Neke ki te tumu manako rikiriki

Neke ki te ngai o te au tumu tuatua

Eaa ta te Vaine Tuanga i Roto i te Akakoroanga o Iehova?

Eaa ta te Vaine Tuanga i Roto i te Akakoroanga o Iehova?

“Kua tuku maira te Atu ra i te tuatua, e na tetai nuku tamaine maata i akakite.”—SALA. 68:11.

1, 2. (a) Eaa te au apinga aroa ta te Atua i oronga kia Adamu? (e) Eaa te tumu i oronga ai te Atua i tetai vaine na Adamu? (Akara i te tutu mua o teia atikara.)

E AKAKOROANGA to te Atua i anga ai aia i te enua nei. “Kua anga ra aia kia tangataia.” (Isa. 45:18) Kua anga te Atua i te tangata mua, ko Adamu ei tangata apa kore. Kua oronga a Iehova i tetai kainga manea nona, ko te aua i Edene, kua ki i te au pu rakau e te au animara. Inara e apinga tetai i ngere. Kua kite a Iehova i te reira e kua tuatua e: “Kare ïa e meitaki kia noo ua te tangata koia anake ra; e anga au i tetai tauturu tau nona.” Kua tamoe a Iehova ia Adamu e kua kiriti i tetai o tona ivi kaokao, “anga iora ei vaine.” Te āra anga mai a Adamu, kua rekareka tikai aia i te kite i tana vaine! Kua tuatua aia e: “I teianei e ivi teia no toku nei ivi, e kiko oki no toku nei kiko: ka tuatuaia aia e, E vaine, no te mea no roto aia i te tane i te rauka anga mai.”—Gene. 2:18-23.

2 E apinga aroa te vaine na te Atua kia Adamu. E tauturu apa kore te vaine no Adamu. Pera katoa, kua orongaia te tikaanga takake ki te vaine kia anau i te tamariki. Akakite te Pipiria e: “Tapa iorā Adamu i to tana vaine ra ingoa, ko Eva; no te mea, ko te metua vaine aia no te tangata ravarai.” (Gene. 3:20) Ei nga tokorua, ka akaki a Adamu raua ko Eva i te enua ki te au tangata apa kore. Ka rauka i to tatou nga metua mua e ta raua tamariki i te akariro i te ao katoa ei parataito e kia akono i te au mea ora.—Gene. 1:27, 28.

3. (a) Kia akamareka i te Atua, eaa ta Adamu raua ko Eva i anoanoia kia rave, inara eaa tei tupu? (e) Eaa te au uianga ta tatou ka uriuri?

3 Kia akamareka i te Atua, ka anoanoia a Adamu raua ko Eva kia akarongo e kia ariki i te turanga ngateitei o te Atua. (Gene. 2:15-17) Me vai tiratiratu raua ki te Atua, ka rauka ia raua te rave i te au mea pouroa ta te Atua i akakoro no raua. Te mea mii ra, kare a Adamu raua ko Eva i akarongo kia Iehova. Mari ra, kua akarongo raua kia Satani e kua ara i te Atua. (Gene. 3:1-6; Apo. 12:9) Akapeea teia tu akarongo kore i te akakino anga i te turanga o te au vaine? Eaa ta tetai au vaine tiratiratu i rave i te au tuatau i topa? Eaa te tumu ka kapikiia ai te au vaine Kerititiano i teia tuatau e ko te “nuku tamaine maata”?—Sala. 68:11.

AU KINO TEI TUPU NO TE AKARONGO KORE

4. Koai tei akaapaia no te ara a Adamu raua ko Eva?

4 Kua irinaki a Iehova e ka akakite a Adamu i te tumu i akarongo kore ei aia. Eaa ta Adamu kotoeanga? “Na te vaine taau i o mai ei tokorua noku ra, i oronga mai i to taua rakau kiaku ra, kai iora au.” (Gene. 3:12) Kare a Adamu i mii ana no tana i rave. Kua akaapa ra aia ia Eva, e ia Iehova katoa, ko Tei Anga i tana vaine. Noatu e kua ara a Adamu raua ko Eva, kua akaapa a Iehova ia Adamu no ta raua ikianga. Ko teia te tumu i tuatua ai te Pipiria e, “no te tangata okotai ra i o mai ei te kino i te ao nei, e no te kino oki te mate.”—Roma 5:12.

