Neke ki te tumu manako rikiriki

Neke ki te ngai o te au tumu tuatua

Kua Kite Ainei Koe?

Kua Kite Ainei Koe?

Eaa te au aloe e taangaangaia ana i te au tuatau o te Pipiria?

No roto mai te aloe i te rakau Agarwood

Akakite maira te Pipiria e e taangaangaia ana te aloe ei takakara i te kakau e te roi. (Salamo 45:8; Maseli 7:17; E Pe’e na Solomona 4:14) Kare e kore no roto mai te aloe i te rakau Agarwood (e katiri no te Aquilaria). Me akape te rakau, ka tae mai te inu e te tapou kakara. E tukitukiia ana te rakau kia ungaunga mei te paura rai, e oti ka okoia te reira ei “aloe.”

Akaaite ra te Pipiria i te au puakapa o Iseraela “mei te aloe i tanumia e Iehova.” (Numero 24:5, 6) Penei te tuatua ra teia i te tu o te tumu rakau Agarwood, mei te 100 tapuae (30 mita) te teitei e te atea i te au atava ki vao. Noatu kare teia tumu rakau e kite akaouia ana i Iseraela i teia tuatau, karanga te A Dictionary of the Bible e “noatu kare teia e tetai atu au tumu rakau i kiteia i roto i [teia ngai], kare ra mei te mea e kare te reira i tanuia ana i roto i te O Ioridana, te ngai apinganui e te maata o te tangata i taua tuatau ra.”

Eaa te au atinga te ka arikiia i ko i te iero i Ierusalema?

Teia toka karaea no ko i te iero i Ierusalema, vaitata rai e 2,000 mataiti tona roa

Akakite maira te Ture a te Atua e ko te au atinga pouroa ka orongaia i ko i te iero, e au mea memeitaki anake te reira. Kare te Atua e ariki i te au atinga kino. (Exodo 23:19; Levitiku 22:21-24) Kua akakite a Philo, e tangata ngati Iuda tata puka o te anere mataiti mua T.N., e e akara meitaki ana te kau taunga i te au manu “mei te upoko mai ki te vaevae” i te akapapu e e au manu viivii kore te reira, e “kare ona ngai kinokino.”

Akakite mai te poropeta ko E. P. Sanders e penei na te aronga raverave i ko i te iero i “akatika i te aronga na ratou e oko atu i te au manu kia oko ua i te au manu e a vaevae e te au manu rere tei akara takereia e te kau taunga. Ka oronga te tangata nana i oko atu i te manu i tetai toka karaea tei akairoia na te tangata okooko, i te akaari e e manu kino kore te reira.”

I te mataiti 2011, kua kitea mai e te aronga keri apinga taito tetai toka karaea tei akairoia, vaitata atu ki te ngai o te iero​—mei te moni rai taua toka karaea ra, no te anere mataiti mua M.T.N. ki te 70 T.N. Te urianga o te tuatua Arama tei taraiia ki runga, koia oki e “Viivii kore no te Atua.” Kua manakoia e na te aronga raverave i ko i te iero i kapiti atu i te toka karaea ki runga i te au apinga no te atinga me kore ki runga i te au manu tei akakoroia ei atinga.