FOOLIISHSHO LEE
Reyino Manni Hiikko No?
-
Reyineemmo wote hiikkineemmo?
-
Reyineemmohu mayiraati?
-
Reyo lainohunni halaale afa sheshifachchishshanno?
1-3. Reyo lainohunni mannu mayyee xaˈmanno? Duuchcha ammaˈno tenne xaˈmora mayite dawartanno?
ALEENNI noo xaˈmo mannu kumunni kiirranni dirira xaˈmanni heeˈrinote. Tini hasiissanno xaˈmooti. Ayeeno ikkinummoro woyi ayeewano heeˈnummoro, tenne xaˈmo dawaro mitto mittonke kissanno.
2 Saˈu fooliishshora, Yesuusi Kiristoositi wodote kakkalo hegere heeshsho afiˈneemmo faro fantinonkehu hiittoonniitiro ronsoommo. Qoleno Qullaawu Maxaafi masaalinoti ‘reyo heedhannokki’ yanna nootano ronsoommo. (Ajuu[j]a 21:4) Reyineemmokki yanna dagga geeshsha kayinni baalinke reyineemmoreeti. Hayyichchu Nugusi Salamooni, “Lubbote noori reyitannota affino” yiino. (Mekibibi 9:5) Baalinke lubbote heeˈrate lowo geeshsha sharrammeemmo. Ikkeennano reyineemmo wote hiikkineemmokka yine huluullamanke digattanno.
3 Banxeemmo manna shiiˈnummoro lowo geeshsha xissiisiˈneemmo. Miteekkine togo yine xaˈminammora dandiineemmo: ‘Isi xa hiikke nookka? Qarramanni nookka? Isi xa ninke laˈˈanni nookka? Xa iso kaaˈline anfeemmo? Isi ledo galagalle xaandammokka?’ Alamete nooti duuchcha ammaˈno tenne xaˈmora babbaxxitino dawaro qoltanno. Mite ammaˈno, danchumma assite reyittoro iimira haˈratto, bunshe assite reyittoro kayinni giirate giddora tungeennahe giiramatto yite rosiissanno. Mite qolte, mannu reyiro hundi awurransa ledo heeˈrate ayyaanaame alame haˈranno yitanno. Wole ammaˈno kayinni,
reyino manchi uullate woroonni noo alame mareenna firde uyinisi gedensaanni, wole biso uddire galagale ilamanno yitanno.4. Reyo lainohunni duuchcha ammaˈnora guto ikkitinoti qara assaawe hiitteeti?
4 Kuni baalunku rosi mitte qara ikkitino hedo afiˈrino; hattino reyineemmo wote bisinke giddo reyikki gatannorichchi no yitannote. Biˈree wariti ikko xaa yannati duuchcha ammaˈno, reyineemmo wote laˈˈa, macciishshanna assaawa agurrummokkinni hegerera heeˈneemmo gari no yitanno. Ikkina kuni hiitto ikke ikkanno? Laˈˈa, macciishsha, suˈniissanna assaawa hattono wolere assa dandiineemmohu surrenke loossuro callaati. Reyineemmo wote surrenke loosa agurtanno. Surrenke loosa agurte heedheenna anfoonnikki garinni qaaga, assaawa hattono laˈˈanna macciishsha didandineeemmo.
REYINEEMMO WOTE ISI HIIKKINEEMMO?
5, 6. Qullaawu Maxaafi reyino manni noo gara lainohunni mayyee rosiisanno?
5 Reyineemmo wote hiikkineemmo yitanno xaˈmo, surre kalaqinohura Yihowara kabbaade diˈˈikkitino. Isi tenne hajo lainohunni halaale ikkino coye afino; qoleno isi Qaalisi Qullaawu Maxaafi giddo reyitinori hiitto ikkite nooro xawisino. Qullaawu Maxaafi xawise togo yee rosiisanno: Mittu manchi reyanno wote, heeshsho nookkiha ikkanno. Reyonna heeshsho xaadannokki coyeeti. Reyino manni laˈˈa woyi macciishsha woyi assaawa didandaanno. Reyineemmo wote, giddonke reyikki gatannori mitturino dino. Reyitannokki lubbo woyi reyannokki fooli dinonke. *
6 Salamooni lubbote noori reyitannota affino yiihu gedensaanni, “Reyitinori kayinni mittore diaffanno” yee borreessino. Isi konne xinta ikkino halaale roore xawisate, reyitinori baxa ikko giwa dandiitannokkita coyiˈrino; qoleno “[waammate] giddo loosu woyi iqqide woyi egenno woyi hayyo dino” yiino. Mekibibi 9:5, 6, 10) Faarso 146:4 qolte, mittu manchi reyanno wote “hedosi baˈanno” yitanno. Reyineemmore ikkinoommo daafira, bisinke reenna heeshshotenni heeˈneemmo gari dino. Heeshshonke shaamu buwani gedeete. Shaamu buwani xoanno wote, horonta baˈˈanno ikkinnina wolewa haˈrannowi dino.
