Qara amadowa massie

Furchonniwa massie

FOOLIISHSHO 5

Alametewiinni Baxxine Heeꞌra Dandiineemmo Gara

Alametewiinni Baxxine Heeꞌra Dandiineemmo Gara

‘Kiꞌne tenne gobbare [alamere] diꞌꞌikkitinoonni.’—YOHAANNISI 15:19.

1. Yesuusi reyara albaanni noo hashsha huluullinosiri maati?

 YESUUSI reyara albaanni noo hashsha, rosaanosiwiinni baxxannota afino daafira insari huluullinosi. Isi, ‘Kiꞌne tenne gobbare [alamere] diꞌꞌikkitinoonni’ yiinonsa. (Yohaannisi 15:19) Gedensaanni, insa daafira Annasi huucciꞌranni togo yiino: “Ani tenne gobbaha [alameha] ikkoommokkinte gede, insano tenne gobbare diꞌꞌikkitino.” (Yohaannisi 17:15, 16) Yesuusi hatto yaasi mayyaate?

2. Yesuusi yii ‘alame’ maa riqibbanno?

2 Yesuusi ‘alame’ yiinohu, Maganoho soqqamannokkihanna Sheexaanu gashshooti hunda noo manna kulateeti. (Yohaannisi 14:30; Efesooni Sokka 2:2; Yaiqoobi 4:4; 1 Yohaannisi 5:19) Alamete wido ikkinoommokkita leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti? Tenne fooliishsho giddo, hatto assa dandiineemmota haammata doogga ronseemmo. Insano: Maganu Mangistera ammanamme heeꞌneemmo, hattono poletiku coyira anga diwodhineemmo. Alamete ayyaana gimbeemmo. Uddiꞌneemmohunna seenseemmohu bikkunniiti; hattono woxeho dihagaangeemmo. Qoleno Maganu uyinonkeha olu uduunne baala uddiꞌneemmo.—Jeefote Hedo 16 lai.

MAGANU MANGISTERA AMMANAMI

3. Yesuusi poletika ma garinni laꞌꞌanno?

3 Yesuusi uullate aana noo waro, mannu qarraataame heeshsho heeꞌrannota huwatino. Isi insa daafira hedanno, hattono kaaꞌlansara hasiꞌranno. Ikkina Yesuusi insa kaaꞌlate yee poletiku massagaancho ikkinoni? Diꞌꞌikkino. Yesuusi mannu oosora iillanno qarra tirtannoti Maganu Mangiste calla ikkitinota afino. Tenne Mangiste Moote isooti; qoleno isi roore sabbakinohu tenne Mangistereeti. (Daanieeli 7:13, 14; Luqaasi 4:43; 17:20, 21) Yesuusi poletiku coyira horonta anga diwodhino. Isi Roomu Gashshaanchi Phaanxiyosi Philaaxoosira, “Ane Gashshooti tenne gobbaha diꞌikkino” yiino. (Yohaannisi 18:36) Rosaanosino poletikaho anga diwodhitino. Mittu maxaafi, albi Kiristaani “poletiku silxaane amadannokkita” xawisino. (Oni zi Roodi tuu Sivilayizeeshiini) Yannankera noo Kiristaanirano hattoo lao noonsa. Maganu Mangistera ammanammeemmo, hattono poletiku coyira anga diwodhineemmo.—Maatewoosi 24:14.

Maganu Mangistera ammanamattohu mayiraatiro xawisse kula dandaatto?

4. Addu Kiristaani Maganu Mangistera ammanamannota leellishannohu hiittoonniiti?

4 Ambaasaadderootu gobbansa riqibbe wole gobbara loossannore ikkitino daafira, heedhanno gobba poletikira anga diwodhitanno. Iima Kiristoosi ledo moohate hexxo afiꞌrinohu buuramino Kiristaanino hattooti. Phaawuloosi buuramino Kiristaanira togo yee borreessino: ‘Ninke Kiristoosi lekkinse loonseemmorooti [woy, ambaasaadderootaho].’ (2 Qorontoosi 5:20) Buuramaasine Maganu gashshoote riqibbe loossannoreeti. Konni daafira insa tenne alame poletikiranna gashshootu hajora dieꞌanno. (Filiphisiyusi Sokka 3:20) Hatteentenni, insa lowo miliyoone ikkanno manni Maganu gashshootire afanno gede kaaꞌlitanni no. Maganu abbannote haaro alamera hegerera heeꞌrate hexxo noonsari “wolu geꞌreewi” buurantinore kaaꞌlitanno. Insano poletiku coyira dieꞌanno. (Yohaannisi 10:16; Maatewoosi 25:31-40) Ee, addu Kiristaani tenne alamehu poletiku coyira anga diwodhanno.—Isayaasi 2:2-4 nabbawi.

