maana o te Ava Tokerau Opunga (Northwest Passage), ka tai nei taime i roto i te rekoti tuatua enua i akatuera puia ai te ava no te pai. “Ta tatou e kite nei i teia mataiti te roa atura te tuatau taeanga te aiti,” i tuatua ai tetai taineti maata no te Ngai Akakiteanga no te Kiona e te Aiti o te Enua (National Snow and Ice Data Center) i Marike.

Te au Tupuanga o te Greenhouse​—⁠Puapinga Tikai no te Oraanga

Ko tetai tumu no te au tauianga koia oki, ko te akateimaa i te au tupuanga o te greenhouse, e puapinga tikai teia akatereanga natura no te oraanga i runga i te enua. Me taea mai te enua e te maana o te ra, ka ngoteia mei tetai 70 patene kia tamaana i te reva, te enua, e te tai. Naringa kare teia tu natura, ka riro mai te avereti o te vaito vera o runga ake i te enua e kare e tikiri Fahrenheit (-18 tikiri Celsius). I te openga, ka tuku akaouia atu te vera ki roto i te mareva, kia kore te enua e vera pakariia. Inara me taui te au apinga akataero i te turanga o te reva, meangiti ua te vera ka aere ki vao. Ka akatupu teia i te vaito vera o te enua kia kake ki runga.

Ko te au kati e akatupu ana i te greenhouse te kapiti maira i te kapono rua okitene, te kati kata (nitrous oxide), e te miteni (methane), pera katoa te kou (water vapor). Kua pati e 250 mataiti i teianei i te akaputu maataia anga teia au kati, mei te akamataanga mai o te angaanga vakatori e te akamaataanga i te taangaanga i te au apinga tau ai, mei te ngarau e te inu. Ko tetai tumu katoa i vai ua ai te vera i roto i te enua, koia oki ko te akamaata atu anga i te au animara i runga i te pama, ko te au kai ta ratou e kai ra, te oronga maira i te miteni e te kati kata. Te tou maira te aronga kimikimi i tetai tumu ke no te vera, i karanga ai ratou e i tupu i mua ake ka akakino ei te tangata i te reva.

E Tauianga ua Ainei?

Te tou ra te aronga manako ekoko e kare e na te tangata i akatupu i te au tauianga o te reva, no te mea te irinaki ra ratou e kua taui maata takere te vaito vera o te enua i te tuatau i topa. Te tou katoa ra ratou ki te tuatau aiti e anuanu ra te enua, kare mei to teia tuatau rai; e ei turu i te akamaana anga natura, te taiku ra ratou ki te au ngai anu, mei ia Kerenirani rai, e kitea ana te au rakau e tupu ana i te au ngai maana, kare i te ngai anu. Me oki ratou i te akamanako e eaa tei tupu ana i te tuatau i topa, te meangiti ua atura ta ratou i kite mai no runga i te tu o te reva.

Na teaa ra i akatupu kia taui pakari te vaito vera i mua ake ka tamanamanata mai ei te tangata? Penei te o maira teia au tumu. Me maata atu te au kati ka i runga ake i te ra ka pakari atu te ririnui o te vera, me kare ra e maata te kati ka, ka iti mai te ririnui o te vera. Pera katoa, te takapini nei te enua i te ra i roto i tetai aerenga e tauatini ua atu mataiti, e na te reira e akanoo i te mamao o to tatou enua mei ko i te ra. Te o katoa maira te manamanata o te pueu maunga ka e te au tauianga o te aerenga o te tai o te moana.

Porokaramu Anga Reva

Me te kake nei te vaito vera o te enua​—⁠noatu e eaa te tumu​—⁠eaa ta te reira ka akatupu kia tatou e te aorangi? E ngata i te maani i te au totouanga tika tikai. I teia tuatau ra, ka rauka i te au taineti i te taangaanga i te au komupiuta ririnui, kia akakite mai i te tu o te aerenga o te reva. Kua tukuia ki roto i ta ratou au porokaramu te au ture natura, te au akakiteanga o te reva, e te au tupuanga umere natura te akakeu ra i te reva.

Te tauturu ra te au porokaramu maani ua i te au taineti kia kimikimi no runga i te reva i roto i tetai au ravenga kare e rauka kia rave tika tikaiia. Ei akatauanga, ka rauka ia ratou i te “taui” i te ririnui o te ra kia kitea e eaa te ka tupu ki te aiti toka, te vaito vera o te reva e te tai, te tu ngote anga o te vai, te teimaa o te reva, te akakoukou anga o te tiaorangi, te matangi, e te topaanga o te ua. Ka rauka ia ratou i te “maani” i te aruru o te maunga ka e te akara matatio i te au turanga o te pueu o te reira i runga i te reva. E ka rauka ia ratou i te akara matatio i te au tuke o te tupuanga maata o te tare tangata, te tipu anga i te vaorakau, te taangaanga i te enua, te tuku anga mai o te au kati greenhouse ki vao, e te vai atura. Te manako ra te au taineti e ka tano ua atu e ka rauka kia irinakiia ta ratou porokaramu reva.