(REYO LAINOHUNNI YESUUSI MAYYIINO?
7. Yesuusi reyo mayinni lawisino?
7 Yesuusi Kiristoosi reyino manni noo gara lainohunni coyiˈrino. Isi seekke egenninohu mittu Alaazaari yinanni manchi reyi yannara coyiˈrinorinni tenne buuxa dandiinanni. Yesuusi rosaanosira, ‘Jaalinke Alaazaari goxino’ yee kulinsa. Yesuusi rosaano isi togo yiinsata, Alaazaari xiweennasi woyyimma afiˈrate yee goxinoha lawinonsa. Yesuusi yiinohu kayinni dihattooti. Isi xawise, ‘Alaazaari reyino’ yiinsa. (Yohaannisi 11:11-14) Yesuusi reyo goxichchunni lawisinota huwati. Alaazaari ree noo yannara iimirano ikko giirate bayichcho dihaˈrino. Sokkaanote ledo woyi biˈree awurra ledo dixaadino. Wole biso uddire galagale ilamate wole alame dihaˈrino. Haaqe nookkiha takki yiino goxichcho goxino manchi gede ree fooliishshire no. Wole xiqissano reyo goxichchu ledo lawissanno. Lawishshaho, Isxifaanoosi kinnatenni ganne shini wote Qullaawu Maxaafi iso, “goxi” yiino. (Soqqamaanote Looso 7:60, NW) Qoleno hawaariya Phaawuloosi yannasira reyite “goxxino” mannootire borreessino.—1 Qorontoosi 15:6, NW.
8. Maganunnihu umi alaami mannu reyara ikkinokkita mayinni anfeemmo?
8 Maganunnihu umi alaami mannu reyanno gedeetini? Deeˈni! Yihowa mannu ooso kalaqinohu uullate aana hegerera heedhanno gedeeti. Albaanni konni maxaafira ronsummonte gede, Maganu umo kalaqinore ayiddaannanna ayiddaama Mekibibi 3:11) Maganu hegerera heeˈrate hasatto oye kalaqinonke. Tenne hasattonke wonshate qixxaawo assino.
hagiirsiissanno gannatera worino. Insara woˈma fayyimma uyinonsa. Yihowa insara danchare calla hedinonsa. Mittu baxillaanchu anni oososi geedhite qarrantaranna reyitara hasiˈrannoni? Horonta dihasiˈranno! Yihowano oososi baxanno; qoleno uullate aana hegerera hagiidhitanni heedhara hasiˈranno. Qullaawu Maxaafi mannu ooso lainohunni, “[Yihowa] hegerera heeˈrate hasatto wodaninsara worino” yaanno. (MANNU REYANNOHU MAYIRAATI?
9. Yihowa Addaami ma assitooti yiinosi? Tenne hajajo ayirrisa qarrissannota ikkitinokkihu mayiraati?
9 Hatto ikkina, mannu ooso mayira reyitanno? Tenne buuxate, uullate aana mittu manchinna mitte mancho calla noo waro mayi maikkinoro afa hasiissannonke. Qullaawu Maxaafi togo yee xawisanno: “Maganu Yihowa laˈˈate hagiirsiissannotanna itate baxissanno haqqe baala uullate giddonni mudhanno gede assi.” (Kalaqo 2:9) Ikkollana mittu hoolloonni coyi no. Yihowa Addaamira togo yee kulisi: “Kaashshu basera noo haqqe baalante aaninni guma ittanni hagiidha dandaatto. Danchanna busha badde kultanno haqqichcho guma kayinni ittooti; korkaatuno hatte haqqichcho guma itittoro reyatto.” (Kalaqo 2:16, 17) Tenne hajajo ayirrisa qarrissannota diˈˈikkitino. Addaaminna Heewani itannoti wole duuchcha haqqe no. Tini hajajo kayinni guuta heeshshonna wole batinynye dancha coye uyinonsa Maganira galata qoltanno faro fantinonsa. Tenne hajajo ayirrissinoha ikkoommero, galata qola calla ikkikkinni iima noo Anninsa silxaane ayirrissannotanna isi aannonsa biddishsha harunsitannota leellishshannonka.
10, 11. (a) Umi ayiddaanninna ayiddaama Maganoho hajajantukki gattinohu hiittoonniiti? (b) Addaaminna Heewani hajajama hoogansa shota coye ikkinokkihu mayiraati?