5. Kiristaanu ola olamannokkihu mittu korkaati maati?

5 Addu Kiristaani heeꞌranno gobbanna budinsa ikkiha ikkirono, ammanate roduuwansa baala maatensa gede asse laꞌꞌanno; hattono mereeronsa mittimma no. (1 Qorontoosi 1:10) Olaho haꞌneemmoha ikkiro, maatenke yaano roduuwinke ledo olammanni heeꞌnoommo yaate; Yesuusi kayinni roduuwanke banxeemmo gede hajajinonke. (Yohaannisi 13:34, 35; 1 Yohaannisi 3:10-12) Isinni Yesuusi, rosaanosi diinnansa nafa baxxanno gede kulinonsa.—Maatewoosi 5:44; 26:52.

6. Yihowa soqqamaasine poletiku gashshootira mayi lao noonsa?

6 Poletiku coyira eꞌneemmokkiha ikkirono, dancha qansoota ikkate sharrammeemmo. Lawishshaho, gashshoote ayirrinseemmo daafira mangiste fushshitino seera agadhineemmo, hattono giwire baanteemmo. Ikkirono woꞌmanka woyite “Maganunniha Maganoho” uyineemmo. (Maarqoosi 12:17; Roomu Sokka 13:1-7; 1 Qorontoosi 6:19, 20) “Maganunniha Maganoho” aate yaa iso baxatenna magansiꞌrate, hattono isira hajajamate. Yihowa hajajo diingammonte reyo doodhineemmo.—Luqaasi 4:8; 10:27; Soqqamaasinete Looso 5:29 nna Roomu Sokka 14:8 nabbawi.

‘ALAMETE AYYAANA’ GARGADHI

7, 8. ‘Alamete ayyaani’ maati? Kuni ayyaani manna gawajjannohu hiittoonniiti?

7 Tenne busha alamewiinni baxxe heeꞌrate, ‘alamete ayyaani’ daafannonkekki gede qoropha hasiissannonke. Alamete ayyaani, Sheexaanu hedonna akati ledo sumuu yitanno hedootinna akataati; kuni ayyaani Yihowa magansiꞌrannokki manna massaganni no. Kiristaanu kayinni togoo ayyaana giwa hasiissannonsa. Phaawuloosi yiinonte gede, ninke “adhinoommohu Maganu Ayyaanaati ikkinnina tenne gobbaha [alameha] diꞌꞌikkino.”—1 Qorontoosi 2:12; Efesooni Sokka 2:2, 3; Jeefote Hedo 17 lai.

8 Alamete ayyaani mannu umonsa calla baxannoha, naaxxaleessanna finqila ikkanno gede assanno. Qoleno mannu ‘Maganoho hajajama dihasiissannonke’ yee hedanno gede assanno. Sheexaanu, mannu gura-qiniite laikki baxisinonsa coye baala assara hasiꞌranno. Qoleno Sheexaanu, mannu baalunkurinni roore hasiisannohu ‘maalu yortonna illete halchishannore’ wonshiꞌrate yee hedara hasiꞌranno. (1 Yohaannisi 2:16; 1 Ximootewoosi 6:9, 10) Daawuloosi roorenkanni Maganu soqqamaasine soꞌrisiisatenna isi hedo harunsitanno gede assate qodhe kaino.—Yohaannisi 8:44; Soqqamaasinete Looso 13:10; 1 Yohaannisi 3:8.

