1. Magano garunni magansiˈnummoro mayi atoote afiˈneemmo?

MAGANU YIHOWA ninkera lowo geeshsha assaawanno; qoleno isi baxillunni aannonke biddishsha harunsine horo afiˈnammora hasiˈranno. Iso gara ikkitino doogonni magansiˈneemmoha ikkiro hagiirraamma ikkineemmo; hattono heeshshonke giddo iillannonkeha lowo qarra gatisa dandiineemmo. Qoleno Yihowa atootenna kaaˈlosi afiˈneemmo. (Isayyaasi 48:17) Ikkollana, Maganunnire halaale rosiinseemmo yitannoti batinynye ammaˈna no. Ikkeennano, kuri ammaˈna Maganu ayiimmanna isi ninkewiinni hasiˈrannore lainohunni rosiissanno rosi lowo geeshsha babbaxxinoho.

2. Yihowa magansiˈnannita garu doogo bande afa dandiineemmohu hiittoonniiti? Tenne huwatate kaaˈlannonke lawishsha kuli.

² Yihowa magansiˈnannita garu doogo afa dandaattohu hiittoonniiti? Baalanti ammaˈna rosiissanno roso baala xiinxallanna heewisiisa dihasiissannohe. Qullaawu Maxaafi halaalaancho ammaˈna lainohunni rosiisanno halaale afa calla ikkitanno. Lawishshaho, duuchcha gobbara kaphphu birra qixxeessite doggannori woˈmitino. Hattooha kaphphu birra badate looso uyinihero, hiissite badatto? Kaphphu birri baalu hiittoohoro xiinxallattoni? Deeˈni. Hatteentenni, addu birri hiittoohoro xiinxalla lowo horo afidhino. Addu birri hiittoohoro buuxitto gedensaanni, kaphphu birra bada dandaatto. Hatteente gede, halaalaancho ammaˈna bande anfeemmo gara ronseemmo wote, kaphphunnitino hiittootero bada dandiineemmo.

3. Yesuusi yiino garinni, Maganu albaanni ayirrinynye afiˈrate ma assa hasiissannonke?

 ³ Yihowa hagiidhanno garinni iso magansiˈranke lowo geeshsha hasiissannote. Duuchchu mannira, baalanti ammaˈna Magano hagiirsiissanno yitanno hedo noonsa. Qullaawu Maxaafi kayinni hatto yee dirosiisanno. Wole agurranna, ani Kiristaanaho yaa calla diguddanno. Yesuusi togo yiino: ‘“Mootichcha, Mootichcha” yaannoehu duuchchu iimi mangiste eannoha diˈˈikkino; iimi mangiste eannohu iima noo Anniˈya fajjo assannoho.’ Konni daafira, Maganu albaanni ayirrinynye afiˈrate Maganu ninkewiinni hasiˈrannore rosanna assa hasiissannonke. Yesuusi Maganu fajjo assannokki manna, ‘finqilaasine’ yiino. (Maatewoosi 7:21-23) Kaphphu birri gede, kaphphu ammaˈnano mitto waaga diafidhino. Hakkiinni saˈeno togoo ammaˈna lowo geeshsha gawajjitanno.

4. Yesuusi lame doogore coyiˈrino qaali mayi tiro afiˈrino? Mitte mittenti doogo mayinniwa massitanno?

⁴ Yihowa uullate aana noo manni baalu hegere heeshsho afiˈranno faro fanino. Ikkeennano Gannatete giddo hegere heeshsho afiˈrate, Magano garunni magansiˈranna iso hagiirsiisanno garinni heeˈra hasiissannonke. Batinynyu manni kayinni tenne assate dihasiˈranno; kuni dadillisannoreeti. Konni daafira Yesuusi togo yiino: ‘Ruukkashsho waalcho eˈe; [korkaatuno] baote widira massanno waalchi halaˈladoho, doogono lowote; hakka eanno mannino lowoho. Heeshshote widira massanno waalchi kayinni ruukkashshoho, doogono lowo geeshsha shaaladote; afiˈranno mannino shiimaho.’ (Maatewoosi 7:13, 14) Halaalaancho ammaˈna hegere heeshshowa massitanno. Kaphphu ammaˈna kayinni baonniwa massitanno. Yihowa mittu manchi nafa baˈˈara dihasiˈranno; bayichcho baalaho noo manni halaale rosanno gede kaayyo aanni noohuno iseraati. (2 Pheexiroosi 3:9) Konni daafira, Magano magansiˈneemmo doogo heeshshonniwa woyi reyonniwa massitannonke.

