Neke ki te tumu manako rikiriki

Neke ki te ngai o te au tumu tuatua

Maki Gout—Na Teaa i Akatupu, e te Kino ka Tupu

Maki Gout—Na Teaa i Akatupu, e te Kino ka Tupu

Maki Gout​—Na Teaa i Akatupu, e te Kino ka Tupu

KO TE maki gout tetai tu rumatiki kino rava atu tei matauia, e te tengatenga i tona mamae. “Me kare e rauka i te kopapa i te taangaanga meitaki i te kemikara tei karangaia e e uric acid, ka riro mai ei maki gout,” i karanga ai te puka Arthritis. Tetai, “taka meitaki ua i te kite e na teaa teia maki i akatupu​—na te uric acid kua katukatu i roto i te vai o te paupauanga . . . , roto tikai i te nui vaevae.”

E otaota te uric acid e na roto ra i te toto, e i tupu mai teia na roto i te au apinga tei karangaia e e purine. Me putunga te uric acid, no te kore e pou meitaki ana te mimi ki vao, ka akatokatoka te reira, e ka patiatia mei te nira te tu i te ope roa o te nui vaevae, e ka tupu katoa rai te reira i roto i te au paupaunga ke. Penei ka akamura te paupauanga e ka akaea, vera, e te mamae tengatenga. * “Me amiri uaia atu, e apinga tikai te mamae patiatia,” i karanga ai tetai tangata tei tuia ko Alfred te ingoa.

“Me kare e vairakauia, tetai taime ka taeria mei te okotai epetoma te mamae anga,” i akakite ei tetai tataanga na te Arthritis Australia. “Penei kare e mamae akaou no tetai au marama me kore au mataiti. Me kare te gout e akono meitakiia, penei ka poto mai te tuatau mei tetai mamaeanga ki tetai, [e penei] ka pakari kino rava atu e oti ka takino takiriia te au paupaunga. Tetai au taime, ka riro mai te gout ei maki tinamou.”

Ka rauka ua i te vairakau i te gout. E taangaangaia ana te vairakau kare e steroid i roto, kia kore e akaea e e akamura, me ka oki akaou e me pakari kino, e vairakauia ana ki te allopurinol, ei paruru kia kore e putunga te uric acid i roto. Ka rauka ainei te paruru i te gout kia kore e oki akaou mai? Penei paa, me kua kite te tangata e eaa te au kino ka akatupu mai i te reira.

Au Kino te ka Akatupu Akaou Mai i te Reira

Te au tumu kino maata, ko te mataiti, me e vaine me e tane, e me e uanga gout to te tangata tei tuia. Akakite tetai aronga mana e, tere atu i te 50 patene o te aronga i tuia, e uanga maki gout to ratou. “Kua tuia toku papa e te papa ruau e te gout,” i karanga ai Alfred, tei taikuia i mua ake. E tetai, ko te au tane te mea maata e tuia ana e te gout, mei te 40 ki te 50 mataiti. Maata atu te tane e tuia ana i to te au vaine kare e tu putuputu ana i teia maki, i mua ake ka motu ei to ratou riu.

Matu e te akakore kai: Akakite te Encyclopedia of Human Nutrition e: “I te akaraanga, kare te akaaere anga i te gout na roto i te kai e akamou akaou ana ki runga i te arai anga i te au kai e maata te kemikara purine i roto, mari ra i te rapakau meitaki anga i te au maki e piri atura ki te gout: te matu kino, te maki kare e rauka i te kopapa i te taangaanga i te insulin, e te dyslipidemia,” e vaito tuke ake rai teia no te au mea mei te cholesterol i roto i te toto.

Inara, karanga tetai au taote karape e kia akaiti mai i te kai e maata te purine i roto, mei te apinga akaopue, tetai au katiri ika, e te au kiko manu muramura tukeke. *

Apinga inu: Me inu maataia te kava ka ngata i te kopapa i te tama i te uric acid.