9. Alamete ayyaani gawajjankera dandaannohu hiittoonniiti?

9 Ayyarete gede, alamete ayyaani base baalate no. Konne ayyaana gargadhate sharrama hoongummoro, hendummokkinni gawajjankera dandaanno. (Lawishsha 4:23 nabbawi.) Lawishshaho, Yihowa magansiꞌrannokki manni hedonna akatta harunsa hananfammora dandiineemmo. (Lawishsha 13:20; 1 Qorontoosi 15:33) Woy teeda baꞌino misilla, kaadaasinenna finqille woꞌmitino ispoorte alamete ayyaana harunsineemmo gede assitankera dandiitanno.—Jeefote Hedo 18 lai.

10. Alamete ayyaana gargadha dandiineemmohu hiittoonniiti?

10 Ikkina alamete ayyaana gargadha dandiineemmohu hiittoonniiti? Yihowawa gamba yine heeꞌranna isi hayyo harunsa hasiissannonke. Qoleno qullaawa ayyaanasi aannonke gede ganyine huuccatto assiꞌranna Isira diinaggaambe soqqama hasiissannonke. Kalqete alame giddo Yihowate geeshshi wolqa afiꞌrinohu dino. Isi alamete ayyaana gargadhineemmo gede kaaꞌlankera dandaannota anfoommo.—1 Yohaannisi 4:4.

UDDIꞌRATTO GARI MAGANU AYIRRANNO GEDE ASSANNOHA IKKO

11. Mitu manni uddiꞌranno gari alamete ayyaana leellishannohu hiittoonniiti?

11 Uddiꞌneemmonna seenseemmo garino, alametewiinni baxxinoommore ikkinoommota leellishanno. Alamete aana batinyu manni uddiꞌranno gari leellama, wolootu wodanira busha yorto kalaqantanno gede assa, hattono finqila ikkinota leellishannoho. Wolootu qolte uddidhureno uddidhuro mittoreno dilawannonsa. Insa umo lekkicho baꞌinota woy doofaara uddanno uddidhanno. Kiristaanu uddiꞌrannonna seesanno garinni togoo akata harunsannokki gede qorophanno.

Uddiꞌratto gari Yihowa ayirranno gede assannoho?

12, 13. Uddiꞌneemmore doodhineemmo woyite hiikkonne xintu seera heda hasiissannonke?

12 Yihowa soqqamaasine ikkinoommo daafira, xurtinokkita, baxissannotanna fokkisiissannokki uddano uddiꞌra hasiissannonke. ‘Magano magansiꞌneemmore’ ikkinoommota leellishate ‘kawajjaame’ woy bikku uddano uddiꞌneemmo.—1 Ximootewoosi 2:9, 10; Yihuda 21.

13 Kawajjaame uddano uddiꞌranke wolootu Yihowanna mannasi ayirrissanno gede assitara dandiitanno. ‘Assineemmo coye baala Maganu ayirrinyira assa’ hasiꞌneemmo. (1 Qorontoosi 10:31) Kawajjaame woy bikku uddano uddiꞌrate yaa, woloota ayirrinseemmota leellishshanno uddano uddiꞌrate yaate. Konni daafira, uddiꞌneemmonna seenseemmo gara doodhineemmo woyite, wolootaho mayi macciishshamannonsaro heda hasiissannonke.—1 Qorontoosi 4:9; 2 Qorontoosi 6:3, 4; 7:1.

14. Gambooshsheho woy soqqanshote uddiꞌneemmo uddano doodhineemmo woyite maa heda hasiissannonke?

14 Kiristaanu gambooshshe haꞌneemmo woyite woy soqqansho fulleemmo woyite ma garinni uddiꞌra hasiissannonke? Leellamate yine uddiꞌneemmo? Uddiꞌneemmo gari manna saalfachishanno? ‘Baxummo uddano uddiꞌrummorono manna eessannori dino’ yine hendeemmo? (Filiphisiyusi Sokka 4:5; 1 Pheexiroosi 5:6) Biifa hasiꞌranke nooreetilla; ikkollana roore biinfeemmohu Magano hagiirsiissanno akatta heedhunkerooti. Yihowa ninke laꞌꞌanno woyite tenne akatta illachishanno. Tini akatta ‘wodanu manninatenke’ yaano giddiidi ayimmanke leellishshanno; Maganu albaanni lowo waaga afidhinoti tenne ayimmaati.—1 Pheexiroosi 3:3, 4.

