Neke ki te tumu manako rikiriki

Neke ki te ngai o te au tumu tuatua

Mataku Ana Au i te Mate

Mataku Ana Au i te Mate

Mataku Ana Au i te Mate

Akakiteia e Piero Gatti

KUA maata ua mai te aruru. Aru mai te au tangianga te akamatakite anga i te au tangata kia pipini. E kua aruru mai te au pomu e tetai aruru anga maata tei takino a roto i te taringa.

Ko Milan i Itaria taua ngai ra i te mataiti 1943/1944. Ei tangata vaeau mapu, kua ota putuputuia au kia koikoi mai i te toenga o te au kopapa i raro ake i te au are pomuia, tei piritiaia te au tangata, kua veruveru te au kopapa e kare i kiteaia e koai ma ratou. Kare ko te mate ua o tetai ke taku i kite ana. Vaitata au i te mate i tetai taime. Kua pure au i taua au atianga te taputou anga ki te Atua e me ora mai au, ka rave au i tona anoano.

Akakore Anga i Toku Mataku no te Mate

Kua mamaata mai au i tetai oire e 10 kiro mita te mamao i Como i Itaria, vaitata atu ki te kotinga o Tuiterani. Toku tamariki anga, kua kite mai au i te turanga mii e te mataku i te mate. Kua mate toku nga tuaine no te vuru Paniora. E i te mataiti 1930, e ono rai oku mataiti kua mate toku metua vaine ko Luigia. Toku tupu mai anga i roto i te Akonoanga Katorika, kua akono au i te ture a te akonoanga e te Oroa. Inara, tetai au mataiti i muri mai i roto i te ngai pakoti rouru, kare i roto i te are pure, kua ngaro toku mataku.

I te mataiti 1944, maata tei mate i te Tamaki II o te Ao. Ko au tetai i roto i te raungauru tauatini vaeau o Itaria tei oro atu ki Tuitareni te ngai kare e tamaki ana. Tae atu anga matou, kua apainaia matou ki te au puakapa akaruru anga. Kua tonoia atu au ki te puakapa vaitata atu ki Steinach, i te tua tokerau itinga o te enua. Kua orongaia mai tetai tuatau va no matou i reira. Kua inangaro tauturu te tangata pakoti rouru i Steinach no tetai tuatau poto ua. Kua noo au ki ko iaia e kua angaanga nana no tetai marama, inara kua riro te reira ei taui anga i toku oraanga.

Ko Adolfo Tellini tetai tangata e aere mai ana i te pakoti i tona rouru, e tangata Itaria e noo ana i Tuitareni. Koia tetai o te Au Kite o Iehova. Kare rava au i akarongo ana i teia pupu, e kare i te mea poitirere no te mea i te reira taime mei tetai 150 rai Au Kite i Itaria. Kua akakite mai a Adolfo i te au tuatua mou umere o te Pipiria, te au taputou anga no te au e ‘ka maata ua atu te ora.’ (Ioa. 10:10; Apo. 21:3, 4) Kua mataora tikai au i te karere e ka kore te tamaki e te mate a te tuatau ki mua. Toku oki anga ki te puakapa akaruru anga, kua akakite atu au i teia manakonakoanga ki tetai tangata mapu no Itaria ko Giuseppe Tubini, e kua mataora katoa aia. E atoro mai ana a Adolfo e tetai Au Kite ia matou i roto i te puakapa i tetai au taime.

Kua apai a Adolfo iaku ki Arbon, mei tetai 10 kiro mita te mamao mei ia Steinach, te rave ra tetai pupu meangiti o te Au Kite i te au uipaanga i te reo Itaria. Kua rekareka tikai au i taku i akarongo, e kua aere atu au ki reira i te epetoma tei aru mai. Muri mai, kua aere au ki tetai akaputuputuanga a te Au Kite i tetai are uipaanga i Zurich. Poitirere tikai au i te kite anga i te tutu akaariari o te au puakapa takore anga e akaari maira i te putunga kopapa mate. Kua kite mai au e e manganui te Au Kite i Tiamani tei tamateia no to ratou akarongo. I taua akaputuputuanga ra, kua aravei atu au ia Maria Pizzato. No tana au angaanga e rave ra ei Kite, kua akautungaia aia e 11 mataiti e te aronga mana o te Akaaerenga Pakari o Itaria.