5. Halaalaancho ammaˈna harunsanno manna bande afa dandiineemmohu mayinniiti?

⁵ ‘Heeshshonniwa massitanno doogo’ afiˈra dandiinannihu  hiittoonniiti? Yesuusi halaalaancho ammaˈna, harunsannose manni heeˈranno heeshshonni baxxite leeltannota coyiˈrino. Isi togo yiino: “Insa baddine [affinannihu guminsanniiti].” “Dancha haqqichcho duuchcha dancha guma laaltanno.” (Maatewoosi 7:16, 17) Wole yaattonni, halaalaancho ammaˈna harunsanno manni ammanansanninna akatinsanni baxxe leellanno. Halaalaancho ammaˈna harunsitannori, guunte noonsakkirenna sodhannore ikkiturono, gaamote deerrinni Maganu fajjo assate jawaattanno. Hanni halaalaancho ammaˈna harunsanno manna bade afate kaaˈlannonkeha lee coye laˈno.

6, 7. Maganu soqqamaano Qullaawu Maxaafira mayi lao noonsa? Tenne hajo lainohunni Yesuusi lawishsha ikkinohu hiittoonniiti?

⁶ Maganu soqqamaano rosiissanno rosi Qullaawu Maxaafi aana xintaminoho. Qullaawu Maxaafi umisi togo yaanno: ‘Maganu manchi keeraanchonna danchu loosi duuchchaho qixxaawinoha ikkanno gede, Maganu ayyaani noo Borro duuchcha rosiisatenna [seejjate], wodana suwisatenna [xalallete] noo amaalerano kaaˈlitanno.’ (2 Ximootewosi 3:16, 17) Hawaariya Phaawuloosi Kiristaanu roduuwisira togo yee borreessino: “Ninkewiinni macciishshitinoonniha Maganu qaale adhitini yannara . . . mannu qaali gede ikkikkinni Maganu qaali gede assitine [adhitinoonni].” (1 Teselonqe 2:13) Konni daafira, halaalaancho ammaˈna harunsanno manni ammananna assooti, mannu hedonna woga aana xintaminoha diˈˈikkino; hatteentenni Maganu Qaali yaano Qullaawu Maxaafi aana xintaminoho.

⁷ Yesuusi Kiristoosi Maganu Qaale horoonsiˈre rosiisatenni dancha lawishsha ikkino. Isi iimi Annisiwa huuccatto assiˈri yannara, ‘Qaalikki halaaleho’ yiino. (Yohaannisi 17:17) Yesuusi Maganu Qaale ammananno; qoleno rosiisino rosi baalu Qullaawa Borro ledo sumuu yaannoho. Yesuusi duuchcha wote Qullaawa Borronni xiqise qummi assanno. (Maatewoosi 4:4, 7, 10) Hatteente gede, xaa yannara noori Maganu soqqamaano uminsa hedo dirosiissanno. Insa Qullaawu Maxaafi Maganu Qaale ikkinota ammantanno; qoleno rosiissanno rosi woˈmunni woˈma Maganu Qaali aana xintaminoho.

8. Yihowa magansiˈra maa assa mitteenni amaddanno?

 ⁸ Halaalaancho ammaˈna harunsitannori, Yihowa calla magansidhanno; hattono suˈmasi egensiissanno. Yesuusi togo yiino: “Maganokki Yihowa calla magansiˈri; isira calla qullaawa soqqansho shiqishi.” (Maatewoosi 4:10, NW) Konni daafira, Maganu soqqamaano Yihowa agurranna wole mittono dimagansidhanno. Yihowa magansiˈra, Maganu suˈma wolu mannira egensiisanna Maganu hiittoohoro kulano mitteenni amaddanno. Faarso 83:18 togo yitanno: “Suˈmakki Yihowa yinannihu ati callu uulla woˈmate aana Ayirradoho.” Yesuusi wolu manni Magano afanno gede assatenni dancha lawishsha ikkino. Isi huuccatto assiˈranni togo yiino: “Alamete giddonni oottoe mannira suˈmakki egensiisoommonsa.” (Yohaannisi 17:6, NW) Hatteente gede, xaa yannara noori halaalaancho ammaˈna harunsitanno mannooti mannaho Maganu suˈma, alaamasinna akatasi kultanno.

