Akapapa no te au Manamanata

“Kua iki au i te akamutu i te kai avaava no te oraanga o taku pepe ou. No reira kua tamou au i tetai tataanga e ‘Kare e Kai Avaava’ ki roto i to matou are. E tai ora i muri mai, kua kaki maata au i te nikotini te aere viviki mai anga mei te tunami rai, e kua tutungi au i tetai avaava.”​—Yoshimitsu, Tiapani.

MEI tei tupu kia Yoshimitsu, e tupu ana te au manamanata no te akamutu anga i te kai avaava. Tei maata atu, te akaari maira tetai au apii e vaitata atu ki te 90 patene o te aronga kua kai avaava akaou. No reira, me te tauta ra koe i te akamutu, ka puapingaia koe me papa koe no te au manamanata. Eaa te au manamanata e matauia ana i te kite?

Kaki maataanga i te nikotini: E tupu maata ana teia i roto i te toru ra i muri mai i te kai anga i taau avaava openga, i muri ake i te rua o te epetoma. I te reira tuatau “e tupu mai ana te inangaro; kare ra e tupu putuputu ana,” i tuatua ai tetai tangata tei kai avaava ana. Noatu e kua pati te au mataiti, ka tupu poitirere mai te inangaro i te kai avaava. Me koia ia, auraka e rapurapu i te rave i te reira. E tiaki e rima miniti me kore i runga atu, ka ngaro i reira te inangaro.

Au tu kino ka tupu mai: Te akamataanga, e ngata i te au tangata i te ara ua me kore i te akamanako meitaki, e penei ka matu mai. Ka kite katoa mai ratou i te mamae, te mangio, te pata ou, e te maremare, pera katoa te taui anga o te au tu no te akakoromaki kore, viviki ua i te riri, me kore te taitaia. Inara, te maataanga o te au kino ka tupu mai, ka ngaro atu i roto i te a ki te ono epetoma.

I roto i teia tuatau kino, te vai ra tetai au ravenga tau ka rauka ia koe i te rave. Ei akaraanga:

● Kia rava te moe.

● Inu maata i te vai me kore te vai venevene. Kai i te au kai meitaki.

● Akamatutu i te kopapa.

● Akaaea oonu, e te akamanako anga e te akaki ra koe i toou ate mama ki te reva ma.

Akatupu akaou i te inangaro: Ko teia te au angaanga me kore te au manako te ka akatupu akaou mai i te inangaro i te kai avaava. Ei akatauanga, penei e kai avaava ana koe me inu koe i te kava. Me koia ia, me akamutu koe i te kai avaava, auraka e inu maata i te kava. I te au tuatau i muri mai, ka mataora koe i te inu marie i taau kava.

Te tuatuaia ra e, ka vai ua rai te manako kaki avaava no tetai tuatau i muri roa ake me kare e nikotini i roto i toou kopapa. “E 19 mataiti i muri mai i te akamutuanga,” kua akakite a Torben, tei taikuia i mua akenei e, “te timataia nei rai au i te kai avaava i te tuatau inu kaope.” Inara, mei tei matauia, e akatupu ana tetai angaanga kia manako atu i te kai avaava, kare ra e roa ka iti mai e ka ngaro atu tona ririnui.

Tuke rai te turanga o te inu kava. E tika rai, ia koe e tauta ra i te akamutu i te kai avaava, ka anoanoia koe kia akakore i te kai kava e kia kopae i te au ngai kai kava, no te mea e maata mai ana te inangaro i te kai avaava i te tuatau e inu kava ra te au tangata. Eaa ra te tumu?

● Noatu e meangiti ua te kava ka maata atu te kaki i te nikotini.

● E o putuputu mai ana te kai avaava me inuinu kapiti.

 ● E akakino ana te kava i te manako meitaki e te manako tau. Te tika ua ra te tuatua a te Pipiria e: ‘Te riro ke ra te ngakau i te wina.’​—Hosea 4:11.