Te akaoti anga te tamaki, kua oki atu au ki Itaria e kua piri atu ki te putuputuanga meangiti i Como. Kare e mako meitaki ana taku apii Pipiria, inara kua taka meitaki iaku te au apii puapinga o te tuatua mou. Tei roto katoa a Maria Pizzato i te reira putuputuanga. Kua tuatua mai aia i te anoano no te papetitoanga ei Kerititiano e kua pati mai iaku kia atoro atu ia Marcello Martinelli, e noo ra i Castione Andevenno, i te oire maata o Sondrio. E taeake akatainu akarongo mou a Marcello tei akautungaia e 11 mataiti e te akaaere tutara pakari. Kua na runga atu au i toku patikara takatakai e 80 kiro mita i te atoro atu iaia.

Kua taangaanga a Marcello i te Pipiria i te akamarama mai i te au umuumuanga no te papetitoanga, muri ake kua pure maua e kua aere atu ki te kauvai Adda no te papetito iaku. Ko Tepetema te mataiti 1946 te reira. E ra puapinga tikai te reira! Kua rekareka tikai au i taku ikianga kia tavini ia Iehova e kia rauka i teianei tetai manakonakoanga papu no te tuatau ki mua, e kia aiai akera, kare au i kite ana e kua takatakai au i toku patikara e 160 kiro mita te mamao i taua ra ra!

I roto ia Me mataiti 1947, i muri ua ake i te tamaki, kua raveia te akaputuputuanga mua i Milan, i Itaria. Mei tetai 700 tangata tei tae mai, kapiti mai te manganui tei takinokinoia ana e te Akaaerenga Pakari. Kua tupu mai tetai mea umere i teia akaputuputuanga. Kua oronga a Giuseppe Tubini, taku i tutu ana i ko i te puakapa akaruruanga, i te akoanga no te papetito—muri ake kua papetitoia aia!

I taua akaputuputuanga, kua mataora au i te aravei i te Taeake ko Nathan Knorr, no te Betela mai i Brooklyn. Kua akamaroiroi mai aia ia maua ko Giuseppe kia taangaanga i to maua oraanga i te tavini i te Atua. Kua iki au e ka angaanga tamou au i roto i te marama ka aru mai. Tae anga au ki te kainga, kua akakite au i taku ikianga ki toku pamiri, e kua tauta ratou i te akaparuparu mai iaku. Inara kua papu tikai toku manako. No reira e tai marama i muri mai, kua angaanga au i te Betela i Milan. E a mitinari e tavini ra i reira: ko Giuseppe (Joseph) Romano e tana vaine, ko Angelina; ko Carlo Benanti e tana vaine, ko Costanza. Kua piri mai te rima o te mema ko Giuseppe Tubini, e ko au te ono.

E tai marama iaku i Betela, kua ikiia au ei akaaere kotinga—te tangata Itaria mua i roto i te enua. Te rave ra te Taeake ko George Fredianelli, te mitinari mua tei aere mai mei Marike ki Itaria i te mataiti 1946, i te angaanga tutaka. Kua tereni aia iaku no tetai au epetoma, e oti kua aere atu au i te rave i teia ko au anake ua. Kua maara iaku e ko Faenza te putuputuanga mua i atoro ei au. Akamanako ana! Tae mai ki te reira taime, kare rava au i oronga ana i tetai akoanga ki tetai putuputuanga! Noatu rai, kua akamaroiroi au i te katoatoa e te au mapu kia akamanako i te rave i te angaanga orometua tamou. Muri mai, kua rauka i tetai o taua au mapu ra tetai au angaanga puapinga tikai i te ngai tutu anga i Itaria.

