Neke ki te tumu manako rikiriki

Neke ki te ngai o te au tumu tuatua

Na te taui anga i te au gene o te tangata, kua tupu ainei te oraanga roa?

Kimikimi Anga i Tetai Oraanga Roa

Kimikimi Anga i Tetai Oraanga Roa

“Kua kite au i te angaanga i akonoia e te Atua na te tamariki a te tangata nei, kia tauta rai ratou i te reira. Kua akamanea aia i te au mea katoa i te tuatau tikai ra, e kua tuku aia i te manako i to teianei ao ki roto i to ratou ngakau.”Koheleta 3:10, 11.

TE AKAKITE tikai ra teia au tuatua taito a te Ariki ko Solomona i te turanga o te tangata no te oraanga. Penei no te poto i te oraanga, e ka tupu ua te mate, kua kimi ana te tangata i tetai oraanga meitaki atu. E manganui te au tuatua enua e te au tua taito o te tangata tei kimi ravenga no te akaroa i te oraanga.

Ei akaraanga, ko te ariki Sumeria, ko Gilgamesh. E maata te au pee tei akakite i tona oraanga. Kua akakiteia tetai i roto i te Pee a Gilgamesh, tei tamanakoia e kua teretere atu aia no te kimikimi i tetai oraanga kia kore aia e mate. Kare aia i autu ana i tana kimikimi anga.

E tangata kimi rapakau o te tuatau taito i roto i tona laboratory

I te ā anere mataiti M.T.N., kua tauta te aronga kimi rapakau o Tinito i te maani i “tetai vairakau” tei irinakiia e ka akaroa i te oraanga. Kua maani katoa ratou i tetai vairakau tei kairoia ki te mercury. Kua tamanakoia e e maata te au tutara Tinito tei matemate i teia vairakau. I Europa i te tuatau taito, kua tamata tetai aronga kimi rapakau i te maani i te koro ei kai, kia akaroa atu i te oraanga o te tangata.

I teia tuatau, te kimikimi nei te aronga apii i te au mea ora e te aronga apii i te gene, i te tumu i ruaine ei tatou. Mei te kimikimi anga i te “vairakau no te ora,” te akapapu maira ta ratou kimikimi anga e te kimi ravenga nei rai te tangata, kia kore ratou e ruaine e kia kore e mate. Inara eaa tei rauka mai mei teia au kimikimi anga.

KUA TUKU TE ATUA I “TE MANAKO I TO TEIANEI AO KI ROTO I TO RATOU NGAKAU.”—KOHELETA 3:10, 11

KIMIKIMI ANGA I TE AU TUMU I RUAINE EI TATOU

E 300 tuma au manako o te aronga taieni tei apii i te cell, tei akamārama i te tumu i ruaine ei tatou e i mate ei. I te au mataiti i ou ake nei, kua rauka i te aronga taieni i te akaroa atu i te oraanga o te au manu e te au cell o te tangata. Kua riro teia ei akakeu i tetai aronga puapinga kia tutaki i te au kimikimi anga i “te tumu i mate” ei tatou. Eaa ta ratou i kite mai?

Tauta anga i te akaroa i te oraanga. Irinaki tetai aronga apii i te au mea ora, e ko tetai tumu i ruaine ei te tangata, no te au telomere, koia oki te tuanga openga o te au chromosome. Ka paruru te au telomere i te au akakite anga a te gene i roto i te au cell, ia ratou e uua maira. Inara me uua mai te au cell, ka poto atu te roa o te telomere. I te openga, me akamutu te au cell i te uua, ka akamata te oraanga ruaine.

Ko Elizabeth Blackburn, e vaine tei re i te 2009 Nobel Prize, kua kitea mai e ïa e tona pupu, tetai enzyme te ka taroaroa i te tapoto anga o te au telomere, te ka akamarie i te tupuanga ruaine o te cell. Inara, kua akakite mai ta ratou ripoti e kare te au telomere “e akaroa i te oraanga—e kare te reira e akaroa atu i te oraanga tangata.”

Ko te akapapa akaou anga i te cell tetai ravenga no te tapupu i te oraanga ruaine. Me ruaine to tatou au cell e kare e uua akaou mai, penei ka tuku ratou i te au akakite anga tarevake ki te au cell paruru, te akatupu anga i te akaea, te mamae kino, e te maki. I ou ake nei, kua akapapa akaou te aronga taieni o Varani i te au cell o te aronga ruaine, mei te 100 tuma mataiti. Akakite te akatere o te pupu kimikimi anga ko te Tangata Kite ko Jean-Marc Lemaître e, kua akaari mai ta ratou kimikimi anga e ka “rauka te oraanga ruaine i te tauiia” i roto i te au cell.

KA RAUKA AINEI I TE KITE TAIENI I TE AKAROA I TO TATOU ORAANGA?

Kare te katoa anga o te aronga taieni i akatika ana e ka rauka i te au vairakau i te akaroa atu i te oraanga o te tangata. E tika, kua roa rai te oraanga o tetai au tangata mei te 19 anere mataiti mai. Inara, te tumu, no te oraanga mā, no te au vairakau paruru e te rapakau i te maki kino. Irinaki tetai aronga apii i te gene e kua kotingaia rai te oraanga o te tangata.

Mei te 3,500 mataiti i topa, akakite te tata Pipiria ko Mose e: “Te au rā o to matou au mataiti, e itu ïa ngauru i te mataiti; e kia tae ki te varu i te ngauru i te mataiti i te maroiroi, e riro ra taua maroiroi ra ei roiroi e ei taitaia anga; kare oki e mamia, motu ke atura, rere atura matou.” (Salamo 90:10) Noatu ta te tangata tautaanga no te akaroa i te oraanga, te vai nei rai te oraanga mei ta Mose i akakite.

I tetai tua, te ora ra te kina muramura e te kaʼi e 200 tuma mataiti te roa, e te au tumu rakau tekoia, e tauatini ua atu mataiti te roa. Me akaaite tatou i to tatou oraanga ki teia e tetai atu au mea ora, ‘Ko teia ua ainei te oraanga e 70 me kore e 80 mataiti?’