15. Yihowa uddiꞌneemmonna seenseemmo gara tittire kulinonkekkihu mayiraati?

15 Yihowa uddiꞌra hasiissannonkenna hasiissannonkekki uddano tittire kulanno seera diuyinonke. Hatteentenni, isi dancha doorsha doodhate kaaꞌlannonkeha Qullaawu Maxaafiha xintu seera uyinonke. (Ibiraawoota 5:14) Yihowa aye coyeno doodhineemmo woyite isiranna mannaho noonke baxille leellinshammora hasiꞌranno. (Maarqoosi 12:30, 31 nabbawi.) Alamete doyichora noohu Yihowa manni budinsanna hasattonsa garinni babbaxxino uduunne uddiꞌranno. Togoo badooshshi baxisannohonna hagiirsiisannoho.

WOXEHO QUWA SAꞌINOKKI LAO HEEDHOHE

16. Alamete manni woxe laꞌꞌanno gari Yesuusi rosiisino rosinni baxxannohu hiittoonniiti? Ninkeneeto mayine xaꞌma hasiissannonke?

16 Sheexaanu, manna hagiirraamma assannohu woxehonna maalaamittete coyeeti yine hendara hasiꞌranno; ninke Yihowa soqqamaasine kayinni tini kapho ikkitinota anfoommo. Yesuusi, “Mannu heeshsho woxu batinyinni anfannita diꞌikkitino” yiinoti halaale ikkitinota ammanneemmo. (Luqaasi 12:15) Woxu addu hagiirre afiꞌnanni gede diassanno. Qoleno addu jaalla, giddiidi salaamenna hegere heeshsho diaannonke. Hige maalaamittete coyi hasiisannonketi egennantinote; qoleno hagiirru noo heeshsho heeꞌra hasiꞌneemmo. Ikkollana Yesuusi rosiisino garinni, addu hagiirre afiꞌneemmohu Yihowa ledo danchu jaaloomi heeꞌrinkerootinna heeshshonke giddo ayyaanaamittete coye balaxisiinsummorooti. (Luqaasi 11:28; Maatewoosi 6:22) Konni daafira ateneeto togo yite xaꞌmi: ‘Woxe lainohunni alamete hedo harunseemmo? Duucha woyite hedeemmohu woy hasaaweemmohu woxu daafiraati?’—Luqaasi 6:45; 21:34-36; 2 Yohaannisi 6.

17. Woxe lainohunni alamete hedo harunsa hooganke, hagiirru noo heeshsho heeꞌrate kaaꞌlitannonkehu hiittoonniiti?

17 Woxe lainohunni alamete hedo harunsa gimbe ayyaanaamittete coye illachinsheemmoha ikkiro, hagiirru noo heeshsho heeꞌneemmo. (Maatewoosi 11:29, 30) Qoleno harshammo, hattono wodanunna surrete salaame afiꞌneemmo. (Maatewoosi 6:31, 32; Roomu Sokka 15:13) Maalaamittete coyira quwa saꞌne diyaandeemmo. (1 Ximootewoosi 6:9, 10 nabbawi.) Qoleno wolootaho uyiniro afiꞌnanni hagiirre afiꞌneemmo. (Soqqamaasinete Looso 20:35) Togoo heeshsho heeꞌranke, banxeemmo manni ledo honseemmo yanna afiꞌrate kaaꞌlitannonke. Qoleno coommino goxicho gonxeemmo.—Rosiisaancho 5:12.

‘OLU UDUUNNE BAALANKA’ UDDIꞌRI

18. Sheexaanu maa assate sharramanno?

18 Sheexaanu, Yihowa ledo noonke jaalooma hunate sharramanni no; konni daafira, jaaloominke baꞌꞌannokki gede dandiinummore baala assa hasiissannonke. ‘Busha ayyaanna ledo’ olammanni heeꞌnoommo. (Efesooni Sokka 6:12) Sheexaanunna agaanintesi hagiirraamma ikkinammora woy hegerera heeꞌnammora dihasidhanno. (1 Pheexiroosi 5:8) Olammeemmohu kuri wolqaataamma diinnanke ledo ikkirono, Yihowa kaaꞌlonni insa qeela dandiineemmo!

