Te Tangata Tei Akatuke i te Ao

E pirioni ua atu tangata tei ora ana e tei mate i te enua nei. Te maataanga kare a ratou mea puapinga i vaio mai ana kia akamaaraia, mei te ira tapuae rai i roto i te one taatai tei ngaro viviki ua. Tokoiti ra, tei riro ei akatuke i te aerenga o te tuatua enua​—e kare kore, i toou oraanga i te au ra ua nei.

TU MAI koe i te popongi e kua akapapa no te aere ki te angaanga. Akaka koe i te au mori ia koe e akateateamamao ra. Kua rave mai koe i tetai puka me kore i tetai makatini ei tatau i runga i te bus. Maara ia koe te kai i toou vairakau tamate tiemu a te taote, ei tauturu kia meitaki te maki. Koi akamata ua akera koe, kua rauka ke ana ia koe te puapinga mei te au mea ta etai au tangata rongonui i rave.

Michael Faraday Anauia i te mataiti 1791, na teia tangata physicist Peritane i akamata i te maani i te matini mua na te tienareita (generator) uira e akataka. Kua tauturu tana au mea i maani kia rauka ua i te tangata i te taangaanga i te uira.

Ts’ai Lun Tetai opita i ko i te paepae ariki o Tinito, ko Ts’ai Lun, kua akangateiteiia aia no te mea nana i akamata i te angaanga maani pepa mei te mataiti 105 T.N. tei taki atu ki te maanianga kia maata roa atu te pepa.

Johannes Gutenberg Mei te mataiti 1450, kua maani teia tangata maani apinga no Tiamani, i te matini mua no te tata puka na te akanoonoo anga i te au reta ki runga i te papa o te matini, e oti ka taomi ei kia ira mai. Kua riro teia matini ei akaiti mai i te moni pou i te neneianga, i maata roa atu ei te au tumu manako tuketuke ka neneiia.

Alexander Fleming I te mataiti 1928, kua kitea mai e teia tangata kimikimi no Tekotia tetai vairakau tamate tiemu tei tapa aia i te ingoa e penicillin. Te taangaanga maataia nei te au vairakau tamate tiemu ei rapakau i te au maki na te tiemu e akatupu ana.

Kare ekoko e, kua riro te au mea ou e te au ravenga ou i kiteia mai e etai au tangata, ei tauturu i te pirioni ua atu tangata kia puapingaia me kore kia rauka tetai oraanga kopapa meitaki.

Okotai ra tangata tei tuke takiri mei te katoatoa. Kare aia i te tangata rongonui no te au mea ou i maaniia i te pae taineti me kore i te pae rapakau. Mari ra, kua akaruke mai teia tangata oraanga akaaka ua, tei mate vaitata rai e 2,000 mataiti i topa, i tetai karere​—e karere ririnui no te manakonakoanga e te akapumaana. Me akaaiteia te maata o te oraanga o te tangata ta tana karere i akatuke i te ao katoa nei, e manganui ua atu te ka ariki e koia mou tikai te tangata tei akatuke i te ao.

Ko Iesu Karaiti taua tangata ra. Eaa te karere tana i tutu aere? E eaa te tuke ta taua karere ra ka akatupu ki toou oraanga?