Yaaddinorira Ikkitanno Jawaante

“Kalaqama duuchcha techcho geeshsha gamete qarrinni amadante uritanni noo gede egenninoommo.” (Roomu 8:22) Konne Qaale 1,900 diri albaanni boorreessinoonnihu manchu beetti jawaatu qarri giddo heeꞌreennati. Hatte yannara lowo manni yaadino. Konnira, Kristyaanaho: “Yaaddinore jawaachchishshe” yine amaalloonninsa.—1 Teselonqe 5:14.

Yannankerano, manna yaadisanno coyi batinynye, ikkasinni ayee wotinni rooru manni yaadanni no. Ikkollana kuni xagge ikkannonkeyyani? Horonta diꞌikkannonke, korkaatuno Qullaawu Maxaafi tenne heeꞌnoommo yanna bade “gedensi barra” yee xawisannohuranna hattono “qarrisanno diro” ikkannota bade kulannohuraati. (2 Ximootewosi 3:1-5) Yesuusi Kristoosino goofimarchchu barrire, coyiranni “waajjishshanno ikkito” heedhanno yiino.—Luqaasi 21: 7-11, 25-27; Maatewoosi 24: 3-14.

Mannaho waajja, dadillu, woyi hattooti busha hedo, seeda yanna keeshshitunsaro yaadameessa ikkanno. Quwa saꞌino yaaddora korikaatu banxanni manna reyote hooga, adhamate diigamme, loosunni shorrama, woyi hurtannokki xisso ikkitara dandiitanno. Ledeno Mannaho waagu dinonke yitanno hedo galtunsaro, horo di”injaawanonke woyi wolu manni heeshshi asse la”annonke yite heddannoha ikkiro yaaddanno. Ayiinno togoo yaaddonni gawajjamara dandaanno, kayiinnilla mittu manchi hexxo mudhironna tini hedo lophphiteenna togoo ikkitonni fulanno doogo duuchcha tunsitusiro yaaddosi luphphi yitinota ikkitanno.

Albi mannirano togoorichchi iillinonsa. Iyyoobi xissotenna busha hedeweelchonni qarramino. Maganu tuge agurinosiha laweennasi, heeshshote heera nafa caccaawino. (Iyyoobi 10:1; 29: 2, 4, 5) Yaaqoobi beettosi reyino yine kullisi yannara yaadino, shesho nafa giwe reyo halchino. (Kalaqo 37: 33-35) Lowo bunshe loosasinni, giddo keere hooginohu Womu Daawiti maccishshaminosire: “Barra woꞌma yaaddote sayisummo. Mikitaꞌyano shaqqitu” yiino.— Faarso 38: 6, 8; 2 Qorontoosi 7:5, 6.

Yannankera, lowo mannooti wolqansa, surrensanna hedonsa aleenni ikkitino barru-tuqi diinaggenni kabbanamansanni, yaaddote aana ubbino. Kabbanammete aana busha laonna hedo galturo mannimma gawajjitaranna surreno henbeelitara dandiitanno, kunino yaaddo abbanno.—Lawishsha 14:30.

Hasiissannonsa Kaaꞌlo

Filiphphisiyusi, dayiinohu Afiroditoosi umi xibbi-diri Kristiyaanchi “xiwaminota jaallasi maccishitinohura yaadino.” Jaallasi Rooma soqqamaanchu Phaawuloosira, sinqe isi ragaanni sokku gedensaanni xissaminohu Afiroditoosi hattenne sokka illisha hoogasinni jaallasi mishshannosiha laweennasi ikkara dandaanno. (Filiphphisiyusi 2: 25-27; 4:18) Soqqamaanchu Phaawuloosi kaꞌlinosihu hiittoonniiti?

Phaawuloosi Afiroditoosira: “Kunnira woꞌmu hagiirrinni Mootichchunni rodooꞌne ikkinota affine haadhesi; Iso labbannoreno duuchcha ayirrissensa” yitanno sokka amadisiise galagale Filiphphisiyusi noo jaallasiwa soyinosi. (Filiphphisiyusi 2:28-30) Phaawuloosi isire illachchishe coyirasinna Filiphphisiusi roduuwino baxillunninna sinsinnaanbete adhitinosihura yaaddosinni woyyimma afiꞌranno gede kaꞌlinosi.