5. Eaa tei tupu i te tutaraanga te tangata ia ratou uaorai?

5 Kua māro a Satani ia Adamu raua ko Eva kia manako e kare raua e anoano ia Iehova ei Tutara no raua. Ko teia te tumu i tupu mai ei te uianga puapinga e koai tikai tei tau kia tutara i te tangata. Ei pau i teia uianga, kua akatika a Iehova i te tutaraanga a te tangata no tetai tuatau. Eaa tei tupu? E maata te kino ta te tangata i akatupu. I te anere mataiti i topa akenei, mei te 100,000,000 tangata i mate i roto i te au tamaki. Mei ta te Pipiria rai i akakite mai, “kare tei te tangata e aere nei, i te akono i tona uaorai takainga tapuae.” (Iere. 10:23) No reira te au Kerititiano mou i ariki ei ia Iehova ei Tutara no ratou.E tatau ia Maseli 3:5, 6.

6. I roto i tetai au enua, eaa tei tupu ki te au vaine e te au tamaine?

6 Kua takinokinoia te au tane e te au vaine i roto i teia ao tei tutaraia e Satani. (Kohe. 8:9; 1 Ioa. 5:19) Tera ra, ko te au vaine tei takinokino maataia atu. Ei akaraanga, takapini i teia ao, e tai vaine i roto i te vaine e toru kua takinokinoia e ta ratou uaorai au tane me kore au oa tane. Pera katoa i roto i tetai au enua, e puapinga atu te tamariki tamaroa. Eaa te tumu? No te mea, me mamaata mai ratou, ka rauka ia ratou te akono i to ratou au metua e na ratou e apai i te ingoa o te ngutuare tangata. I tetai au ngai, e manakoia ana e e puapinga kore te tamariki tamaine, e e titiri ana te au vaine nui i te pepe tamaine i mua ake ka anau ei.

7. Mei teaa rai te akamataanga ta te Atua i oronga no te au tane e te au vaine?

7 Kare roa a Iehova e mareka ana i te au kino e tupu ra ki te au vaine. E akono ana Aia i te au vaine ma te tu tau e te ngateitei. I to Iehova anga mai anga ia Eva, kare Aia i akariro iaia ei tuikaa na Adamu. E vaine apa kore aia e kua riro tona au tu e manganui ei tauturu meitaki i tana tane. No reira, te akaoti anga te Atua i te anga i te au mea ravarai, karanga te Pipiria e, “akara akera te Atua i te au mea katoa tana i anga, e i na, te meitaki roa ra.” (Gene. 1:31) E tika rai, e akamataanga meitaki tikai to Adamu raua ko Eva.

AU VAINE TEI TURUTURUIA E IEHOVA

8. (a) Eaa te tu o te maataanga o te tangata? (e) Koai ma ta Iehova i tauturu e i turuturu?

8 Muri mai i te meameaau i Edene, kua akarongo kore ua rai te tangata ia Iehova. I te au mataiti i topa, kua kino roa atu te tu o te tangata. Kare e ekoko e kua “tupu te kino maata” i teia tuatau, mei ta te Pipiria i totou. (2 Timo. 3:1-5) Noatu te tu kino o tetai au tangata, kua akarongo ua rai tetai au tane e te au vaine ki te au ture a te Atua e kua ariki Iaia ei Tutara no ratou. Kua irinaki ratou ia Iehova, e kua tauturu e kua turuturu Aia ia ratou.E tatau ia Salamo 71:5.

9. Eia tangata i ora mai i te Vaipuke, e no teaa ra?

9 I te tuatau o Noa, kua takore a Iehova i te aronga kino i roto i te Vaipuke. Kare i maata te tangata i ora mai. Me te ora ra te kopu tangata o Noa i taua tuatau ra, kua mate katoa ratou i roto i te Vaipuke. (Gene. 5:30) Inara ko te numero o te au vaine tei ora mai i te Vaipuke, aiteite ua ki te numero o te au tane. Ko tei ora mai: ko Noa, tana vaine, ta raua tamaroa e toru, e ta ratou au vaine. Kua ora mai ratou no te akarongo kia Iehova e te rave anga i tona anoano. Te au tangata pouroa e ora nei i teia tuatau, e uanga ratou no taua aronga tokovaru ta te Atua i tauturu e i paruru.—Gene. 7:7; 1 Pete. 3:20.