E tano ainei teia au porokaramu anga reva? Tei runga te reira i te tu tika o te akakiteanga e te maataanga o te reira tei tukunaia ki roto i te au matini. No reira, ka tukeke te au totouanga mei te au tauianga meangiti ki te au tupuanga kino pakari. Noatu ra, te karanga ra te makatini Science e, “ko te akatereanga o te reva natura penei ka akatupu i tetai mea kare tatou i tapapa atu ana.” E kua tupu takere tetai pae, mei te viviki o te taeanga o te aiti toka o Arctic, tei riro ei mea umere ki te aronga akara reva. Noatu rai, naringa ua ake te au mana akaaere maani ture i nakiro i te au tupuanga o ta ratou e rave ra me kore kare i rave ake, ka rauka ia ratou i te maani i te au ikianga i teia ra te ka rauka i te akaiti mai i te au manamanata no apopo.

I te akamanako anga atu i te reira, te akara matatio nei te IPCC e ono putunga akatutu anga komupiuta tukeke​—⁠mei te turanga e kare e ture i maaniia no runga i te au kati greenhouse ki te turanga ture pakari ​—⁠te akatupu tataki tai rai te au tupuanga tukeke o te reva e te aorangi. I te kite anga mai i te au totouanga, te raurau maira te aronga kimikimi kia raveia te au ture tukeke. Te kapiti maira te reira i te au ture kotingaia no runga i te tau anga ai, i te akautunga anga i te aronga aati ture, kia maata atu te uira nukiria, e te akamataanga i te au tekinoroti kare e akakino i te aorangi.

Ka Irinakiia Ainei te au Porokaramu?

Te au ravenga e akakiteia ra i te reva i teia tuatau, kua karanga te aronga patoi e “kare e rava ana te akakiteanga e kare e marama puia ana te au aerenga o te reva,” e “te kopae ra i tetai atu au aerenga.” Te taumaro katoa ra ratou e kare teia au totouanga komupiuta e aiteite ana. Ko tetai taineti tei o ana ki roto i te uriurianga a te IPCC kua tuatua e: “Te vai ra tetai pae ia matou kua manako akaaka no te angaanga i te vaitoanga e te maramaanga i te tu ngata tuke rava o te aerenga o te reva, no reira matou i ekoko ei i to matou tu karape kia kite e eaa ta te reira e rave ra e no teaa ra.” *

E tika rai, ka maro tetai pae e me kare tatou e rave i te tauianga no te mea kare tatou e papu ana i te tumu o te manamanata, te tuku nei tatou i te tuatau ki mua ki roto i tetai turanga ekoko. “Akapeea tatou i te akamarama anga i teia ki ta tatou tamariki?” i karanga ai ratou. Me kua tano te au porokaramu anga reva me kare, ka papu ia tatou e tei roto te enua i tetai tu kino maata. Te akakinoia nei te aorangi e te au apinga akataero, te tipu anga i te vaorakau, te akamaata atu anga i te au kotinga o te oire mamaata, e te takore anga i te au katiri o te au mea ora, kia taiku ua atu i tetai au tumu tika tikai.

I te akamanako anga i ta tatou i kite mai, ka irinaki ainei tatou e ka taui te au tangata ravarai i to ratou tu oraanga, kia akaora i to tatou kainga manea​—⁠e tatou katoa? Pera katoa, me te akatupu ra te au angaanga a te tangata i te maanaanga o te ao katoa, penei e tuatau poto ua to tatou, kia rave i te au tauianga te anoanoia ra. I tetai ua atu tu, i te rave anga i taua au tauianga ra ka anoanoia kia akamanako vivikiia te au tumu tika tikai no te au manamanata o te enua​—⁠te tu noinoi o te tangata, te manako anga ia koe uaorai, te kite kore, te kavamani kamakura, e te manako kore. Ka tupu ainei teia me e moemoea ua? Me e moemoea ua, e manakonakoanga ainei to tatou? Ka uriuriia teia au uianga i roto i te atikara te aru mai nei.

[Tataanga Rikiriki i Raro]

^ para. 20 Ko John R. Christy, te akaaere o te Earth System Science Center i ko i te Univetiti o Alabama, Huntsville, U.S.A., tei ripotiia i roto i te makatini The Wall Street Journal, Noema 1, 2007.

[Pia/Tutu i te kapi 5]

AKAPEEA KOE ME VAITO I TE VERA O TE ENUA?

Ei akatutu i te au akaaoanga, akapeea koe me vaito i te vera o tetai rumu maatamaata? Ei akaraanga, ka tuku koe i te temomita kiea? No te mea ka kake te vera ki runga, penei ka maana atu te reva i runga i te tauu o te are i to te reva vaitata atu ki te taua. Ka tuke katoa te vaitoanga me tei te pae te temomita i te maramarama, me tei roto i te ra, me kore tei roto i te ngai maru. Ka rauka katoa te kara i te taui i te vaitoanga kia tukeke, no te mea e maanaana oki te au kara popoiri.