Kua akamata au i taku angaanga mataora ei akaaere tutaka. E oraanga maata te au tupuanga tapapa koreia, te akatanotano anga, akaaoanga, te mataora, e te maata te aroa no ko mai i te au taeake e te au tuaine akaperepere.

Tu o te Au Akonoanga i Itaria Muri ua Ake i te Tamaki

Ka akakite atu au i te turanga o te au akonoanga i Itaria i te reira tuatau. Te akaaere ra te Akonoanga Katorika ma te kore e akaaoanga. Noatu kua akatupuia tetai ture ou i te mataiti 1948, no te mataiti 1956 rava i takoreia ai te au ture a te Akaaerenga Pakari no te arai anga i te Au Kite i te tutu aere. No te au taomianga a te au orometua, kua tamanamanata putuputuia te au akaputuputuanga kotinga. Tetai taime ra kua puapinga kore te tauta anga a te au orometua, ko tei tupu i te mataiti 1948 i Sulmona, tetai taoni meangiti i Itaria.

Kua raveia te akaputuputuanga i roto i te ngai akaariari teata. I te popongi Tapati, kua rave a Giuseppe Romano i te akoanga, e ko au te tiamana. E maata tikai te au tangata i reira i taua tuatau ra. I tetai taime kare i taeria ake te 500 papuritia i te enua katoa, kua ki te ngai akaariari teata i te 2,000 tangata. I te openga o te akoanga kua rere mai tetai tangata mapu ki runga i te paata tei akaueia e te nga orometua i roto i te urupu tangata. Kua kapikipiki maata aia, kia akatupu i te tu kononinoni. Kua akakite atu au kiaia, “Me ka inangaro koe i te tuatua i tetai apinga, e tarau koe i tetai are uipaanga, e tuatua ai koe i taau ka inangaro i te tuatua.” Kare te au tangata i rekareka ana iaia e kua kapikipiki maata mai na runga ake i tona reo te akaari i to ratou tu mareka kore. No reira kua rere mai taua tangata ra ki raro e kua tangaro atu iaia.

Tukeke te ravenga teretere anga e te ngai moe anga i te reira tuatau. Kua aaere ua au i tetai taime mei tetai putuputuanga ki tetai, kua na runga i te patikara takatakai, e tetai bus piropiro tei ki i te tangata, me kore na runga i te rerue. Tetai taime, e moe ana au ki roto i te ngai vairanga kai a te manu me kore te pia vairanga apinga. Koi oti ua atura te tamaki, e e maata te iti tangata Itaria e putaua ra. E iti ua te au taeake e kare e maata ana ta ratou apinga. E meitaki tikai ra te angaanga a Iehova.

Tereni Anga i Gileada

I te mataiti 1950, kua patiia mai maua ko Giuseppe Tubini kia aere atu ki te pupu 16 o te apii mitinari o Gileada. Mei te akamataanga, kua kite mai au e ka ngata iaku te apii i te reo Papaa. Kua tauta pakari au i taku ka rauka, inara e ngata tikai. Ka tatau matou i te Pipiria katoa i te reo Papaa. E rauka ai teia, kare au e kaikai i te tuaero no te apiipii anga i te tatau maata. Kare i roa ana kua tae toku taime kia oronga i te akoanga. Maara nei iaku te tuatua a te tangata apii mei te mea rai e no nanai ua akenei, “E meitaki tikai taau akatutu anga e te oraora, inara ngata i te marama i taau tuatua Papaa!” Noatu rai teia, kua rauka iaku te akaoti meitaki i taku apii. Muri mai kua tuku akaouia atu maua ko Giuseppe ki Itaria. No te maata atu i te tereni anga, kua tukatau meitaki maua i te tavini i te au taeake.