10. Eaa te tumu i tauturu ei e i paruru ei a Iehova i te au vaine a te au tane tiratiratu?

10 I te au mataiti i muri mai, kua tauturu e kua paruru katoa te Atua i te au vaine a te au pateriareka tiratiratu. Kare ratou i kopekope ana no te turanga o te oraanga, e kua akameitaki a Iehova ia ratou. (Iuda 16) Ko Sara tetai o taua au vaine ra. I te patiia anga aia kia akaruke i tona kainga manea i Ura e kia noo i roto i te au puakapa, kare aia i kopekope ana. Mari ra, kua “akarongo [aia] ia Aberahama, i te tuatua anga atu kiaia, E atu.” (1 Pete. 3:6) Akamanako katoa ia Rebeka, te vaine a Isaaka. E apinga aroa maata aia no ko mai ia Iehova. Kua akakite te Pipiria e e “vaine inangaro oki aia nana ra: e i pumaana akerā Isaaka i te matenga o tona metua vaine.” (Gene. 24:67) Teia tuatau, e tu mareka tikai to te iti tangata o Iehova no te au vaine tiratiratu e manganui i roto i te putuputuanga mei ia Sara e Rebeka rai.

11. Akapeea tetai nga vaine akaanau Iseraela i te akaari anga i te tu ngakau toa?

11 I te ngati Iseraela e noo tuikaa ra i Aiphiti, kua tupu ratou e kua riro mai ei iti tangata maatamaata. Kua akaue a Pharao kia tamate pouroaia te au pepe tamaroa Iseraela. E rua nga vaine Iseraela i te akara anga, e nga pu no te au vaine akaanau, ko Sipera e Pua to raua ingoa. No te mea kua mataku raua ia Iehova, kare ia Pharao, e tu ngakau toa tikai to teia nga vaine akaanau e kua patoi i te akauenga a Pharao; kare i tamate i te au pepe tamaroa. Muri mai, kua akameitaki a Iehova ia raua na te oronga anga i to raua uaorai ngutuare tangata.—Exo. 1:15-21.

12. Eaa te mea umere no runga ia Debora raua ko Iaela?

12 I te tuatau e tutara ra te au akava i Iseraela, kua iki te Atua i tetai vaine ko Debora tona ingoa ei peroveta vaine. Kua akamaroiroi a Debora i te Akava ko Baraka e kua tauturu i te ngati Iseraela kia akavi i to ratou au enemi. Kua totou a Debora e ka akangateiteiia tetai vaine, kare a Baraka, no te akavi i te ngati Kanaana. Kua akaviia teia au enemi i te tamate anga a Iaela ia Sisera, te rangatira vaeau o Kanaana. Tetai katoa, kare a Iaela i te vaine Iseraela.—Aka. 4:4-9, 17-22.

13. Eaa ta te Pipiria e akakite maira kia tatou no runga ia Abigaila?

13 Akamanako katoa i te vaine akarongo mou ko Abigaila tei noo ana mei te 1,100 mataiti M.T.N. Akakite te Pipiria e e vaine manako meitaki aia, inara ko tana tane ko Nabala, e tangata kino e te neneva. (1 Samu. 25:2, 3, 25) No te mea kua paruru a Davida i te au tangata o Nabala, kua tono a Davida i tona au tavini ki ko ia Nabala i te pati i tetai kai. Tera ra, “kua kauvae aia ia ratou” e kare a Nabala apinga i oronga atu na ratou. Kua riri a Davida e kua parani i te tamate ia Nabala e tona au tangata. Tera ra, i te akakiteia anga kia Abigaila e eaa ta Nabala i rave, kua apai atu aia i te kai e te au apinga aroa na Davida. No te tu pakari o Abigaila, kare a Davida i tamate ana ia Nabala. (1 Samu. 25:8-18) Muri mai, kua karanga a Davida kia Abigaila e: “Kia akameitakiia te Atua o Iseraela ko Iehova, ko tei tono mai ia koe i teianei rā kia aravei mai koe iaku!” (1 Samu. 25:32) Muri ake i te matenga o Nabala, kua akaipoipo a Davida ia Abigaila.—1 Samu. 25:37-42.