Tetai au maki: Karanga te Mayo Clinic i Marike e, ka riro tetai au maki ke mai ei akatupu i te gout, kapiti mai te reira i te “toto kake kare i rapakauia, te toto vene, te vaito teitei o te matu e te cholesterol i roto i te toto, e te au ara toto metua kua oiti mai.” E pirianga katoa to te gout ki “te maki poitirere ua, maki kino maata, te u, ketaketa te paupaunga no te kare e akaorioriia ana,” pera katoa te maki pukuatu, koia oki ko te maki kidney. Te taka meitaki ra e ko te nui vaevae te ngai e tuia ana e te gout no te mea kare e maata ana te toto e aere ana ki reira e te maana kore​—ko te nga mea teia e akaputunga ana i te uric acid ki reira.

Vairakau: Te au apinga e akamaata atu ana i te kino, te kapiti maira i te ua mimi e thiazide (e au vairakau ka mimimimi te tangata, e taangaangaia ana no te toto kake), e aspirin, au vairakau no te aronga kua transplant ia tetai mero o ratou, kia kore te kopapa e kopae i te vairakau, e te au vairakau no te kemoterapi.

E Rima Ravenga ei Paruru Kia Kore e Tupu Akaou

No te mea e pirianga to te gout ki te au tu o te oraanga, penei ka tauturu teia au manako i te aronga tei tuia, kia akaiti mai i te au mea te ka akatupu akaou mai i te reira. *

1. No te mea kare e rauka ana i te kopapa i te taangaanga meitaki i te uric acid, e mea tau no te aronga i tuia, kia akono meitaki i to ratou paunu e kia akaiti mai i te au kai matu. Tetai, me teiaa roa te paunu, ka ngata i te au paupaunga i te apai i te kopapa.

2. Kia matakite eiaa e akakore viviki ua i te kai kia topa viviki te paunu, te ka riro ei akakake i te vaito o te uric acid i roto i te toto.

3. Kopae i te kai maata te kiko manu, no te porotini i roto. Karanga tetai aronga e e 170 karama kiko manu kare e matu i te ra, kapiti mai te moa e te ika.

4. Kia tau ua taau kava ka inu. Me mamae toou gout, penei eiaa e inu i te kava.

5. Inu maata i te vai. Ka tauturu teia i te kairo i te uric acid e te titiri mai i te reira ki vao. *

Te akamaara maira te au ravenga i runga ake kia tatou, i te akauenga a te Pipiria kia “akono meitaki” eiaa e “inu ua i te wina.” (1 Timoteo 3:2, 8, 11) Kia papu ia tatou e kua kite Tei Anga mai ia tatou eaa te mea meitaki no tatou.

[Au Tataanga Rikiriki i Raro]

^ para. 3 Penei ka tupu mai tetai au tu me putunga te katukatu miti i roto i te paupaunga, i te ope tikai o te ivi. Karangaia teia tu gout e, e “pseudogout,” e tuke rai te reira, penei e vairakau ke te ka inangaroia.

^ para. 9 Karanga tetai atikara i roto i te Australian Doctor, e kare te kai anga i te mushroom e te au vetitaporo e maata te purine i roto mei te bean, lentil, pi, pinapi, e te cauliflower, “e akaari mai ana e e pirianga to te reira ki te maki gout.”

^ para. 14 Kare teia atikara i akakoroia ei puka na te taote. Penei e tukeke te rapakauanga ka anoanoia no te aronga i tuia. Eiaa katoa aia e akamutu i te kai i tona vairakau me kore e akatuke takiri i tana kai ma te kore e ui ki te taote.

^ para. 19 Akatumuia teia akakiteanga ki runga i ta te Mayo Foundation for Medical Education and Research i akakite mai.

[Au Tutu i te kapi 24]

(No runga i teia, akara i te puka)

Paupaunga akamuramura

Vai i roto i te kau o te paupaunga

[Tutu]

Putunga katukatu uric acid