1, 2. Yihowa muli jaallasi asse doodhino manni giddo gamu ayeooti?

JAALAKKI ikkara hasiˈrattohu hiittoo manchooti? Atete gedee laonna hasatto noosiha hattono ati kaffi assite laˈˈatto coye kaffi asse laˈˈanno mancho jaalakki assiˈrattoti dihuluullissannote. Qoleno ammanaminohunna shaqqadu manchi hattono wole dancha akatta afiˈrino manchi baxisannoheti dihuluullissanno.

² Seeda yanna giddo, Maganu isira muli jaala ikkanno manna doodhanni keeshshino. Lawishshaho, Yihowa Abirahaami jaalaˈyaati yiino. (Isayyaasi 41:8; Yaaqoobi 2:23) Daawiti Yihowa baxanno manni gedee mancho ikkino daafira, Yihowa iso “wodaniˈya gede ikkinoho” yiinosi. (Soqqamaanote Looso 13:22, NW) Qoleno masaalaanchu Daanieeli Yihowa albaanni “lowo geeshsha baxamino manchooti.”—Daanieeli 9:23.

3. Yihowa mito manna jaallasi ikkitara doodhannohu mayiraati?

³ Yihowa Abirahaami, Daawitinna Daanieeli jaallasi assiˈrinohu mayiraati? Isi Abirahaami, “Qaaleˈya macciishshootto” yiinosi. (Kalaqo 22:18) Konni daafira Yihowa umonsa heeshshi assite isi asse yiinonsa coye assitannore muli jaallasi assiˈranno. Yihowa Isiraeelete gosa togo yiinonsa: “Qaaliˈyara hajajamme; hatto assitiniro ani Maganoˈne ikkeemmo, kiˈne gosaˈya  ikkitinanni.” (Ermiyaasi 7:23) Yihowara hajajamattoha ikkiro, atino isi jaala ikka dandaatto!

4, 5. Yihowa mannasi jawaachchishannohu hiittoonniiti?

⁴ Maganu jaala ikka mayi atoote afidhinoro hanni hedi. Qullaawu Maxaafi, Yihowa “woˈmu wodaninsanni iso addaxxitannore jawaachchishara” faro hasiˈrannota xawisanno. (2 Zeena 16:9) Yihowa ate jawaachchishannohehu hiittoonniiti? Mitte doogo Faarso 32:8 aana qummi assinoonnite. Xiqise togo yitanno: “Ani [Yihowa] wodancha eemmohe, hattono haˈra hasiissannohe doogo rosiiseemmohe. Illeˈya aanikkinni hoolummokki amaaleemmohe.”

⁵ Tini xiqise Yihowa agarannoheta tashshi assanno garinni xawissanno! Yihowa hasiisanno biddishsha aannohe; hakkonne biddishsha harunsatto woteno agarannohe. Maganu iillannohe qarranna fatana dandiite heeˈratto gede kaaˈlahera hasiˈranno. (Faarso 55:22) Konni daafira Yihowara woˈmu wodaninni soqqamattoha ikkiro, aante noo assaawe coyiˈrino faarsaanchi gede bashshi yiittokki heeˈratto: “Ayeewoteno albaˈyaanni Yihowa wodhoommo. Isi qiniiteˈyaanni noo daafira, digaggaweemmo.” (Faarso 16:8; 63:8) Addaho, Yihowa iso hagiirsiisanno garinni heeˈratto gede kaaˈlannohe. Kayinni afittonte gede, Magano hagiirsiisanno garinni heeˈrattota hoola hasiˈrannohu mittu Maganu diini no.

6. Sheexaanu mannu ooso lainohunni mayi kisse kalaqino?

⁶ Konni maxaafira 11⁠^ki fooliishshora, Sheexaanu Daawuloosi Maganu aliidimma hettisinota xawinsoonni. Sheexaanu Magano kaphphaanchoho yee kassasino; qoleno Addaaminna Heewani bushanna dancha uminsanni wossaˈnitannota hoolasi digaraho yiino. Addaaminna Heewani cubbo loossu gedensaanni oosonsa uulla woˈma jammartuta, Sheexaanu mannu baalunkuta wodanu hasatto lainohunni kisse kalaqino. Isi togo yee kassasino: “Mannu Maganoho soqqamannohu iso baxino daafira diˈˈikkino. Faro uyittoero, ayee manchono Maganuwiinni fafanno  gede assa dandeemmo.” Iyyoobi yinanni manchi xagge, Sheexaaneho hattoo hedo noosita kultannonke. Iyyoobi ayeeti? Sheexaanu iso kissete giddora eessinohu hiittoonniiti?