14. Eaa te angaanga ta te au tamaine a Saluma i rave, e akapeea te au vaine Kerititiano i te rave anga i tetai angaanga aiteitei i teia tuatau?

14 I te takore anga a Babulonia ia Ierusalema e te iero i te mataiti 607 M.T.N., maata tikai te au tane, te au vaine, e te tamariki i mate. I te mataiti 455 M.T.N., kua akatu akaouia te au patu o Ierusalema i raro ake i te aratakianga a Nehemia. Ko te au tamaine a Saluma tetai au tauturu i roto i taua angaanga patuanga ra. To ratou metua tane ko “te tutara o tetai pae Ierusalema.” (Nehe. 3:12) Inara mataora tikai te au tamaine a Saluma i te rave i teia angaanga akaaka ua. I teia tuatau, te akamaara ra teia kia tatou i te au vaine Kerititiano e manganui e rave ra i te angaanga patuanga takapini i teia ao!

AU VAINE MATAKU I TE ATUA I TE ANERE MATAITI MUA

15. Eaa te tikaanga takake ta Iehova i oronga kia Maria?

15 Kua oronga a Iehova i te tikaanga takake ki te au vaine i roto i Tana angaanga. Tetai o taua au vaine ra, ko te paretenia ko Maria. I te tuatau i momokoia ai aia kia Iosepha, kua nui a Maria i te vaerua tapu o Iehova. Eaa te Atua i iki ei ia Maria kia riro ei metua vaine no Iesu? Kare e ekoko e no tona au tu memeitaki tei anoanoia kia utuutu i tana tamaiti apa kore. E tikaanga ngateitei tikai kia riro ei metua vaine no te tangata maata rava atu tei ora ana i te enua nei!—Mata. 1:18-25.

16. Akapeea a Iesu i te akono atu anga i te au vaine? Oronga mai i tetai akaraanga.

16 E tu takinga meitaki to Iesu ki te au vaine. Ei akaraanga, akamanako ana i te vaine e “raungauru ma rua akera ona mataiti, i te mate ua anga i te atekeria.” Kua amiri aia i te kakau o Iesu e kua ora tona maki. Kua riri ainei a Iesu iaia? Kare. Kua akaari aia i te tu takinga meitaki e kua tuatua atu e: “E taku tamaine, kua ora koe i toou akarongo, ka aere koe ma te au, e ma te ora i to maki.”—Mare. 5:25-34.

17. Eaa tei tupu i te ra Penetekote i te mataiti 33 T.N.?

17 Ko tetai au vaine tei riro ei au pipi na Iesu, kua tavini iaia e tana au apotetoro. (Luka 8:1-3) E ia Penetekote mataiti 33 T.N., kua riringiia te vaerua tapu o te Atua na roto i tetai tu umere tikai ki runga i tetai 120 tane e te vaine. (E tatau ia Angaanga 2:1-4.) Kua totouia taua tupuanga ra i te na ko anga a Iehova e: “E riringi atu au i toku Vaerua ki rungao i te tangata ravarai; e na ta kotou au tamariki tamaroa e ta kotou au tamaine e totou mai; . . . E riringi atu au i taku Vaerua ki rungao i te au tavini tane e te au tavini vaine.” (Ioela 2:28, 29) Kua akaari te temeio i te ra o te Penetekote e kua mareka a Iehova i te au vaine e te au tane tei riro mai e ko “te Iseraela o te Atua.” (Gala. 3:28; 6:15, 16) Ko te au tamaine toko a na Philipa, e tangata tutu evangeria, tetai o te au vaine Kerititiano tei rave i te angaanga orometua i te anere mataiti mua.—Anga. 21:8, 9.

