Neke ki te tumu manako rikiriki

Neke ki te ngai o te au tumu tuatua

TUMU MANAKO I TE KAPI MUA

Peu Ainga Viivii—Kanga Ua me e Kino?

Peu Ainga Viivii—Kanga Ua me e Kino?

Kua kī teianei ao i te peu ainga viivii. * Ka ata mai te reira i roto i te au tuatua akakite, te akamanea anga, teata, imene e te au makatini, pera katoa te au vitio kangakanga, tereponi e te apinga apaipai, te Web site, e i runga i te social media. Te akara anga, e mea mātauia te peu ainga viivii i te au enua katoatoa. Te maata ua atura te numero o te aronga e akarakara ra i te peu ainga viivii me akaaiteia ki to mua ana.​—Akara i te pia  “Te Tika no te Peu Ainga Viivii.”

Te taui katoa ra te tu o te peu ainga viivii. Tata tetai vaine kite ko Gail Dines: “Kino takiri te au tutu ainga o teia tuatau. I mua ana, ko te au tutu no te peu ainga viivii ta te tangata i manako e e kino roa, te akarakara ra te katoatoa i teia rā.”

Eaa toou manako no runga i te peu ainga viivii? E tamataora kanga ua ainei, me e mea kino? Karanga a Iesu: “E ua mai te au rakau meitaki katoa i te ua meitaki; e te au rakau kikino ra, e ua mai ïa i te ua kino.” (Mataio 7:17) Eaa ta te peu ainga viivii i ua mai? Kia kite tatou i te pauanga, ka uriuri tatou i tetai au uianga no te peu ainga viivii.

Eaa ta te peu ainga viivii ka akatupu ki tetai tangata?

TA TE ARONGA KITE I TUATUA: Ka ngata i te aronga e akara putuputu ra i te peu ainga viivii kia akamutu i te reira. Kua akaaite te aronga kimikimi e te rapakau maki i te reira ki te apinga akakona.

Akakite mai a Brian, * tei akara putuputu i te au peu ainga viivii i runga i te Initaneti: “Kare e apinga e tāpu iaku. Mei te mea rai e te moemoea ua ra au. Ka ruketekete toku kopapa e ka ānini te katu. E ngata tikai i te akamutu, e noatu kua roa te tuatau, kare akerai au i akakore ana i teia peu.”

Maataanga o te taime, ka uuna te aronga e akarakara ra i te peu ainga viivii i ta ratou e rave ra. Ka tauta ratou kia vai muna ua te reira e ka akavare i tetai ke. Kare i te mea poitirere i reira me tupu te manako maromaroa, akama, apiapi, taitaia e te riri kia ratou. Tetai taime, ka tamanako ratou i te tamate ia ratou uaorai. Karanga a Serge, tei akarakara i te peu ainga viivii i runga i tana tereponi apaipai i te au rā ravarai: “Kua ō mai te manako noinoi e te kino. Kua tupu te manako puapinga kore kiaku, te manako apa e te maromaroa e kua piritia au. Akama tikai au e te mataku i te pati tauturu.”

Noatu me ka kite poitirere ua koe i te tutu ainga viivii no tetai taime poto ua, ka tupu te kino kia koe. Ko Dr. Judith Reisman, e vaine rongonui no te kimikimi anga manako no runga i te peu ainga viivii, kua akakite aia ki tetai kumiti tuku ture o Marike e: “Me kite ua atu tetai tangata i te tutu ainga viivii, ka mou te reira ki roto i tona roro e ka taui i tona aerenga manako i te akatupu iaia kia akamaara ua rai i te reira tutu e kare e rauka i te akangaropoina atu, noatu e ka inangaro aia i te takore i te reira.” Karanga a Susan, e 19 ona mataiti, tei akarakara i te au Web site no te peu ainga viivii: “Kare e akangaropoinaia teia tutu i roto i toku manako. Tetai taime ka ata poitirere ua mai te reira. Toku manako, kare e rauka iaku te tangaro i te reira.”

TE TIKA OPENGA OPENGA: Ka akatuikaa te peu ainga viivii i te tangata e ka takinokino maata i to ratou oraanga.​—2 Petero 2:19.

Eaa ta te peu ainga viivii ka akatupu ki te oraanga ngutuare?

TA TE ARONGA KITE I TUATUA: “Ka pueu te oraanga akaipoipo e te ngutuare no te peu ainga viivii.”​—The Porn Trap, na Wendy e Larry Maltz.

Ka takino te peu ainga viivii i te pirianga akaipoipo e te oraanga ngutuare na te

  • Takore anga i te irinaki, aroa e te akaperepere i rotopu i nga tokorua.​—Maseli 2:12-17.

  • Akatupu anga i te tu noinoi, kare e piri vaitata akaou e kare e mareka anga i toou tokorua.​—Ephesia 5:28, 29.

  • Akamaata atu i te moemoea kino no te ainga e te au anoano tau kore.​—2 Petero 2:14.

  • Timata anga i te aronga e akara ra kia māro i to ratou tokorua kia aru i te au peu viivii no te ainga.​—Ephesia 5:3, 4.

  • Taki atu ki te akaturi.​—Mataio 5:28.