‘Yaaddinore jawaachishshe’ yitannoti Qullaawu Maxaafi amaale wole doogonni woyyitinnota ikkase huluullisannokkireeti. Yaaddotenni qarrantinoti Mitte mancho “Mittu manchi atera yee mitiꞌmannota afa hasiissannohe.” Hattono, “‘Qarrikki wote lellinohona’ bashshi yitooti ikkattari dinona” yinanna macciishsha jawaachiishshanno yite coyidhino.

Yaaddo gawajjitinno manchi umisinni kaꞌe mararannosihuranna kaaꞌlaera dandaanno yannohura hasaphphiro woyya ikkanno. Kuni manchi xunse macciishshannohanna lowo geeshsha cinccannoha ikka hasissannosi. Labbaahu ikko meyaati yaaddote giddo noohura batinynye coye coyira dihasiissannonsa. Hattono ‘togo macciishamahera dihasiisanno’ woyi ‘tini sorote heedooti’ yitanno gedee, yoo yaa dihasiissanno. Hattoorichchi yaadinohu hedo gawajjanna umosi roore mishanno gede assa agurranna kaaꞌlannosiri dino.

Yaaddote gawajjamino manchra waagu dinoe yitanno hedo galtasira dandiitanno. (Yoonaasi 4:3) Ikkollana, Maganu mitto mancho hiitto asse la”annoro wodancha hasiissannosi. Mannu Yesuusi Kristoosi nafa “mishinosi,” kayinnilla, Maganu albaanni noosi ayirinynyi aana soorro diabbino. (Isayyaasi 53:3) Maganu muxxe ikkino beettosi baxannonte gede, ateno hatto asse baxannoheta hulullantooti.—Yohaannisi 3:16.

Yesuusi yaddinore lae mararinnonsa, hattono mittu mittu deerrinni waagu noonsa gede huwachchishate woꞌnaalino. (Maatewoosi 9:36; 11:28-30; 14:14) Maganu shiimmaadda gurrae nafa hiitto asse la”annoro eggensiisino. “Insa giddonni mittichcho nafa Maganu albaanni dihawantanno” yiino. Isi fajjo assate sharantannore mannu ooso hiitto roorrisse dila”annonsa! Yesuusi tenne xawisanni “Umiꞌne dananchi nafa kiiraminoho” yiino.—Luqaasi 12: 6, 7.

Addaho, jaawata yaaddo gantino manchira, daafurretenna loosanno soronni kainnohunni Maganu gotti asse la”annosita ammana shota coye ikka hoogasira dandaanno. Maganu baxillinna kaaꞌlo hasiissannosikki mancho asse umosi la”ara dandaanno. Maganu Qaali, ‘Wodaninke busha loonsoommota mase kulannonke’ yaanno. Ikkollana qaru coyi konneeti? Deeꞌni dikonneeti. Maganu cubbaatammu mannira busha hedo galtannosatanna umonsa runtannota afino. Konnira Qaalisi: “Ikkirono Maganu wodaninkenni roore ikkinotanna woꞌmanka egenninota anfoommo” yee jawaachchishanno. —1 Yohaannisi 3:19, 20.

Baxannonkehu iimi Anni cubbinkenna saonkenni roorse danchchummanke la”anno. Cubbo assate kakkayisinonke coyi maatiro, heeshshonke woꞌma ikkito, hedonkenna macciishshamannonkere afino. Cubbo, xissonna reyo raggiꞌnommotanna lowore assa dandinemmokkita afino. Loonsoommo cubbinni daddillankenna yaadanke umise cubbo loosate halcho noonkekkitanna Maganuwiinni xertiꞌnommokkita leellishanno. Qullaawu Maxaafi fajjonke gobbaanni ‘cubboho hirammoommota’ xawisanno. Konnira Maganu iillinonkeha jaddote qarra lae mararannonkenna daafuraanchimanke hedote giddora eesse shaqqillesi leellishshannonke.—Roomu 5:12; 8:20.

“Yihowa maarannohonna shaqqadoho,” yaanno buxishshiishsha uyinoonke. Qullaawu Maxaafi “soojjaati galchiminni fafanno geeshsha cubbonke ninkewiinni fafisi. Bushsha ikkankenna hiittoonni kalaqammoommoro seekke afino” yaanno. (Faarso 103:8, 12, 14) Halaalinta, Yihowa ‘qarrinke duuchchu yannara kaajjishannonke Maganooti.’—2 Qorontoosi 1:3, 4.