10 Umi ayiddaanninna ayiddaama kayinni Yihowara hajajamikki gati; kuni dadillisannoreeti. Sheexaanu mittu hamashshi widoonni hige Heewani, “Addinta Maganu kaashshu basera noo haqqe baalante aaninnni guma ittinoonte yiinoˈneni?” yee xaˈmise. Heewani togo yite qoltu: “Kaashshu basera noo haqqe guma ita dandiineemmo. Kaashshu basera mereeroho noo haqqichcho lainohunni kayinni Maganu, ‘Ise guma ittinoonte, reyitinannikki gede ise guma kissinoonte’ yiinonke.”—Kalaqo 3:1-3.
11 Sheexaanu qole togo yii: “Reya nafa direyitinanni. Maganu [hoolinoˈnehu], hatte haqqichcho guma ittini barrinni jammarte illeˈne faˈnantannotanna bushanna dancha baddine affinannire isi gedeere ikkitinannita afinohuraati.” (Kalaqo 3:4, 5) Sheexaanu, Heewani hoolloonni haqqichcho guma itummaro horo afiˈreemma yite heddara hasiˈrino. Isi yiino garinni, Heewani bushanna dancha umisenni wossaˈna hattono baxxure assa dandiitanno yaate. Qoleno Sheexaanu, Yihowa tenne haqqichcho guma ittiniro reyitinanni yaasi kaphphoho yee kassasino. Heewanino Sheexaanu yiinota ammante, hoolloonni haqqichcho guma tayisse ittu. Hakkiinnino ayiddaannisera uyiteenna isino iti. Lamunku tenne assitinohu afa hoogatenni diˈˈikkino. Maganu assitinoonte yiinonsare assitanni noota affino. Hoolloonni guma itansanni, qarrissannokkitanna korkaatunni uyinoonninsa hajajo affanni heedhenni ayirrissukki gattino. Tenne assansanni iimi Annansanna silxaanesi mishshinota leellishshino. Baxannonsa Kalaqaancho togo asse mishansa maarre saˈnanni cubbo diˈˈikkino!
12. Addaaminna Heewani hajajama gibbuta Yihowara mayi macciishshaminosiro afate kaaˈlannonkehu maati?
12 Lawishshaho, mittu itissenna uddisiisse lossiˈroottohu umikki qaaqqi lophphe kae mishiheronna hajajama giwihero mayi macciishshamannohe? Godowikki lowo geeshsha xissiisiˈranno. Hatteente gede Yihowa, Addaaminna Heewani isira badhe wodhituta mageeshshi geeshsha xissiisiˈrinoro heda dandaatto.
13. Yihowa, Addaami reyanno wote ma ikkanno yii? Hatto yaasi mayyaate?
13 Yihowa isira hajajantannokkire Addaaminna Heewani hegerera heedhanno gede assannohu mittu korkaatino dino. Isi umo kulinonsa garinni reyitino. Addaaminna Heewani heeshsho nookkire ikkitino. Insa ayyaanu biso uddidhe ayyaanaame alamera heeˈrate dihadhino. Yihowa, Addaamira hajajama hoogasi kulisi gedensaanni yiinori tenne anfeemmo gede kaaˈlannonke. Togo yiinosi: “Baattote giddonni fulootto daafira, baatto higatto. Bushsha ikkootto daafira, bushsha higatto.” (Kalaqo 3:19) Maganu Addaami baattote aaninni bushsha haare kalaqino. (Kalaqo 2:7) Hakkuyira albaanni Addaami wolewa mittowano dino. Konni daafira Yihowa Addaami bushsha higatto yaasi, Addaami heeshsho nookkiha ikkanno yaasiiti. Addaami kalanqisi bushshi gede heeshsho nookkiha ikkanno yaate.
14. Reyineemmohu mayiraati?
14 Addaaminna Heewani xaa geeshsha heeˈrannonka; ikkollana insa Maganoho hajajama hoogansanni cubbo loossino daafira reyitino. Ninke reyineemmohu kayinni Addaami cubbinna reyo sirchisira baalaho saˈino daafiraati. (Roomu Sokka 5:12) Addaami cubbi sirchu giddo mittono agurikki taraawanno xiwani gedeeho. Cubbu abbannoti reyo kayinni rumote. Reyo jaala ikkitukki diinaho. (1 Qorontoosi 15:26) Yihowa ninke konni kaajjadu diininni gatisate wodote kakkalo qixxeessino daafira lowo geeshsha galata hasiissannonke!