Au pirianga oa: E iki meitaki. Ei akatauanga, kopae i te pirianga oa puapinga kore ki te au tangata kai avaava me kore te ka pati mai ia koe kia kai avaava. E akatakake katoa mai mei te aronga te tamanamanata ra i taau tauta anga kia akamutu, penei na te tatiaeae anga ia koe no runga i te reira.

Au manako ngakau: I roto i tetai apii, vaitata rai mei tetai rua i roto i te toru o te aronga tei kai avaava akaou, kua taitaia me kore kua riri i mua ua ake ka kai akaou ei i te reira. Me tupu akaou mai te manako inangaro i te kai avaava, e rave i tetai apinga ke​—na te inu vai anga, kai kamu, me kore aere ori aere. E akamanako ua rai i te au manako papu, na te pure anga ki te Atua me kore te tatau anga i tetai au kapi o te Pipiria.​—Salamo 19:14.

Kopae i te Kimi Kotoenga

● Ka rave ua au e tai puipui anga.

Tikaanga tikai: E tai puipui anga i te avaava, e 50 patene o te nikotini te ka akamerengoia i roto i te roro no tetai toru ora. Ka akamaata atu i te kaki anga i te kai avaava.

● E tauturu ana te kai avaava iaku i te akakoromaki i te tu taitaia.

 Tikaanga tikai: Te akaari maira tetai au apii e, e akamaata ana te nikotini i te au tu taitaia. Ko tetai ua atu akamaru anga i te taitaia penei maataanga o te taime no te kore i kai avaava.

● Roa toku kai avaava anga kare e rauka i te akamutu.

Tikaanga tikai: Ka akaiti te tu tukutuku ua i te maroiroi. Te tuatua ra te Pipiria e: “Kia potopoto to aʼo i te rā i eke ei ra, kua iti roa toou maroiroi.” (Maseli 24:10) Auraka e manako puapinga kore ua. Ka autu tetai te inangaro tikai ra i te akamutu e te aru ra i te au kaveinga tau, mei te aronga rai tei taikuia i roto i teia makatini.

● Maata rava te au tu kino e tupu nei kiaku.

Tikaanga tikai: E tika rai, e pakari tikai te au tu kino ka tupu mai, inara ka iti mai te reira no tetai nga epetoma. Akatinamou ki runga i taau i akakoro! Me inangaro akaou i te kai avaava i muri ake i tetai au marama me kore i tetai au mataiti, ka ngaro katoa atu te reira i tetai nga miniti​—me kare koe e tutungi i te avaava.

● E maki manako toku.

Tikaanga tikai: Me te rapakauia ra koe no te maki manako, mei te tu taitaia, e pati ki toou taote kia tauturu mai ia koe kia akamutu i te kai avaava. Penei ka inangaro aia i te tauturu ia koe na te tauianga i toou rapakau anga, no te akameitaki mai anga i te ka tupu no taau ikianga no toou maki me kore no runga i te au vairakau e kai ra koe.

● Me kai avaava akaou au, ka manako au e kua puapinga kore au.

Tikaanga tikai: Me paruparu koe e kua kai i te avaava​—mei te maataanga o te tangata tei tauta ana i te akamutu i te kai avaava—​kare toou turanga i te mea puapinga kore. E akamaroiroi e e tauta ua atu rai. Me paruparu akaou koe, kare te aiteanga e kua puapinga kore koe. E puapinga kore te akaparuparu ua anga. No reira e tauta ua atu rai. Me tae ki te openga ka autu koe!

E akamanako ana i tei tupu kia Romualdo, tei kai avaava ana e 26 mataiti e kua akamutu i te kai avaava tere atu i te 30 mataiti. “Kare e rauka iaku i te tare eia taime i toku kai avaava akaou anga,” i tata ei aia. “I te au taime ravarai, kua maromaroa au, mei te mea rai e kua puapinga kore au. Inara, te iki papu tikai anga au kia rauka tetai pirianga meitaki ki te Atua ko Iehova e te pati putuputu anga no tana tauturu na roto i te pure, kua rauka iaku i te akamutu takiri i te kai avaava.”