Yaaddinori roore kaaꞌlo afidhanohu shaqqadu Maganiwa shiqatenninna koyiishshasi adhite ‘duhanonsa isi iima tugatenniiti.’ Isi qole “hiiqqaamino wodanansa gotti assanno.” (Faarso 55:22; Isayyaasi 57:15) Konnira Maganu Qaali: “Isi kiꞌnera hedannoꞌne daafira, yaadisannoꞌne coye duuchcha [Yihowa] aana tugge” yee huuccattote isiwa shinqeemmo gede jawaachchishanno. (1 Pheexiroosi 5:7) Mannu huuccattotenna eeggote Maganunniwa shiqate “Mannu qaaggo duuchchate aleenni ikkitinota Maganu keeraanchchimma” afirate hagiidha dandaanno.—Filiphphisiyusi 4:6, 7; Faarso 16:8, 9.

Mite mite hasiissanno qaafo adha yaaddote ganammo mancho kaaꞌlitannnosi. Kunino mannimmate millimmo assa, dancha sagale ita, dancha ayyere foola, ikkado foolishshonna hattono ganynye televizhzhiine la”a agura woyyaanbe uyiitannosi. Mitte mancho yaaddote mitiiꞌmanno manni seeda lekkate doogo haranno gede kakkayisse kaaꞌltinnonsa. Yaaddote mitiiꞌmitanno mancho “Lekkate doogo hara dihasireemma” yituse yannara tenne lekkate millimmo koyiissu mancho kaajjishshenna kayinnilla ayirinynyunni: “Haꞌratta ikkiina” yite qolituse. Hakkunni gedenisaanni: ‘Lee kiilomeetire ikkitanno doogo lekkate haꞌne hingummo wote daafuru heeriserono woyya afidhe higgino yitino. Woꞌnaalitte la”a hoogitto geeshsha lekkate millisa mageeshsha kaꞌlitannoro ammana hoogattora dandaatto.’

Ikkollana, mito wote xaggano ikko wole hasiissannore duuchcha woꞌnaallirono yaaddo coꞌo hooꞌla didandiinanni. “Dandeemmare tuqa woꞌnaaloomma,” yite mitte mereerimu diri deerrinni noo mancho coyiidhino, kayinilla “yaaddoꞌya noonte gedee no” yitino. Konne lawannohunni balloota, duuddoota, woyi naafoota hurissa didandiinanni. Ikkollana, yaaddote gawajjammo manni, xisso ikkito mitiimma baala baꞌeenna hegere foolishsho afiꞌnanni hexxo xawissannoha Maganu Qaale ganynye nabbawate jawaantenna hexxo afira dandaanno.—Roomu 12:12; 15:4.

Ayiino Galagale Yaadannokki Yanna

Yesuusi goofimarchu barra uullate aana heedhannota qarrissanno ikkito xawisi yannara: “Kuni coyi ikkanno woyite qarru daafinni heeshshi yinoha umoꞌne gotti asse, mayira, wodamaꞌne yanna gamba yitinona” yee lede coyirino. (Luqaasi 21:28) Hatte yannara Yesuusi coyiranni noohu baote gante keeranchimma woꞌmitino haaro alame eannireeti, hakko “Hexxono kalaqama uminsa ba”ate borojjimmanni keeraanchimmate fulte, Maganu ooso ledo borojjimmate fulatenna ayirrinynyu beeqqaano ikkitanno gedeeti” yee Qullaawu Qaali xawisanno.—Roomu 8:21.

Konni albaanni noo kabaanammenninna duhanonni furigaꞌne soodi kiiro coꞌiima surrenni barru barru diinagge qineessirate ka”a mannu oosora hiittoo hagirreeti! Hakko mittuno yaaddote digawajjamanno. Mannu oosora Maganu uyiino hexxo “hindiido duuchcha illensa aaninni feya[a]nno; reyo, woyi dadillu, woyi wiꞌla, woyi dhibbu woyi qarru kunni kaꞌira diheeꞌranno. Hakuno mayiraati? Albi coyi budi sainohuraati” yitanno.—Ajuuja 21:3, 4.

Addi xawishsha aa hoongi geeshsha tenne borro giddo noo qummeeshsha haaꞌnoonnihu Ibirayisixete Qullaawa Borro (Akkala Gondooro) Haaro Alame Ingilizete afii tiro xawishshu ledo nootenniiti. Kristaanu Girikinynyu Qullaawa borro (Haaro Gondooro) 1993 M.D attammoonni Sidaamu afii tironniiti.