7, 8. (a) Iyyoobi yannasira noo manniwiinni mayinni baxxanno? (b) Sheexaanu, Iyyoobi Maganoho soqqamanno korkaata lainohunni mayyee kassasino?

⁷ Iyyoobi 3,600 meddi yaanno diri albaanni heeˈrino manchooti. Isi dancha manchooti; korkaatuno Yihowa, “Uullate aana isi gedeehu minshanniri noosikkihu, keeraanchu, Magano waajjannohunna bunshetewiinni xeertiˈrino manchi dino” yiino. (Iyyoobi 1:8) Iyyoobi Magano hagiirsiisanno manchooti.

⁸ Sheexaanu, Iyyoobi Maganoho soqqamanno korkaata lainohunni kisse kalaqino. Daawuloosi Yihowa togo yiino: “[Iyyoobiranna] minisi qooxeessira hattono noosi coyi baalunku qooxeessira dihuxxa huxxite nootto? Angasi loosono maassiˈrootto; saadasino uullate aana hoshsha ikkitino. Hanni xa albakkiinni xonannohekkita laˈˈattona angakki diriirsite noosi coye baala gani.”—Iyyoobi 1:10, 11.

9. Yihowa Sheexaanu kissera dawaro qolinohu hiittoonniiti? Mayira?

⁹ Sheexaanu, Iyyoobi Maganoho soqqamannohu isiwiinni xiqime afiˈranno daafira callaati yee heewisamino. Qoleno Sheexaanu, Iyyoobi fatanu iilloommesiro Maganoho badhe wodhanno yee kassasino. Yihowa Sheexaanu kissera dawaro qolinohu hiittoonniiti? Kisse kalaqantinohu Iyyoobi Maganoho soqqamanno korkaata lainohunni ikkino daafira, Yihowa Sheexaanu Iyyoobi fattanara faqqadi. Konni garinni Iyyoobi Magano baxannotanna teˈee buuxa dandiinanni.

10. Iyyoobira mayi fatani iillisi? Isi kayinni maa diassino?

¹⁰ Sheexaanu Iyyoobi hakkawontenni duuchchu garinni fattanisi. Iyyoobi saada gama moorantu, gama kayinni shini; hattono soqqamaanosi giddo rooriidita shini. Kuni qole miinju qarra abbinosi. Iyyoobiti tonne ooso hambabalattetenni reyituta wolu masisanno coyi iillisi. Kuni baalu qarri iillisirono, “Iyyoobi dibaddalino; gara ikkinokkire mittoreno Maganoho dicoyiˈrino.”—Iyyoobi 1:22.

11. (a) Sheexaanu Iyyoobi layinkita mayyee kassasi? Yihowano ma assanno gede faqqadisi? (b) Iyyoobi buuto xiwamirono maa diassino?

 ¹¹ Sheexaanu konninni hexxo dimudhino. Sheexaanu Iyyoobi jajjisi, soqqamaanosinna oososi gooffeenna cince sairono, xiwamiro kayinni Magano kaadanno yee hedikki digatino. Yihowa, Sheexaanu Iyyoobira giwisannohanna buutote xibba abbanno gede faqqadisi. Ikkeennano Iyyoobi togoo xibbi nafa Magano kaadanno gede diassinosi. Isinni Iyyoobi kaajjishe togo yiino: “Reyaammo geeshsha coˈiima uurrinshaˈya dihuˈneemmo!”—Iyyoobi 27:5.

12. Iyyoobi Daawuloosi kisse kaphpho ikkitinota leellishinohu hiittoonniiti?

¹² Iyyoobi konne baala qarra abbinosihu Sheexaane ikkinota diafino. Isi, Daawuloosi Yihowa aliidimma lainohunni kalaqino kisse afinokki daafira, qarra abbinosihu Magano lawinosi. (Iyyoobi 6:4; 16:11-14) Ikkeennano isi Yihowara woˈmunni woˈma ammanaminoha ikkino. Qoleno Iyyoobi ammanaminoha ikkasinni Sheexaanu, Iyyoobi Maganoho soqqamannohu umisi xiqimeraati yee kassasino kisse kaphpho ikkitino!

13. Iyyoobi Maganoho ammanaminoha ikkasi maa injeessitino?

¹³ Iyyoobi ammanaminoha ikkasi, Yihowa Sheexaanu kissera ikkado dawaro qolanno gede assitinosi. Iyyoobi addinta Yihowa jaalaati; Maganuno isi ammanaminoha ikkino daafira kiisinosi.—Iyyoobi 42:12-17.

14, 15. Sheexaanu Iyyoobi lainohunni kalaqino kisse, mannu ooso baala laˈanno yineemmohu mayiraati?