9, 10. Addu Kiristaani mimmitinsara baxillu noonsata leellishshannohu hiittoonniiti?

⁹ Maganu soqqamaano mimmitinsa ledo lubbora baxantanno; qoleno umonsa diroorsidhanno. Yesuusi togo yiino: “Kiˈne kiˈneneewa baxantiniro ane rosaano ikkitinoonnita mannu duuchchu [konninni afanno].” (Yohaannisi 13:35) Hundi Kiristaani mereero togoo baxilli no. Maganu Qaali aana xintamino baxilli, sirchu, gosatenna gobbate badooshshe qeele, diigantannokkite addu roduuwi mittimmanni manna xaadisanno. (Qolasiyaasi 3:14) Kaphphu ammaˈna harunsitanno mannooti togoota baxillu noo rodiimma diafidhino. Tenne mayinni anfeemmo? Kuri mannooti gosate woyi sirchu badooshshe korkaata assite mimmito shitanno. Halaalunni Kiristoosi harunsitannori kayinni Kiristaana roduuwansa woyi wole manna shaate olu massaara diqodhitanno. Qullaawu Maxaafi togo yee xawisanno: ‘Maganu oosonna Sheexaanu ooso bande anfannihu togoonniiti: danchare assannokkihunna rodoosi baxannokkihu duuchchu Maganu beetto diˈˈikkino. . . . Ninke ninkeneewa baxammo; bunshetenni kainohunni rodoosi shiinohu Qayeeli gedeere ikkinoonke.’—1 Yohaannisi 3:10-12; 4:20, 21.

 ¹⁰ Addu baxille yaa kayinni, manna shaa hooga calla diˈˈikkitino. Halaalunni Kiristoosi harunsitanno mannooti honqooqooˈmitukki yannansanni, wolqansanninna woxinsanni roduuwansa kaaˈlitanno; qolteno jawaachchishshanno. (Ibiraawuyaani 10:24, 25) Qarru yannara mimmitonsa kaaˈlitanno; qoleno mannaho ammanantinoreeti. Isinni ‘manna duuchchaho danchare assate’ yite Qullaawu Maxaafi amaale loosu aana hosiissanno.—Galatiya 6:10.

11. Maganu ninke gatisannohu Yesuusi Kiristoosi widoonni ikkinota ammana hasiissannohu mayiraati?

¹¹ Addu Kiristaani, Maganu ninke gatisannohu Yesuusi Kiristoosi widoonni ikkinota ammantanno. Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Gato afiˈnannihu isinniiti ikkinnina isi kaˈa wolu ayino dino. [Korkaatuno] mannu gatara Maganu uyinohu uullate aana wolu suˈmi dino.” (Soqqamaanote Looso 4:12) Fooliishsho 5 aana ronsummonte gede, Yesuusi hajajamanno mannira heeshshosi wodo asse uyino. (Maatewoosi 20:28) Hakkiinni saeno Yesuusi, Maganu iimi Mangistera moohisino Nugusaati; isi uulla woˈmate moohanno. Maganu, hegere heeshsho ragira hasiˈnummoro Yesuusira hajajammammoranna isi rosiisino roso loosu aana hosiinsammora hasiˈranno. Konni daafira Qullaawu Maxaafi togo yaanno: ‘Beetto ammanannohura hegere heeshsho noosi. Beetto ammanannokkihu kayinni heeshsho diafiˈranno.’—Yohaannisi 3:36.