“TETAI NUKU TAMAINE MAATA”

18, 19. (a) Eaa te tikaanga ta te Atua i oronga ki te au tane e te au vaine? (e) Akapeea te tata taramo i te taiku anga i te au vaine tei tutu aere i te tuatua meitaki?

18 I te openga o te au mataiti 1800, kua inangaro tetai au tane e te au vaine i te tuatua mou Pipiria. Na ratou i akamata i te tutu aere i te karere a Iesu e kua riro ratou ei tuanga no te akatupu i te totou a Iesu e: “E tutu aereia te evangelia o te basileia nei, e kako rava ake te ao katoa nei; ei kite no te pa enua ravarai; ko te openga iora ïa i reira ra.”—Mata. 24:14.

19 Kua riro mai te pupu meangiti o te Aronga Apii Pipiria ei pupu maata, mei te 8,000,000 Au Kite o Iehova i teia tuatau. Kapiti mai, e 11,000,000 tuma aronga ke tei tae mai ki te Akamaaraanga i te matenga o Iesu. Te maataanga ia ratou e au vaine. Pera katoa, e 1,000,000 tuma Au Kite i roto i te angaanga tavinianga tamou. I roto i te maataanga o te au enua, te maataanga i teia aronga e au vaine. Kua oronga a Iehova i te tikaanga ki te au vaine kia riro ei mata nona. No reira kua akatupuia te tuatua a te tata taramo e: “Kua tuku maira te Atu ra i te tuatua, e na tetai nuku tamaine maata i akakite.”—Sala. 68:11.

Te au vaine tutu aere i te tuatua meitaki e “nuku tamaine maata” tikai (Akara i te parakarapa 18, 19)

AU AKAMEITAKIANGA NO TE AU VAINE MATAKU I TE ATUA

20. Eaa te au tumu manako meitaki no te akamorianga a te ngutuare me kore no te apii naau uaorai?

20 Kare e rava ana te taime i te uriuri no runga i te au vaine tiratiratu pouroa i roto i te Pipiria. Tera ra, ka rauka ia tatou te tatau no runga ia ratou i roto i te Tuatua a te Atua e te au atikara i roto i ta tatou au puka. Ka rauka ia tatou te akamanako oonu i te akaraanga o Ruta e tona tu tiratiratu. (Ruta 1:16, 17) Pera katoa, ka puapingaia tatou me uriuri i te akaraanga o te Ariki Vaine ko Esetera. Ka rauka ia tatou i te apii no runga i teia au vaine e tetai atu i te tuatau o ta tatou Akamorianga a te Ngutuare. Me kore me te noo ra tatou ko tatou anake, ka rauka ia tatou te apii no runga i teia au vaine e etai ke i te tuatau apii na tatou uaorai.

21. Akapeea te au vaine akarongo mou i te akapapu anga i to ratou tu tiratiratu kia Iehova?

21 Taka meitaki e kua akameitaki a Iehova i te angaanga tutu aere a te au vaine tiratiratu, i te au tuatau ngata tikai. Ei akaraanga, i te au tuatau takinokinoanga a te Nazi e te tutaraanga Communist, kua tauturu a Iehova i te au vaine akarongo mou kia vai tiratiratu kiaia. Maata ia ratou tei takinokinoia, e kua tamateia tetai pae no tei akarongo ki te Atua. (Anga. 5:29) Mei te reira au vaine tiratiratu rai, kua iki te au vaine Kerititiano e etai atu i te Atua ei Tutara no ratou i teia tuatau. Kua tuatua a Iehova kia ratou mei tana rai i akakite ki to Iseraela i taito e: Auraka e mataku, e tauturu au ia koe.”—Isa. 41:10-13.

22. Eaa te au tikaanga ta tatou e tapapa atura i te tuatau ki mua?

22 I te tuatau ki mua, ka tauturu te au tane e te au vaine tei mataku i te Atua i te mirioni ua atu tangata te ka akatuakaouia mai kia kite no runga ia Iehova e tona au akakoroanga. Kapiti mai, ka akariro ratou i te enua katoa ei parataito. Ia tatou e tapapa atura i te reira tuatau, ka tau tatou pouroa kia akaperepere i te tikaanga kia tavini ia Iehova “ma te manako okotai.”—Zepha. 3:9.