REYO LAINOHUNNI HALAALE AFA HORO UYITANNO
15. Reyo lainohunni halaale afa sheshifachchishshannota ikkitinohu mayiraati?
15 Qullaawu Maxaafi reyino manni noo gara lainohunni
coyiˈrannori sheshifachchishanno. Kageeshsha ronsummonte gede, reyino manni diqarramanni no; qoleno xissiisannonsari dino. Reyino manni ninke gawajje afannokki daafira, insa waajja dihasiissannonke. Insara ninke kaaˈlo dihasiissannonsa; hattono insa ninke kaaˈlite diaffanno. Ninke insa coyishiinshe dianfeemmo; insano ninke coyishiishshe diaffanno. Batinynyu ammaˈnote marooti reyino manna kaaˈline anfeemmo yite kaphphitanno; kore maroota ammananno manni qole insara woxe aanno. Halaale afa kayinni togoo kaphpho rosiissannori doggannonkekki gede agartannonke.16. Batinynye ammaˈno rosiissanno roso booreessinohu ayeeti? Booreessinohuna hiittoonniiti?
16 Qullaawu Maxaafi reyitinori noo gara lainohunni rosiisannore duuchcha ammaˈno adhitanno? Diadhitanno. Mayira? Korkaatuno insa rosiissanno rosi Sheexaanu booreessinoho. Sheexaanu kaphphu ammaˈno horoonsiˈre, mannu maalinsa reyihu gedensaanni ayyaanaame alamera heeˈneemmo yee ammananno gede assanno. Sheexaanu konne kaphpho wolu kaphphi ledo xaadise mannu ooso Maganu Yihowawiinni faffanno gede assanno. Tenne assannohu hiisseeti?
17. Cubbaataamu manni hegerera giiramanno yee rosiisa Yihowa suˈma huntannohu mayiraati?
17 Umo qummi assininte gede, mite ammaˈno mittu manchi bunshe asse reyiro wala yitanno giirara tungeenna hegerera giiramanno yite rosiissanno. Togo yee rosiisa Maganoho suˈma huntanno. Yihowa baxillaancho Magano ikkino daafira mannu togo ikke giiramanno gede diassanno. (1 Yohaannisi 4:8) Mittu manchi hajajama giwino beettosi anga giirate duwe qorichchishinota kullihero mayi macciishshamannohe? Hakkonne mancho ayirrisatto? Wole agurina, isi ledo egennamatto? Horontanni diegennamatto! Kuni manchi lowo geeshsha kaajjadoho yite hedatto. Sheexaanu, ninkeno Yihowa manna hegere geeshsha giiratenni giiranno yine ammannammora hasiˈranno!
18. Mannu reyino manna magansiˈrannohu hiikkonne kaphphu roso ammaneeti?
18 Sheexaanu, mite ammaˈno mannu reyihu gedensaanni lubbote noori ayirrinynye uyitannohanna galattannoha ayyaanaamo Ajuu[j]a 4:11.
kalaqama ikkanno yite rosiissanno gede assanno. Konni rosi garinni, reyino manni ekera lubbote noorira kaaˈlanno jaala woyi gawajjanno baarigaara ikkitara dandiitanno yaate. Batinynyu manni konne kaphpho ammananno. Kuni manni reyino manna waajjanno daafira insa ayirrisanno; qoleno magansiˈranno. Qullaawu Maxaafi kayinni reyino manni goxe noota rosiisanno. Qoleno isi calla halaalaancho Magano ikkinoha Yihowa calla magansiˈra hasiissannonketa rosiisanno; isi Kalaqaanchonkeetinna danchare baala uyinonkeho.—19. Reyo lainohunni halaale afa wole hiikkonne Qullaawu Maxaafi roso huwanteemmo gede kaaˈlitannonke?
19 Reyino manni noo gara lainohunni halaale afa, kaphphu rosinni soˈrattokki gede agartannohe. Qoleno wole Qullaawu Maxaafi roso huwatatto gede kaaˈlitannohe. Lawishshaho, mannu reyiro ayyaanaame alame haˈrannokkita afittoro, gannate ikkitanno uullara hegere heeshsho afiˈrate hexxo roore xabbe leeltannohe.
20. Aantanno fooliishshora hiitte xaˈmora dawaro afiˈneemmo?
20 Seeda yannara albaanni, keeraanchu manchi Iyyoobi togo yee xaˈmino: “Manchu reyiro galagale heeˈranno?” (Iyyoobi 14:14) Heeshsho nookkihunna ree fooliishshire noohu mittu manchi galagale lubbotenni heeˈranno? Aantanno fooliishshora ronseemmonte gede, Qullaawu Maxaafi tenne xaˈmora aanno dawaro addinta sheshifachchishshannote.
^ GUFO 5 “Lubbo” nna “foole” yaanno qaale lainohunni qoola 208-211 geeshsha noo Guwuursha lai.