19. Efesooni Sokka 6:14-18 kulloonnihu ‘olu uduunni’ hiikkonneeti?

19 Hundi yannara, mittu olamaanchi olamanno woyite gawajjamannokki gede olu uduunne uddiꞌranno. Hatteente gede, ninkeno Yihowa uyinonkeha ‘olu uduunne’ uddiꞌra hasiissannonke. (Efesooni Sokka 6:13) Kuni uduunni gawajjotenni agarannonke. Efesooni Sokka 6:14-18 togo yitanno: “Halliꞌnera halaale sinnaaru gede qodhitine, keeraanchimma gagasu uddano olunnite gede assitine uddidhine, keerunniha Hagiirru Duduwo kulate qixxaawo lekkaꞌnera koattimma wodhe. Kunni baalu aleenni, giirate gede wala yaannoha bushu koottalo baala hunate kaaꞌlitannota ammanate wonqo wonqidhe. Gatonnita siwiilu gullee umoho wodhe; Qullaawu Ayyaani bise ikkinoha Maganu qaale suxxe. Woꞌmanka woyite hasiisanno coyi baalaho, Qullaawu Ayyaaninni huuccidhe.”

20. ‘Olu uduunninke’ gawajjotenni agarannonke gede, maa assa hasiissannonke?

20 Mittu olamaanchi olu uduunni giddo mitto uddiꞌra hawiro, diinisi fano noo bisosi lae qasanno. ‘Olu uduunninke’ gawajjotenni agarankera hasiꞌnummoro, mitto uduunneno hambummokki uddiꞌra hasiissannonke. Konne uduunne woꞌmanka woyite uddiꞌranna garunni loosanni nootanna teꞌee buuxiꞌra hasiissannonke. Sheexaanu alame baꞌa geeshshanna isinna agaanintesi uullate aaninni hoꞌlita geeshsha olama agura dihasiissannonke. (Yohaannisi Ajuuja 12:17; 20:1-3) Konni daafira, busha yorto woy mite laanfe qeeꞌlate sharrammanni heeꞌnoommoha ikkiro, hexxo mudhine agura dihasiissannonke!—1 Qorontoosi 9:27.

21. Diinnanke ledo olamme qeela dandiineemmohu hiittoonniiti?

21 Uminke wolqanni Daawuloosi qeela didandiineemmo. Yihowa kaaꞌlonni kayinni qeela dandiineemmo! Ammanatenni kaajjine heeꞌrate, Yihowa huucciꞌra, Qaalesi xiinxallanna ammanate roduuwinke ledo gamba yaa hasiissannonke. (Ibiraawoota 10:24, 25) Kuri coyibba Maganoho ammaname heeꞌratenna ammanankera gaaramate kaaꞌlitannonke.

AMMANAKKIRA GAARAMATE QIXXAAWI

22, 23. (a) Ammanankera gaaramate woꞌmanka woyite qixxaamboommore ikka dandiineemmohu hiittoonniiti? (b) Aante noo fooliishshora maa ronseemmo?

22 Ammanankera gaaramate woꞌmanka woyite qixxaamboommore ikka hasiissannonke. (Yohaannisi 15:19) Yihowa Farciꞌraasine mite hajo lainohunni wolu manniwiinni baxxitino lao noonsa. Ateneeto togo yite xaꞌmi: ‘Wolootuwiinni baxxinoommore ikkinoommohu mayiraatiro huwatoommo? Qullaawu Maxaafi, hattono ammanaminohunna wodanaamu borojjichi rosiisannori gara ikkinota ammaneemmo? Yihowa Farciꞌraasincho ikkaꞌyanni tashshi yaannoe? (Faarso 34:2; Maatewoosi 10:32, 33) Ammaneemmore wolootaho xawise kula dandeemmo?’—Maatewoosi 24:45, NW; Yohaannisi 17:17; 1 Pheexiroosi 3:15 nabbawi.

23 Duucha woyite, alametewiinni baxxinoommore ikkate maa assa hasiissannonkero afa diqarrissannonke. Mito woyite kayinni tenne afa shota ikka hooggankera dandiitanno. Sheexaanu babbaxxitino doogonni woshshaadankera hasiꞌranno. Isi horoonsiꞌranno woshshaado giddo mittu boohaarshaho. Boohaarsha hayyotenni doodha dandiineemmohu hiittoonniiti? Aante noo fooliishshora tenne hajore ronseemmo.