I roto i te atikara openga o teia au papaanga atikara, ka akamanako tatou i tetai atu au manako tau te ka tauturu ia koe kia riro mai ei tangata mataora tei akamutu i te kai avaava.

[Pia/​Tutu i te kapi 7]

KINO TIKAI I TE AU TU RAVARAI

Te taangaangaia nei te avaava i roto i te au tu e manganui. Te oko katoaia nei tetai au avaava i roto i te au are toa oko apinga akamatutu e te are toa vairakau natura. Noatu ra, “e kino tikai te au tu avaava ravarai,” i karanga ai te World Health Organization. Ka tupu mai te mate mei te au tu maki no te kai avaava, mei te cancer e te maki pukuatu. Ka takino te au mama kai avaava i ta ratou au pepe kare i anauia ake. I roto i teaa au tu e taangaangaia ana te au avaava?

Te au bidi: E taangaangaia ana teia au avaava meangiti, tei rora rimaia ki te pepa avaava i roto i te au enua o Asia. Maata atu te au ta, nikotini, e te gas poitini, i roto i te au bidi i to te au avaava ua nei.

Avaava mamaata: E au ungaunga avaava teia tei rora pipiriia ki roto i te au rau avaava me kore ki roto i te au pepa avaava. E na roto ana te nikotini i te vaa mei te au avaava mamaata kavangu, tei akaaiteia ki te au avaava kava kava, noatu e kare te avaava mamaata i tutungiia.

Te au kretek, me kore au avaava clove: E 60 patene avaava e e 40 patene clove i roto i teia au apinga. E maata atu te ta, te nikotini, e te gas poitini i roto i reira i to te au avaava ua nei.

Au paipa avaava: Aiteite ua te kino o te paipa puipui avaava e te kai avaava, no te mea aiteite ua te maki cancer e tetai atu au maki ta teia nga tu kai avaava ka akatupu ki te au tangata.

Avaava kare e auai: Te kapiti maira teia i te ngaungau anga i te avaava, te akaaea anga ki roto, e te taangaanga anga i te gutkha i Apatonga Itinga o Asia. E ngoteia ana te nikotini na roto i te vaa ki roto i te ara toto. Ko te aronga e kai ana i te au avaava kare e auai, e kino atu te reira i tetai atu au avaava.

Au paipa vai avaava (te au bong, hookah, narghile, shisha): Ma teia au apinga nei, ka na roto mai te auai avaava i te vai i mua ake ka akaeaia ai. Noatu ra, kare teia e akaiti mai i te poitini, pera katoa te au mea te akatupu ra i te cancer, te ka aere na roto i te ate mama.

[Pia/​Tutu i te kapi 8]

TAUTURU I TETAI KE KIA AKAMUTU

● E manako papu. E meitaki atu i te akapaapaa e te akameitaki atu i to te kopekope anga e te akoako anga. E meitaki atu i te karanga e “I toku manako ka rauka ia koe i te rave i te reira me tauta akaou koe” i to te karanga anga e “Kua puapinga kore akaou koe!”

● Akakore atu i tana e rave ra. Tauta pakari i te akakore atu i te riri o tera tangata e akaari maira kia koe e tauta ra i te akamutu. E tuatua i te au tuatua meitaki mei teia rai, “Kua kite au e e mea ngata teia, inara rekareka tikai au e te rave nei koe i te reira.” Auraka rava e tuatua e, “Reka atu au ia koe i te taime e kai avaava ra koe!”

● Kia riro ei oa mou. Te akakite ra te Pipiria e: “E aroa tetai oa mou ra i te au tuatau katoa, e e taeake tei anauia maira i te tuatau tumatetenga.” (Maseli 17:17, NW) Ae, e akakoromaki e e akaari i te aroa “i te au tuatau katoa” ki te tangata te tauta ra i te akamutu​—noatu eaa te ora me kore te tu o te tangata.