12. Alamete gaamo ikka hoogate mayinni xeertiˈra hasiissannonke?

¹² Addu Kiristaani alamete gaamo diˈˈikkino. Yesuusi Roomu gashshaanchi Philaaxoosi albaanni firdete shiqi wote, “Ane gashshooti tenne alameha diˈˈikkino” yiino. (Yohaannisi 18:36) Halaalunni Yesuusa harunsitanno mannooti ayee gobbarano heedhuro, iimi Mangistesira maahoyye yite galtanno; konni daafira alamete poletiku hajora horonta anga diwodhitanno. Insa poletiku giddora eˈe mitte gaamora dihaˈlitanno. Ikkollana Yihowa magansiˈranno manni, poletiku paarte doora woyi doorama lainohunni wolu manni haja giddora dieanno. Maganu soqqamaano poletiku hajora anga wodhitannokkiha ikkirono, higge ayirrissanno. Mayira? Korkaatuno Maganu Qaali, “aleenni higge noo” gashshaanora ‘maahoyye yite  galtanno’ gede hajajannonsa. (Roomu Sokka 13:1) Maganu asse yaanno coyinna poletiku gashshooti asse yaanno coyi xaadannokki yannara addu Kiristaani biˈree hawaariyaate lawishsha harunsanno. Insa togo yitino: “Ninke mannunkunni roorsine Maganoho hajajammeemmo.”—Soqqamaanote Looso 5:29; Maarqoosi 12:17.

13. Yesuusa halaalunni harunsitannorira Maganu Mangiste lainohunni mayi lao noonsa? Konni daafira insa ma assitanno?

¹³ Halaalunni Yesuusa harunsitannori, mannu ooso hexxo Maganu  Mangiste calla ikkitinota sabbakkanno. Yesuusi togo yee masaalino: “Daga duuchchate naqaashe ikkanno gede, kuni [Maganu] Mangistehu danchu duduwi uulla woˈmate sabbakamanno; hakkiinnino goofimarchu daanno.” (Maatewoosi 24:14, NW) Halaalunni Yesuusi Kiristoosi harunsitannori, qarranke tirtannonke yee mannu alamete gashshaano hexxo assiˈranno gede dijawaachchishshanno. Hatteentenni mannu ooso hexxo Maganu Mangiste calla ikkitinota dudubbanno. (Faarso 146:3) Yesuusi hakku guutu gashshooti daara huucciˈneemmo gede rosiisanni togo yiino: “Gashshootikki dayo, fajjokki iima ikkitino gede, uullano ikkito.” (Maatewoosi 6:10) Maganu Qaali tini iimi Mangiste “kuri mangistubba baala [xa noore] daakkanno hattono huntanno; ise kayinni hegerera uurritanno” yee masaalino.—Daanieeli 2:44.

14. Halaalaancho ammaˈna assa hasiissannosere assitanni noo ammaˈna hiitteeti yite ammanatto?

¹⁴ Kageeshsha ronsummo rosi garinni ateneeto togo yite xaˈmi: Rosiissanno rosi baalu Qullaawu Maxaafi aana xintaminorinna Yihowa suˈma egensiissannori hiitte ammaˈna harunsitannoreeti? Maganu hajajino garinni baxille leellishshannori, Yesuusa ammantannota leellishshannori, alamete gaamo ikkitinokkirinna mannu ooso hexxo Maganu Mangiste calla ikkitinota dudubbannori hiitte ammaˈna harunsitannoreeti? Uullate aana noo ammaˈna duuchchante giddo, konne baala assitannoti hiitte ammaˈnaati? Taje leellishshanno garinni, konne baala assitannoti Yihowa Farciˈraasine ammaˈnaati.—Isayyaasi 43:10-12.

15. Maganu, isi noota ammana calla ikkikkinni wole maa assinammora hasiˈranno?

¹⁵ Maganu noota ammana calla iso hagiirsiisate baqe diˈˈikkitino. Qullaawu Maxaafi isinni, agaaninte nafa Maganu noota ammantanno yee kulanno. (Yaaqoobi 2:19, NW) Ikkeennano anfoommonte gede, agaaninte Maganu fajjo diassitanno; hattono isi albaanni ayirrinynye diafidhino. Maganu albaanni ayirrinynye afiˈrate, isi noota ammana calla ikkikkinni fajjosino assa  hasiissannonke. Qoleno kaphphu ammaˈna agure fulanna halaalaancho ammaˈna seekke cuˈmira hasiissannonke.