¹⁴ Maganoho ammanama lainohunni Sheexaanu kalaqino kisse Iyyoobi calla laˈannota diˈˈikkitino. Sheexaanu ateno hatte kisse giddora eessinohe. Lawishsha 27:11 aana noohu Yihowa Qaali tenne seekke xawisanno: “Xonannoehura dawaro qoˈla dandeemmo gede, beettoˈya hayyichcha ikki, wodanaˈyano tashshi assie.” Iyyoobi reyihunni lowo diri gedensaanni borreessantinoti tini xiqise, Sheexaanu Magano xona agurinokkitanna Maganu soqqamaano  kassasa agurinokkita leellishshanno. Ninkeno Yihowa hagiirsiisanno garinni heeˈneemmoha ikkiro, Sheexaanu kalaqinotera kaphphu kissera dawaro qolate kaaˈla dandiineemmo; hakko garinnino Maganu wodana tashshi assineemmo. Kuni coyi atera ma lawannohe? Heeshshokki giddo mite mite soorro assa xaˈmitannoheha ikkirono, Daawuloositera kaphphu kissera dawaro qolate kaayyo afiˈrakki didanchate?

¹⁵ Sheexaanu, “Manchu lubbosira yee noosiha baala sayise aanno” yiinota wodanchi. (Iyyoobi 2:4) Sheexaanu, kissesi Iyyoobi calla ikkikkinni mannu ooso baala laˈannota “manchu” yee coyiˈre xawisino. Tini shotinse laˈnanni hajo diˈˈikkitino. Sheexaanu Maganoho noohe ammanama lainohunni kisse kalaqino. Daawuloosi qarru iillannohe wote Maganoho hajajama gibbeenna hattono xalallete doogonni fulteenna laˈˈa hasiˈranno. Sheexaanu tenne injeessiˈrate woˈnaalannohu hiittoonniiti?

16. (a) Sheexaanu manna Maganuwiinni xeertisate hiittoo doogo horoonsiˈranno? (b) Sheexaanu kuri hayyosi ate Maganuwinni badate hiikko garinni horoonsiˈrara dandaanno?

¹⁶ Fooliishsho tonnete ronsummonte gede, Sheexaanu manna Maganuwiinni xeertisate addi addi doogo horoonsiˈranno. Mitto widoonni, “egemmannoha hasiˈranni ittananno [doobbiichchi] gede” ikke gawajjanno. (1 Pheexiroosi 5:8) Konni daafira jaallakki, fiixikki woyi wolu manni Qullaawa Maxaafa xiinxallattotanna rosootto coye loosu aana hosiisattota qawwamanno wote, konni coyira Sheexaanu anga no yaate. * (Yohaannisi 15:19, 20) Wole widoonni kayinni, Sheexaanu “xawaabbu [sokkaancho] lawara umosi soorranno.” (2 Qorontoosi 11:14) Daawuloosi ate soˈrisiisatenna Magano hagiirsiisanno garinni heeˈrattota hoolate xagarrote hayyo horoonsiˈranno. Qoleno ani Magano hagiirsiise diafeemmo yite hexxo mudhatto gede assahera dandaanno. (Lawishsha 24:10) Sheexaanu “ittananno  doobbiichchi” gede ikkirono, woyi “xawaabbu sokkaanchi” gede ikke soorramirono kissesi mittete: Fatanu woyi mitiinsannori illihero, Maganoho soqqama aguratto yee hettisamanno. Iyyoobi gede, atino Sheexaanu kissera dawaro qola dandaattohunna Maganoho ammanamoottoha ikkakki leellisha dandaattohu hiittoonniiti?

17. Yihowa hajajo ayirrinseemmohu qaru korkaati maati?

¹⁷ Magano hagiirsiisanno garinni heeˈratenni Sheexaanu kissera dawaro qola dandaatto. Tini maa assa xaˈmitanno? Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Yihowa Maganokki woˈmu wodanikkinni, woˈma lubbokkinninna woˈma wolqakkinni baxa hasiissannohe.” (Marro 6:5) Maganoho noohe baxilli lexxanni haˈranno wote, isi atewiinni agaranno coye assate lowo geeshsha halchatto. Hawaariya Yohaannisi, “Magano baxa hajajosi agadhate” yee borreessino. Yihowa woˈmu wodanikkinni baxattoha ikkiro, ‘hajajosi [ayirrisa] diqarrissannohe.’—1 Yohaannisi 5:3.

18, 19. (a) Yihowa hajajo giddo gamu hiikkuriiti? ( Qoola 122 aana noo saaxine lai.) (b) Maganu assine anfeemmokkire asse yaannonkekkita mayinni anfeemmo?