Te akakite ra te Pipiria ki te aronga akaipoipo ‘auraka e pikikaa’ i toou tokorua. (Malaki 2:16) Ko te akaturi tetai pikikaa kino te ka takore i te pirianga akaipoipo e ka taki atu ki te akatakake anga e te tatara akaipoipo. Pera katoa, ka tamamaeia te tamariki a te nga tokorua akaipoipo.

Ka takinokino katoaia te tamariki me akarakara i te peu ainga viivii. Akamārama mai a Brian, tei taikuia i mua atu ana: “E tai ngauru oku mataiti, kua kite mai au i te makatini no runga i te au peu ainga viivii a toku papa ia matou e kangakanga ra. Akamata au i te akara muna i te reira ma te kore e mārama i te tumu i reka ai au i te akara i te au tutu. Ko tera te akamataanga o tetai peu kino tei takino i toku oraanga no tetai tuatau roa e tae ua atu ki toku maata anga mai.” Akaari te au kimikimianga e ka akakeu te peu ainga viivii i te au mapu ou kia akamata vave i te piri ainga e pera katoa kia rave atu i te peu kanga, te takinokino ainga e te akatupu anga i te turanga kino i te pae manako.

TE TIKA OPENGA: Ka takino te peu ainga viivii i te au pirianga aroa e ka taopenga mai ki te mamae ngakau.​—Maseli 6:27.

Eaa ta te Pipiria e karanga ra no te peu ainga viivii?

KARANGA TE TUATUA A TE ATUA: “Ka tamate i to kotou au melo . . . te akaturi, te tuatua viivii, te anoano viivii ra, te inangaro tika kore, e te noinoi apinga, e akamori idolo oki te reira.”​—Kolosa 3:5.

Ko te tika, te rikarika ra te Atua ko Iehova * i te peu ainga viivii. Kare i te mea e e kino te pirianga ainga. Kua anga aia i te mero ainga e kua akakoro kia taangaanga te au tokorua akaipoipo i te reira no te akamareka i tetai e tetai, kia piri vaitata atu ki tetai e tetai e kia anau tamariki raua.​—Iakobo 1:17.

Eaa i reira tatou i karanga ai e te riri ra a Iehova i te au peu viivii o te ainga? Akamanako ana i teia.

  • Kua kite aia e ka takino te peu ainga viivii i te oraanga o te tangata.​—Ephesia 4:17-19.

  • Akaperepere aia ia tatou e ka inangaro i te paruru ia tatou mei te kino.​—Isaia 48:17, 18.

  • Inangaro a Iehova i te paruru i te oraanga akaipoipo e te ngutuare tangata.​—Mataio 19:4-6.

  • Inangaro aia kia mā ua tatou e kia akangateitei i tetai ke.​—1 Tesalonia 4:3-6.

  • Inangaro aia kia akangateitei tatou i to tatou mero ainga e kia taangaanga i te reira na roto i te mataara tau.​—Ebera 13:4.

  • Kite a Iehova e te akaata ra te peu ainga viivii i te tu tarevake, viivii e te noinoi o te Tiaporo no te ainga.​—Genese 6:2; Jude 6, 7.

TE TIKA OPENGA: Ka takino te peu ainga viivii i te pirianga o tetai tangata ki te Atua.​—Roma 1:24.

Inara, e tu aroa maata to Iehova no te aronga tei inangaro kia matara mai mei te ereere o te peu ainga viivii. Akakite te Pipiria: “E aroa e te takinga-meitaki to Iehova; kare e riri vave, te maata ra te aroa. Kua kite oki aia i to tatou tu; te manako ra aia e, e one tatou nei.” (Salamo 103:8, 14) Te pati nei aia i te aronga akaaka kia akavaitata atu kiaia “kia aroaia mai tatou nei, e kia rauka te meitaki ei tauturu mai ia tatou i te tuatau e tau ei ra.”​—Ebera 4:16; akara i te pia  “Akaruke Takiri i te Peu Ainga Viivii.”

E manganui tei āriki i te tauturu a te Atua. Kua puapingaia ainei ratou? Tatau i ta te Pipiria i tuatua no tetai aronga tei upokotu atu i te au peu kino: “Kua oreiia ra kotou, kua akatapuia ra kotou, kua akatikaia ra kotou, i te ingoa o te Atu ra o Iesu, e te vaerua o to tatou Atua.” (1 Korinetia 6:11) Mei te apotetoro rai ko Paulo, kua tuatua ratou: “E tika iaku te au mea ravarai nei i te Mesia, ko tei akamaroiroi mai iaku nei.”​—Philipi 4:13.

Akakite a Susan, tei akamutu i te akarakara i te peu ainga viivii: “Ko Iehova anake te ka rauka i te tauturu ia koe. Me pati koe i tana tauturu e tana aratakianga, ka rauka ia koe tetai turanga mā i mua iaia. Kare aia e akaruke ia koe.”

^ para. 3 Te akataka ra te peu ainga viivii i tetai ua atu apinga te ka akatupu i te inangaro no te ainga i roto i te aronga e akarakara ra, tatau ra e te akarongorongo ra ki te reira. Ka na roto mai te reira i te au tutu, puka, teata e te au akatangianga.

^ para. 8 Tauiia te au ingoa i roto i teia atikara.

^ para. 25 Ko Iehova te ingoa o te Atua i roto i te Pipiria.