16. Kaphphu ammaˈna ledo karsama lainohunni ma assa hasiissannonke?

¹⁶ Hawaariya Phaawuloosi kaphphu ammaˈnawiinni xeertiˈra hasiissannonketa xawisino. Isi togo yee borreessino: “Mootichchu Maganu, ‘Mereerinsanni fultine [baxxitinoonnire] ikke’ yaanno. Ledeno, ‘batte ikkinorichcho kissinoonte, anino haaˈreemmoˈnena.’” (2 Qorontoosi 6:17; Isayyaasi 52:11) Konni daafira, addu Kiristaani kaphphu ammaˈna ledo fiixooma afiˈrino coyi baalunkuwiinni xeertiˈranno.

17, 18. “Bayira Baabilooni” maati? ‘Isewiinni rahe fula’ hasiissannohuna mayiraati?

¹⁷ Duuchchanti kaphphu ammaˈna mitteenni “Bayira Baabilooni” gaamo ikkitinota Qullaawu Maxaafi xawisanno. * (Ajuu[j]a 17:5) Kuni suˈmi, Nohi yannahu Baote Wayi gedensaanni kaphphu ammaˈna jammartinoha Baabiloonete katama qulli assannonke. Xaa yannara kaphphu ammaˈna giddo halaˈle noo rosinna assooti xintaminohu biˈre Baabiloonete katamiraati. Lawishshaho, Baabiloonete gosa sillaase yinanni magano magansidhannoreeti. Xaa yannara duuchcha ammaˈnara qara ikkino rosi Sillaase rosooti. Qullaawu Maxaafi kayinni halaalaanchu Magani mitto calla yaano Yihowa ikkinotanna Yesuusi Kiristoosi kayinni Beettosi ikkinota xawise kulanno. (Yohaannisi 17:3) Qoleno Baabiloonete gosa, mannu reyanno wote reyitukki gattanno lubbo nootanna hatti lubbo giirate giddora eessineenna qarrantanno yite ammantanno. Yannankera rooriidi ammaˈna, reyitannokkitinna sioolete giira eˈe qarrantanno lubbo woyi fooli no yaanno roso rosiissanno.

¹⁸ Biˈree Baabiloone ammaˈna gobba baalate halaˈlitino daafira, xaati Bayira Baabiloone alamete deerrinni noota kaphphu ammaˈna mitteenni riqibbanno. Maganu tini alamete deerrinni nooti addi additi kaphphu ammaˈna hedeweelcho baˈannota masaalino. (Ajuu[j]a 18:8) Bayira Baabiloone gaamo ikkitinotenni  duuchchante ammaˈnanni baxxite fula hasiissannohehu mayiraatiro xa wodanchitto? Maganu Yihowa yanna gooffukkinni ‘ise giddonni rakke fulattora’ hasiˈranno.—Ajuu[j]a 18:4.

19. Yihowara soqqamatenni mayi atoote afiˈratto?

¹⁹ Kaphphu ammaˈna agurte fulittoro mitu manni atewa aana agurara dandaanno. Ikkollana Yihowara mannisi ledo soqqamattoha ikkiro, aguratto coyinni lowo geeshsha roorinore afiˈratto. Yesuusa harunsate yite addi addi coye agurtinori biˈree rosaano gede, atino gedensaanni ammanate roduuwa afiˈratto. Miliyoonetenni kiirranniha addu Kiristaana amaddinotera alamete hanqafo maatera miila ikkatto; kuri roduuwi ateno lubbora baxxannohe. Qoleno “dagganno [alamera]” hegere heeshsho afiˈrattoti hagiirsiissanno hexxo heedhannohe. (Maarqoosi 10:28-30) Ammanakki korkaatinni atewiinni xeertidhu mannooti miteekkite mitto barra Qullaawu Maxaafi rosiisannore xiinxallitaranna Yihowa magansidhannore ikkitara dandiitanno.

20. Halaalaancho ammaˈna harunsitannori muli yanna giddo mayi atoote afidhanno?

²⁰ Qullaawu Maxaafi, Maganu tenne busha alame muli yanna giddo hune Mangistesi gashshitannota keeraancho haaro alame abbannota rosiisanno. (2 Pheexiroosi 3:9, 13) Hatti alame lowo geeshsha hagiirsiissannota ikkitanno! Qoleno hattee keeraancho haaro alamera, mitte halaalaancho ammaˈna calla heedhanno. Halaalunni Magano magansidhannori ledo magansiˈrate hasiissannohe qaafo xaanni jammarte adhakki busulle dilabbannohe?