No reira, kare e rava te vaitoanga okotai. Ka anoanoia koe kia rave i te au vaitoanga i te au ngai tukeke, e i reira ka tare ei i te avereti. E penei ka taui katoa te vaitoanga mei tetai ra ki tetai ra e mei tetai tuatau ki tetai tuatau. No reira kia rauka mai te avereti tano tikai, penei ka rave koe i te au vaitoanga e manganui no tetai tuatau roa. E akamanako ana i te tu ngata tikai, i reira, i te vaito i te vera o a runga ake i te enua katoa, te reva, e te moana! Kareka ra, e puapinga tikai taua au vaitoanga ra kia rauka mai te vaitoanga tika tikai no te tauianga o te reva.

[Akameitakianga]

NASA photo

[Pia i te kapi 6]

KO TE UIRA NUKIRIA AINEI TE RAVENGA?

E maata ua atu te uira e taangaangaia ra i teianei ao i to mua ana. No te mea, te tau anga i te inu e te ngarau te akatupu ra i te au kati greenhouse, te akamanako nei tetai au kavamani i te taangaanga i te uira nukiria ei ravenga meitaki atu. Inara, e au akaaoanga katoa tetai.

Te ripoti maira te International Herald Tribune e i roto ia Varani, koia tetai o te au enua o teianei ao te irinaki ra i te uira nukiria, e te umuumuia ra e 19 pirioni kupiti mita vai i te au mataiti kia akaanuanu i te au matini maani uira. I te tuatau vera o te mataiti 2003, ko te vai vera tei akataeia mai mei te au matini maani uira o Varani, penei te akakake ra i te vaito vera o te au kauvai e kua taeaia ki tetai turanga te ka tamate i te au mea ora i roto i te kauvai. No reira i topiriia ai tetai au ngai maani uira. Ka kino atu teia turanga me kake ua atu te vaito vera o te ao katoa ki runga.

“Ka inangaroia tatou kia kimi i tetai ravenga i te akakore i te manamanata o te tauianga o te reva me ka taangaanga tatou i te uira nukiria,” i tuatua ai te enitinia nukiria ko David Lochbaum no te Taokotaianga o te Au Taineti Manako Manamanata.

[Pia/Mapu i te kapi 7]

TE AU TUMATETENGA NO TE REVA I TE MATAITI 2007

E maata rava atu te au tumatetenga no te reva i te mataiti 2007, e 14 patianga tauturu rapurapu ta te Opati o te United Nation no te Akaaereanga i te Au Angaanga Tauturu a te Tangata i patiia​—⁠e 4 i runga ake i te rekoti tei akanooia i te mataiti 2005. Kua akapapaia i raro akenei tetai au tumatetenga tei tupu i te mataiti 2007. E akamanako e ko teia tupuanga tataki tai, kare e akaari ana i te reva matauia no tetai tuatau roa.

Peritane: E tere atu i te 350,000 tangata tei rokoia e tetai vaipuke kino rava atu no tetai 60 tuma mataiti. I Engarani e Wales, kua maata rava te ua tei topa i roto i te au marama mei ia Me kia Tiurai i te mataiti 1766, kare i kiteaia ana i mua ana i roto i taua au marama ra.

Aperika Opunga: E 800,000 tangata tei rokoia e te vaipuke i roto i te au enua e 14.

Retoto: Kua akakinoia te au kai tanu no te teitei i te vaito vera e te maro. Penei e 553,000 au tangata ka inangaro i te tauturu no te kai.

Tutana: E 150,000 au tangata kare o ratou kainga no te ua maata. Kua orongaia te tauturu ki tetai 500,000 tangata.

Matakatika: Kua taii teia airani ki tetai uriia e te ua maata, e 33,000 tangata kare o ratou kainga e kua akakinoia te kai tanu a te tangata e 260,000.

Korea Tokerau: Kua tamanakoia e e 960,000 kua akakino pakariia e tetai vaipuke maata, e te au ngaoro enua e te vari.

Pangaratete: Kua rokoia e 8.5 mirioni au tangata e te vaipuke e kua tamateia e 3,000 tuma, pera katoa e 1.25 mirioni au animara pama tei rokoia e te kino. Vaitata rai e 1.5 mirioni au kainga tei akakinoia me kore tei takoreia.

Initia: Kua rokoia e 30 mirioni au tangata e te vaipuke.

Pakitana: E 377,000 tangata kare o ratou kainga no te uriia ua, e e anere ua atu tei mate.

Porivia: E tere atu i te 350,000 tei rokoia e te vaipuke, e 25,000 kare o ratou kainga.

Meiko: E 500,000 tangata kua takoreia to ratou kainga e te vaipuke e e mirioni ua atu tei rokoia e te kino.

Repapuriki o Tominika: No te ua anga maata i te tuatau roa kua akatupu te vaipuke e te ngaoro enua, e e 65,000 kare o ratou kainga.

Marike: No te au ai ka e te maro o te au vaorakau e te au ngangaere i te tuanga tonga o California, kua oro e 500,000 tangata mei to ratou kainga.

[Akameitakianga]

Based on NASA/Visible Earth imagery