¹⁸ Yihowa hajajo yinanniri hiikkuriiti? Hajajosi giddo gama xeertiˈra hasiissannonke amanynyoote kultannote. Lawishshaho,  “Yihowa Giwanno Coyiwiinni Xooqi” yitannota qoola 122 aana noo saaxine lai. Hatte saaxine giddo Qullaawu Maxaafi faajjetenni giwanno amanynyoote xawinsoonni. Iimi adda laˈnanni wote, hakko noohu mitu mitu amanynyooti hakkeeshshi geeshsha busha lawa hoogara dandaanno. Ikkollana hakko qummi assinoonni xiqissa heeshshi gotti assite assaawittohu gedensaanni, Yihowa aanno higge hayyonnita ikkitinota buuxatto. Heeshshokki giddo amanynyootu soorro assiˈra, xaa geeshsha assiˈrootto soorro baalantenni roore kabbaade ikkitahera dandiitanno. Ikkeennano Magano hagiirsiisanno garinni heeˈra, heeshshokkira harshammonna hagiirre abbitanno. (Isayyaasi 48:17, 18) Kuni qole assattora dandaatto coyeeti. Tenne mayinni anfeemmo?

 ¹⁹ Yihowa assine anfeemmokki coye assinammora horonta dihajajannonke. (Marro 30:11-14) Isi dandoonkenna wolqanke deerra ninkenni roore afino. (Faarso 103:14) Hakkiinni saeno, Yihowa hajajammeemmosi gede jawaante aannonke. Hawaariya Phaawuloosi togo yee borreessino: ‘Maganu ammanaminoho, hakkuno wolqaˈnera aleenni higino [fatani] iillaˈnera wore dilaˈˈanno. Roorenkanni, [fatanu iillannoˈne] woyite cinca dandiitinanni gede, wolqa oye fultinanni doogo qixxeessannoˈne.’ (1 Qorontoosi 10:13) Yihowa qarra dandiite heeˈratto gede, “rosantinotenni aleenni ikkitino wolqa” nafa aannohe. (2 Qorontoosi 4:7, NW) Phaawuloosi lowo qarra dandee sai gedensaanni  togo yiino: “Wolqa aannoehunni [isinni] duuchchanka assammora dandeemmo.”—Filiphphisiyusi 4:13.

20. Maganu baxannore hiikkore akatta lossiˈra hasiissannohe? Togoo akatta latisira hasiissannohu mayiraati?

²⁰ Yihowa hagiirsiisanno garinni heeˈrate, isi giwanno coyiwiinni xooqa calla baqe diˈˈikkitanno. Isi baxannoreno baxa hasiissannohe. (Roomu Sokka 12:9) Atete gedee laonna hasatto noosiha hattono ati kaffi assite laˈˈatto coye kaffi asse laˈˈanno mancho dibaxisannohe? Yihowano hattoo manna jaallasi  assiˈranno. Konni daafira Yihowa baxanno coye atino baxi. Kuri giddo gama Faarso 15:1-5 aana xawinsoonni; tini faarso Maganu jaallasi assiˈrino mannire kultanno. Qullaawu Maxaafi “ayyaanu guma” yaannoha Yihowa jaalla akatinsanni leellishshanno. Ayyaanu guma yinannihu ‘baxille, hagiirre, keere, cinca, shaqqille, danchumma, ammana, [joongillenna] umo qeeˈla’ yinanni akatta amadinoho.—Galatiya 5:22, 23.

21. Magano hagiirsiissanno akatta latisirate kaaˈlannohehu maati?

²¹ Qullaawa Maxaafa ganynyite nabbawakkinna xiinxallakki, Yihowa baxanno akatta latisiratto gede kaaˈlitannohe. Qoleno Maganu atewiinni maa hasiˈrannoro rosakki, hedokki isi hedo ledo sumuu assiˈrate kaaˈlitannohe. (Isayyaasi 30:20, 21) Yihowara noohe baxilli lexxanno gede assiˈritto kiiro, iso hagiirsiisanno garinni heeˈrate lowo hasatto heedhannohe.

22. Magano hagiirsiisanno garinni heeˈrattoha ikkiro ma assa dandaatto?

²² Yihowa hagiirsiisanno garinni heeˈra sharro assa xaˈmitanno. Qullaawu Maxaafi heeshshokki soorrite biddi assiˈra, akkala mannimma fushshe haaro uddirate ledo lawisanno. (Qolasiyaasi 3:9, 10) Ikkeennano Yihowa hajajo lainohunni faarsaanchu, “Ise agadha lowo baraara afidhino” yiino. (Faarso 19:11) Magano hagiirsiisanno garinni heeˈra aterano lowo baraara abbitahera dandiitanno. Hatto assattoha ikkiro, Sheexaanu kissera dawaro qolatto hattono Yihowa wodana tashshi assatto!