I te mataiti 1955, kua akaipoipo au ia Lidia, tei oronga ana au i te akoanga no tona papetitoanga e itu mataiti i topa. E taeake akaperepere tona metua tane ko Domenico, tei tauturu ana e itu o tana au tamariki kia ariki i te tuatua mou noatu kua takinokinoia aia e te Akaaerenga Pakari a te kavamani e tei akatuikaaia ana no tetai toru mataiti. E maroiroi katoa a Lidia i roto i te tuatua mou. Kua na roto ana aia e toru akavaanga i mua ake ka rauka mai ei to matou tika anga kia tutu aere mei tera are ki tera are. E ono mataiti muri ake to maua akaipoipo anga, kua anau mai ta maua tama mua ko Beniamino. I te mataiti 1972 kua anau akaou mai tetai tamaiti na maua, ko Marco. Mataora tikai au e te tavini maroiroi nei raua e to raua pamiri ia Iehova.

Maroiroi ua Anga i Roto i te Angaanga a Iehova

Toku tuatau te tavini mataora anga i tetai ke, e maata toku au tupuanga kare e ngaropoinaia. Ei akaraanga, i te au mataiti 1980, kua tata toku metua tane ongai ki te peretiteni o Itaria i te reira taime, ko Sandro Pertini. Te tuatau o te Akaaerenga Pakari a te kavamani, kua tukuia atu raua ei tuikaa ki te airani o Ventotene, te ngai e tukuia ana te au enemi o taua akaaerenga ra. Kua pati toku metua tane ongai kia raveia tetai uiui anga, te akakoroanga kia tutu atu ki te peretiteni. Te akatikaia mai anga tana patianga, kua aru atu au iaia e kua ariki meitakiia mai maua—tei kare maua i matau ana. Kua ariki pumaana mai te peretiteni i toku metua ongai ma te takave anga iaia. E oti kua tuatua atu maua i to maua irinaki e kua oronga atu i tetai au puka nana.

I te mataiti 1991, muri ake i te 44 mataiti ei akaaere tutaka, kua akaoti au i te angaanga kotinga, te atoro anga i te au putuputuanga i Itaria. E a mataiti i muri mai, kua tavini au ei akaaere no te Are Akaputuputuanga e tae ua atu ki te tuatau i akamama mai ei au i taku angaanga no te kino o toku maki. Inara, kia akameitakiia a Iehova no tona tu aroa takinga meitaki, e te angaanga tamou nei rai au. Kua tauta maroiroi au i taku ka rauka i te tutu aere e te apii i te tuatua meitaki, e te rave nei rai au i tetai au apii Pipiria. Te akakite mai nei rai te au taeake e e “maata tikai” te oraora me oronga au i taku au akoanga. Te akameitaki nei au ia Iehova e te vai nei rai toku maroiroi noatu toku mataiti.

Toku mapu anga, maata tikai toku mataku, inara te kite tikai anga au i te Pipiria, kua rauka iaku te manakonakoanga papu no te oraanga mutu kore—“kia maata ua atu te ora,” mei ta Iesu i akakite. (Ioa. 10:10) Ko taku tera e tapapa atura ki mua​—te oraanga maata te au, te tu tinamou, te mataora, e te au akameitakianga e manganui no ko mai ia Iehova. Kia akangateiteiia Tei Anga aroa mai ia tatou, tei rauka ia tatou te tikaanga ngateitei i te akakitekite aere i tona ingoa.​—Sala. 83:18.

[Mapu i te kapi 22, 23]

(No runga i teia, akara i te puka)

TUITERANI

BERN

Zurich

Arbon

Steinach

ITARIA

ROMA

Como

Milan

Kauvai Adda

Castione Andevenno

Faenza

Sulmona

Ventotene

[Tutu i te kapi 22]

Aere anga ki Gileada

[Tutu i te kapi 22]

Maua ko Giuseppe i Gileada

[Tutu i te kapi 23]

To maua ra akaipoipo

[Tutu i te kapi 23]

I te pae ua rai taku vaine akaperepere iaku e 55 tuma mataiti